Korven Sanomissa oli artikkeli antiikin keräilystä. Arabian astioista Kosmo, Kesäkukka, Sunnuntai, Paju, Valencia, Maisema ja Muumi.. Käsin maalatun ja signeeratun Pajumaljan hinta hipoo 130 euroa. Joitakin helmiä on minunkin lipastoni lasikaapissa, perintökaluja vanhemmiltani luonnollisesti.
*
Olen myynyt asuntoni ja pääsen taas siistimään epäoleellisen pois nurkista lojumasta.
*
Siinä siivouksen keskellä luonani vieraili vanha ystäväni vuosien takaa, hän päivitteli kuinka tavaraa on kertynyt autotalliin ja pihavarastoon, niin, että sisäänpääsy alkaa olla vaikeaa. Naureskelimme, että hänen peillisilleen taitaa jäädä vain siirtolavan tilaus ja loppusiivous.
*
Eihän kaikki vanha ole antiikkia, mutta tuttua kaikille lienee epäröinti ja tuumailu, josko tuolle vielä löytyisi käyttöä?
*
Oletko antiikin keräilija ja mikä on mieleisin keräilysi kohde?
*
Itse viihdyn vanhojen huonekalujen keskellä, suurin osa syntymäkodistani perittyä ; )
*
Olen myynyt asuntoni ja pääsen taas siistimään epäoleellisen pois nurkista lojumasta.
*
Siinä siivouksen keskellä luonani vieraili vanha ystäväni vuosien takaa, hän päivitteli kuinka tavaraa on kertynyt autotalliin ja pihavarastoon, niin, että sisäänpääsy alkaa olla vaikeaa. Naureskelimme, että hänen peillisilleen taitaa jäädä vain siirtolavan tilaus ja loppusiivous.
*
Eihän kaikki vanha ole antiikkia, mutta tuttua kaikille lienee epäröinti ja tuumailu, josko tuolle vielä löytyisi käyttöä?
*
Oletko antiikin keräilija ja mikä on mieleisin keräilysi kohde?
*
Itse viihdyn vanhojen huonekalujen keskellä, suurin osa syntymäkodistani perittyä ; )
Vastaukset 23
Vanhimmat
Antiikkia?
Minulla on vanha radio, löytyykö vanhempaa?
Svenska Radioaktieboladet Stokholm. NO: 24717
provad 05.09.1928
Minullakin on mökillä vanha radio, ei tosin niin vanha kuin sinulla. Muutoin kunnossa, mutta äänensäätö ei toimi joten jos haluan kuunnella sitä niin siirrän sen ulko kuistille pihatöitä puuhastellessa, niin jopa kuuluu pihanperilläkin.
meilläkään, ei edes antiikkia.
Eräs keräilymme kohde ovat antiikkiradiot. Niitä onkin kertynyt huomattava määrä. Vanhin on 1930-luvun alusta. Kauniita, mitä somimpia yksityiskohtia niissä on. Upeita yksilöitä, ilmentäen aikaansa.
*
*
*
Älä nyt innostu nurkista, eikä rauhaisesta lojumisesta, et kai juoksentele pyöreässä talossa, jossa ei ole nurkkia.
Mustaa pakeliittia etuosa, akku liitännät, kaiutin eli kovaääninen "hukassa", putkiakin on lasten leikeissä kadonnut.
Paljon vanhaa voisin vaihtaakin, jos saisin uuden hyvän tilalle.
Radio on vanhin, toiseksi vanhin on vaimoni, käyttöarvoltaan melkein uuden veroinen.
lojumisesta, ja arvotavara ei meillä ainakaan nurkkiin ehdi.
Edes talomme ei ole pyöreä. :))
Meidän vanhin radiomme on myös ruotsalaista valmistetta, muistaakseni vuodelta 1932.
Kaunis, pieniä, hienoja yksityiskohtia sisältävä vastaanotin, aikansa upea ilmenemä.
Silloin oli kauneus, minun mieleiseni, kurssissa, myös rakennustaiteessa.
