RAHAN TUHLAUS

Ei kyse ole siitä tuhlaamisesta,vaan siitä ettei välitä hillitä halujaan.

Voi kun tuohon tietäisi vastauksen niin olispa sitä kyllä viisas! Itse olen bipo ja AINA maniassa sotken raha-asiani. Sairastanut olen jo noin 15 vuotta ja edelleen aina käy niin. Ulosotossa velkaa kymmeniä tuhansia. Eläkkeestä jää ulosoton ja vuokran jälkeen käteen vajaa 400e. Silti, edelleen, maniassa rahankäyttö, todellisuudentaju, ja kaikki muukin karkaa totaalisesti käsistä. Ja edelleen tämä asia on minulle mysteeri.

No bipo oon minäkin. Mulla eka mania noin 25 vuotta sitten ja sain itseni tuntemaan maailman valloittajalta. Perustin firman ja vanhemmat takaamaan lainaan noin 200.000 tuhatta silloista markkaa. Kaikki meni vuodessa ja sen lisäksi yksi luotollinen 20.000 markan tili ja vielä tukku laskuja maksettavaksi. Olin ihan varma, kun sen lainan otin firmaa varten, että teen taulukaupoilla miljoonan vuodessa. Pankin johtajakin kehui hyviä laskelmiani, jotka tein pankkia varten. Tuli vaan laitettua silloin plus merkin kohdalle kertomerkki. Ulosoton kautta oon niitä vuosien varrella hoidellut. Tosiaan silloinkaan ei ollut kenellekkään aiheuttaa omalla voiminnalla mitään harmia, mutta se itseluottamus on jotain niin valtavaa.

Tällä hetkellä mun tilanne on se, että ensi vuonna luottotiedot puhdistuu ja oon ajatellut Suomen asiakastietoon laittaa itselle omaehtoisen kiellon lainan ja luottojen saantiin. Senhän saa itse toki purettua, mutta tulee siinä edes muutaman päivän miettimis aika. Just nyt on hyvä, kun ei saa mistään mitään pikavippiä, muutaman kerran on tullut kokeiltua, kun vauhti alannut kiihtyä.

Saas nähdä sitten miten elämä menee ensi vuonna.

Aloittajalle sen verran, että itsekin tiedän, että sairaus ei ole mikään tekosyy huolimattomaan rahan käyttöön, mutta se ei ole maniassa kovin helppo hallita. Kyllä sillä hetkellä pitäisi olla myös vierestä seuraavalla olla mahdollisuus viheltää peli poikki. Ei oo helppoa, mutta ainakin yrittää.

osaa selittää. Pahan manian aikana vain jotenkin menettää kontrollin ja todellisuudentajun, tuntuu siltä että on maailman valtias ja pystyy mihin vain.
Itse aikoinani pahassa maniassa sotkin raha-asiani totaalisesti, yli 3000e on jo ulosotossa ja samanverran käräjillä käsittelyssä. Kyllä sitä nyt katuu kun järki taas juoksee ja miettii että mitä helvettiä siellä mielessä silloin liikkui. Nyt vaan parhaansa mukaan yrittänyt sovitella ja selvitellä asioita, mielelläni menisin velkavankeuteen mutta noin " pienillä " summilla sinne ei pääse, joten yhdyskuntapalvelu olis seuraava vaihtoehto, sairauspäivärahoilla kun ei tuollaisia velkoja makseta.

Tuhlaaminen on kuin huumetta. Tulee hyvä ja itsevarma olo, kun on omasta mielestä sijoittanut rahat hyvin. Olen ostellut asuntoja ulkomallta. Vaikka olen ns Bipo, on minun sijoitukseni kannattaneet hyvin. Kiinteistöt on nykyisin 10 kertaa arvokkaampia, mitä 12 v siten, kun ne ostin. Kodin muut laskut sai silloin maksetuksi, kun elämisestä vähän tingittiin. Eri asia on jos joku tuhlaa päihteisiin, tai muuhun, mikä kadottaa arvonsa. Holtittomat bipot pitäis saattaa holhouksen alaiseksi.

