Eli voikohan toisen kamppailijan taisteluhengen aistia? siis en tarkoita tavallisia merkityksettömiä pulliais kamppailijoita kuten minä tai te. Tarkoitan jotakin shaolin tyyppisiä munkki miekkosia jotka "harrastavat" kamppailulajeja melkeinpä joka hemmetin minuutti.
Jos esim. seisoo isossa väkijoukossa niin voiko jonkun kokeneen ja vahva henkisen kamppailijan aistia sieltä ihmisten seasta?
Ehkä tämä on vain jotakin tyhmää "budo intoilua" mitä pohdiskelin, mutta halusinpa vaan kysyä. Mitä mieltä olette?
Jos esim. seisoo isossa väkijoukossa niin voiko jonkun kokeneen ja vahva henkisen kamppailijan aistia sieltä ihmisten seasta?
Ehkä tämä on vain jotakin tyhmää "budo intoilua" mitä pohdiskelin, mutta halusinpa vaan kysyä. Mitä mieltä olette?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hänen auransa loistaa satojen metrien päähän, kysy vaikka yliluonnolliset ilmiöt palstalta, siellä selitetään mielellään tarkemmin...
joku vois sen tietää?
tuskin kukaan palstalla on kung fu munkki...
Tämä nyt ei perustu mihinkää henkeen, mutta tietyt seikat jotka kiinnittävät huomion ja joista voi päätellä harrastaako henkilöt kamppailulajeja. Vaatetus: seurojen logot, lajiliittojen logot. (Yleensä mitä hillitympi asukokonaisuus sen kokeneempi kaveri koska heillä ei ole tarvetta olla esillä ja brassailla sillä että hei minä harrastan sitä ja sitä) Esim. kaksimetrinen urheilijannäköinen lyhythiuksinen kaveri jolla Tumma puku jossa K1 logo rintapielessä.
Toinen seikka , kokeneen kamppailijan tunnistaa tietystä rentoudesta ja jäntevyydestä. Katsokaa tarkkaan jos näette oman lajinne mestarin tulevan opettamaan teitä salille, seuratkaa sitä miten hän liikkuu ja miten ja missä hän pitää käsiään ne eivät ole taskuissa tai puuskassa vaan luonnostaan ne . Mitä kokeneempi kaveri sen sulavampaa se liike on. Näyttää vähän kuin hän ei tekisi yhtään turhaa liikettä ja hänellä ei ole kiire mihinkään, mutta kuitenkin hän näkee paljon ja on valppaana koko ajan.
Kolmas asia mistä erottaa tällaiset henkilöt on turva-alue. Usein heillä on tarve pitää oma turva-alueensa itsensäympärillä sellainen 70 cm joka suuntaan. Heidän ei tarvitse keskittyä sen säilyttämiseen vaan se tulee heillä luonnostaan.
Judossa kun napsauttaa oikein mojovan sidonnan ja saa kunnon prässin päälle niin kyllä siinä kaverin taisteluhengen aina välillä aistii. Lähinnä nenän kautta. Pitää kuitenkin varoa ettei kulmakarvat pala.
Kun kattoo kaveria silmiin niin niistä näkee aika paljon... kaveri voi olla tosi hauska ja mukava kun juttelee mutta alitajuntasesti tietää juttelevansa kovan tekijän kanssa...
Nää jutut kuullostaa henkimaailman asioilta mutta niin se vaan on!
Tämä ei päde pelkästään itämaisten lajien harrastajiin vaan esim myös painijoissa ja nyrkkeiliöissä on se joku juttu. Myös ihan vaan kadulla tappelemisen opetelleet huomaa kyllä. Näistä ihmisista vaan jotenkin huokuu se vaarallisuus mikä heillä on taustalla vaikka muuten olisivatkin lepposia.
tosi nuori tai sit... no jaa, antaa olla. kai tää on provo/trolli.
mielestäni voi. kerronpa esimerkin. oli han moo do kansalliset vuosimallia '04 ja seisoskelimme tennishallin pihalla (paikka missä kilpailut järjestettiin)ja joukko n.20 vuotiaita jamppoja seisoskeli siinä lähistöllä myös ja yhdestä, huom. vain yhdestä, tuli sellainen 'enpä ryppyilisi tuolle kaverille'-tunne. siis pojilla oli kaikilla normaalit vaatteet ja he olivat muutenkin täysin normaalin näköisiä, ei siis mitään seuraverkkareita,tms. no päivä jatkui ja koitti otteluiden aika. kyseinen poitsu matsasi muistaakseni ensimmäisenä tai toisena. mustien vöiden sarjassa.