Minullekin mieheni on paras löytöni, jota en vaihda, tosin, kovin kaukana vielä antiikki-iästä. ;)
asuntoa, muuttaa eri paikkakunnalle, tyhjensin 40v tavarat kierrätykseen , kirpputorille, joista aikoivat lajitella edelleen myytäväksi, ja osa hävitettäväksi , mitkä ei enään kelpaa käyttöön.
Siis koko huusholli. Otin mukaani vai "itse maalamani öljyväri työt".
Tyhjennykseen sain apua, muutomiehiä oli noin 3 -5 ja noin viikon oli heille töitä. Kyllä ihminen on merkillinen muurahainen , kerää tyhjää roinaa kotinsa täyteen, ja mietti vielä jos noita vielä jossin tarvitsee?
Tietenkin joskus haikailen jonkun muistoesineen perään, mutta sitten ajattelen mennyt mikä mennyt....
Nyt uusikoti on täynnä "uutta roinaa".....
JA kun lähden,, tänne kaikki jää jokatapauksessa.
Niin minäkin ja niistä en luovu ; ) Käytössä olevat vanhat huonekalutkin olen itse entisöinyt.
*
Muutama vuosi sitten möin arabian vanhoja tarjoiluvateja keräilijälle. Joskus kaipaan yhtä vatia, joka oli mieluinen.
*
Mennyttä mikä mennyttä näin se on ja uusia kertyy huomaamatta odottamaan josko tarvitsisi. Olen alkanut tosissani vähentämään jonninjoutavan hamstrausta.
*
Nän kesän kynnyksellä huomaa kuinka esim. puutarhakalustoja ja kaiken karvaista koristeroihnaa tulee myyntiin. Kivan näköisiähän ne on, mutta ei kiitos vain uusia kukkasia ostan mökkini pihalle.
etupäässä öljyväreillä, jo 1970-luvun alusta asti.
Mukava, todellisen luova harrastus, jonka voi välillä unohtaa, uuden inspiksen tultua taas aloittaa.
Huuto.netistä ja kirppareilta olen hankkinut joitakin Pajuja ystävälleni (keltainen) lahjaksi, seuraavaksikin käyntikerraksi on jo varalla. Itselläni on vähän Valenciaa, olen kuitenkin yrittänyt pitää ostohimon hallinnassa, hinnat tahtoo nousta aivan hirveiksi huutokaupoissa.
Kirpparipaikka pitäisi varata, vaatetta ja muutakin tavaraa olisi sinne vietäväksi. Viimeistään sitten kun jään kokonaan eläkkeelle. Onneksi asumme omakotitalossa, josta ei ihan heti ole lähtö mihinkään. Siirtyy siis mahdollinen tavaraongelma seuraavalle sukupolvelle.
Kai se on niin, että kun lapsuutemme ja nuoruutemme elimme melkoisessa niukkuudessa sota-aikana ja heti sen jälkeen, ei mitään tohtisi hävittää, vaan aina miettii että ehkäpä tällä on vielä käyttöä. Niinkuin usein onkin.
Minulla on joitakin esineitä joista en ole tiennyt niiden antiikkiarvoa ennekuin kävin antiikkimessuilla. Mökillä lasten leluvaraston ikkunalla tökötti vuosikausia 50-euron arvoinen maljakko, löysin kellarista kaksi saman sarjan juomalasia a 25/kpl.
*
Viime viikolla kirpparilla huomasin tuhkakupin 15-euroa ja olin jo heittämässä pois kun kukaan ei meillä polta. Samalla reissulla bongasin maljakon, jota en vielä tosin ole löytänyt rojujen seasta, mutta tiedän sen jossain luuraavan sen hinnaksi oli määritelty 35-euroa.
*
Arabian vanhoihin astioihin verraten sopuhintaisia, mutta yllätyksiä minulle. Arabian tosi vanhoja valkoisia ruokalautasia minulla on mökkikäytössä.