Olen bipo, jolla mania aiheuttaa holtitonta rahankäyttöä. En siis käytä päihteitä enkä harrasta vallan hillitöntä seksisekoilua (kuten jotkut tekevät). Sen sijaan rahantaju katoaa kokonaan. Kaikki raha mitä löytyy on tietysti käyttämistä varten :/ Ei osaa ajatella, että niiden rahojen pitäisi kestää paljon kauempaan.

Mutta, kun mania on ohitse ja totuus iskee päin kasvoja... se vasta kamalalta tuntuukin. Minäkin olen 2 lapsen yh (18v poika ja 10,5v tyttö), jäätyäni leskeksi heinäkuussa 2007. Mieheni oli se auktoriteetti, joka sai minut pysymään ruodussa mutta mieheni kuoleman jälkeen on ollut koko ajan vaikeuksia.

Manaan alimpaan manalaan "ilman takauksia ja vakuuksia" myönnettävät kulutusluotot, joita saa aivan liian helpolla. Vielä eivät ole luottotiedot menneet, mutta kai sekin on pian edessä.

Jos jollakin on ratkaisu tähän pulmaan, otan sen kiitollisena vastaan.

Bipon kourissa syksystä 2005 lähtien.

itse sairastuin bibo 2:een vakavan masennuksen jälkeen. Ja juuri holtittomasta rahankäytöstä se alkoi. Visaa oli kiva vinguttaa, kunnes tuli se päivä että laskut tuli maksuun. Miinuksellehan se meni pankki- ja luottotilit. Sovittiin lyhennyserät.Maksettavaa oli sen verran ja niin pitkäksi aikaa että pyysin järjestämään mulle edunvalvojan. Kyllä, itse pyysin...eikä yhtään hävetä. Tämä sairaus on niin arvaamaton ja suuria ongelmia aiheuttava etten enää halunnut sotkea talouttani. Kasvojeni menettämistäkään en pelkää sillä enää ei tarvitse pelätä mitä hölmöilyjä sitä saa aikaan kun vauhti iskee päälle. Onneksi olen ollut jo pitemmän aikaa tasapainossa sairauteni kanssa

tule meille autokaupoille säästät rahaa ja vaivaa kuntulet meileeehhhhh oho sorim patteri loppu vaikka mää kyllä käytän durceliä mut ladattavat akku patterit puree paremmin

Nykyään on hukattu sana ja käsitys siitä mitä on itsekuri. On toki kivaa kun saa ihan virallisen syyn olla kuriton ja tehdä mitä haluaa. Lähes 50 % muotidiaknooseista on laitettava käsiteen "itsekurin puute" alle. Mitä sitten on itsekuri? Se on ennen kaikkea vastuun ottamista siitä henkilöstä joka oman kehon alla on ja niistä valinnoista joita on tehnyt ja kun tietää että on itse vastuussa valinnoistaan myös tekee parhaan mahdollisen valinnan sen ihmisen vuoksi joka on ainoa jota voi hallita, eli itseään, kunhan ei anna muitten ihmisten ja maailman määrätä omia valintojaan.

Omasta puolestani sanoisin, että pääsyy tuhlailuun manian aikana on valtava määrä ideoita, joiden toteuttamiseen/kokeilemiseen palaa rahaa. Lisäksi ajantaju hämärtyy, pitkän aikavälin seurauksia ei ajattele tai kykene ottamaan huomioon.

Tosin masennuksen aikana sitten ostelee kaikkea itseään hemmotellakseen, mutta ehkä vähemmän ja järkevämmin kuitenkin kuin maniassa.

Parhaiten on mennyt niinä aikoina, kun on ollut tasainen, kohtuullisen hyvin palkattu työ. On jäänyt hiukan säästöön ja niitä säästöjä on sitten voinut käyttää osteluhulluuden iskiessä. Lisäksi pienimuotoista itsensä hemmottelua ei ole tarvinnut vahtia tai siitä kantaa huonoa omaatuntoa. Karmein yhdistelmä on ehdottomasti bipo ja epätasaiset tulot, jotka jo normaali-ihmisellekin hankaloittaisivat raha-asioiden järkevää hallintaa, bipolle aivan toivoton tilanne.

Suomeksi sanottuna on helvetin mukavaa kun myyjät nuolee persettä ja kehuvat. He myös käyttävät maniavaihetta hyväkseen

minä saan niin vähä rahaa kuukaudessa ja edissä , että ne menevät vuokraan , laskuihin , ruokaan ym. humpuukiin.

Minulla oli jonkinlainen suhde bipo mieheen. Lähinnä seksiä,mutta muutenkin hengattiin,ei yhdessä asuttu ,enkä muuttaisi kenenkään kanssa yhteen. No kuitenkin,en ymmärrä,miten muutama päivä eläkkeestä hän on aina peeaa. Pelaa,juo kaljaa,osti auton,vaikka asuu keskustassa ja ei olisi varaa...Väsyin tosissaan kuuntelemaan samaa joka kuukausi. Muutenkin osaa sotkea asiansa ja sitten on täysin iloton. Huumoriakaan ei ymmärrä aina. Kauhea tosikko ja itseään ajatteleva,hieman narsistinen. Miksi olisin tuollaisen energiasyöpön seurassa. Tarttui itseen vaan se negatiivinen olo. Nyt on helpompaa,kun pistin välit poikki.

Niinpä. Itse nuukana mietin usein jopa ruokaostoja,että huh. No bipo ei mieti,siis tämä miesystävä. Ostaa kaljaa,pelaa rahansa.

Miten saatte homman hallintaan, kun vauhtisokeus iskee? Rahat piiloon jonnekin?

Ja miten pystytte lopettamaan ostamisen suunnittelun?

Mielisairaus iskee huumeiden kokeilun ja käytön jälkeen. Pysy poissa huumeista niin et sairastu kaksisuuntaisuuteen.

Niin moni on sairastunut kokeiltuaan LSD:tä, joka on vahva huumausaine. Kaikki katukaupassa ja bodisaleilla ainakin ennen myytävät jauheet olivat luvattomia. Näyttää sille etteivät nuo ihmiset ole päässeet eroon vieläkään huumaistaan, kun nuoruudessaan aloittivat. Aina löytyy jokin piilo. Tosin toiset kun sairastuvat, niin juoksevat psykiatrilla valittamassa olojaan, mutta eivät vaan kerro sitten psykiatrille, kuinka paljon juovat alkoholia viikossa. Se vaan se juopottelu ja illalla kaljaa ja alkoholia on ihan tavallinen tapa, josta ei lääkärille mainita.

Niin ja kaljottelijoillahan mieli nousee ja laskee nousuhumalan ja laskuhumalan myötä ja sitten mennään lääkärille valittamaan, kun on ulosotot ja velat ja ei pysy rahat lompsassa.

Bibomies juoksee vanhan äitinsä luona hakemassa autorahat, että pääsee nussimaan toiselle paikkakunnalle ja juomaan kaljaa.

Rahan lisäksi bipon mieli sekaa muitakin asioita, ja helposti hän myös riitautuu läheisten kanssa, jos asiat ei suju niin kuin bipo haluaa. Tavallaan hän käyttäytyy monesti kuin uhmaikäinen lapsi. Puolison pitäisi tavallaan lähteä jokaiseen kotkotukseen mukaan, ja jos yrittää puhua järkeä, niin se aiheuttaa stressiä ja pahaa mieltä bipolle. Monesti bipo vielä kääntää asiat puolisonsa syyksi, tai ainakin riitautuu usein tämän kanssa. Bipo syyttää helposti puolisoaan hankalaksi ihmiseksi, jos tämä pullikoi bipon sekoilua vastaan. Bipo kokee että joku yrittää laittaa kapuloita hänen rattaisiin. Vaikka todellisuudessa puoliso yrittäisi vain hillitä tuota sekoilua.

Sanoisin, että bipon kanssa parisuhde on melkoisen haasteellista. Kuin kananmunankuorilla kävelyä.

Minulla monta tuommoista läheistä.

Kysy siltä läheiseltäsi miksi hän tuhlaa "maanisesti" rahansa. ei sitä vastausta kukaan sulle muualla voi antaa ja vielä vähemmän palstan käyttäjät, jotka ei tunne läheistäsi. Kyllä sen verran pitää olla rohkeutta, jos olet läheisestäsi huolissaan, että uskallat kysyä suoraan. ei se mitään auta vatvoa toisen raha-asioita selän takana ja vielä vähemmän anonyymin keskustelupalstan kautta ventovieraiden kanssa.