*
Pakkailen pikkuhiljaa tavaroita muuttoa silmällä pitäen ja laitan erikseen kirpparille menevät ja jatkolle päässeet kipot. Muutan kesäksi mökille ja syssymmällä alan katselemaan mitä seuraavaksi.
*
Lat-suhde jatkuu ja tarpeen tullen sieltä löytyy päänsija ; )
suomalaisten arvostamaa "antiikkia" pilkkahintaan!
Siellä ne ei ole mitään ja hyvä etteivät perään nakkele!
Eihän ruotsalainen antiikkikaan ole meille suomalaisille sitä oikeata antiikkia.
*
Piipahdin Tukhonlman antiikkitorilla viime syksynä. Löysin vanhoja lehtiä, ostin syntymävuoteni muotia esittelevän lehden. En olettanutkaan sen olevan suomenkielinen ; )
Antiikkimessuilla laitetaan tavaroille aikamoinen ylihinta. En enää niillä oikeastaan enää käy ollenkaan kuin "hirvittelemässä". Muutama vuosi sitten näillä messuilla ravasin, ja tuli ostettua jotain noihin ylihintoihinkin. Nyt on jo jäitä hatussa. Ja tinkiminen kannattaa.
~
Esim. vanhat arabiat on tosiaan Suomessa ylihinnoissa. Kuitenkin jos kirpparille näitä arabioita vie, niin kannattaa tietenkin pistää suht tiukka hinta ainakin alussa, muuten ne menee jobbareille alta aikayksikön - kirppareiltahan antiikkimessujen kauppiaat paljolti myytävänsä ostaa... Hintaa voi sitten pikkuhiljaa laskea, jos haluaa saada ko. tavaran pois käsistään.
~
Hurjia pohjahintoja näkyy myös huuto.netissä. Vähän kun seurailee niin huomaa, että sama kippo on ollut myynnissä kuukausitolkulla, myyntiajan umpeuduttua myyjä aina vaan pistää sen uudelleen myyntiin samalla ylihinnalla. Silloin tällöin joku tietenkin haksahtaa. Se ei ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa.
~
Jäi muuten uteloittamaan, mikä tuo lat-suhde on??? Uusi sana?
Koetan muistaa jatkossa tuon LAT'in. Paitsi yksi juttu; eikö pitäisi kirjoittaa apart, siis kovalla peellä? Anteeksi, mutta kun minulla on näkömuisti niin olen pilkku-pilkku. Uutta englannin sanaakaan en opi ellen näe sitä kirjoitettuna - usko tai älä!
Minustakin LAT on paras mahdollinen seurustelumuoto, varsinkin meidän ikäisillä aikuisilla. Miksi erota kokonaan tahi höngätä uudelleen naimisiin? Vaikka sanomatta paras, eihän sitä tiedä mitä elämä tullessaan tuo...
Kopion tuolta 50 puolelle kirjoittamastani viestistä otteen kun en jaksa aina selittää miksi p tulee b tai sk ks vaihtavat paikkaa.
"Matkustelen paljon ja käytän pääsääntöisesti englantia. Minulla on joidenkin vaikeiden sanojen kanssa ääntämisessä ja kirjoittamisessa vaikeuksia, joka johtuu konsonanttilukihäiriöstäni, en pysty aina hahmottamaan konsonantteja oikeaan järjestykseen, mutta kun mieheni hieman tuuppaa jo vain sana putkahtaa ulos ; )"
Eli kun löydät konsonantit sekaisin viesteissäni syy on tämä kiusallinen hahmotushäiriö ; )
Entäpä se toinen virhe, selitä se myöskin,
koska se ei mene konsonantin laskuun.
pokaalin :)
Ilmoitan että edellinen viesti EI ollut minun, vaan jonkun muun.
Mutta minullekin jo oli loksahtanut - jostain kummasta se tuli mieleeni, jälkijunassa - että ensimmäisen sanan pitää varmaankin olla LIVING eikä Leaving. Meni minulle ensin täydestä, kun oli ihan oikea englannin kielen sana. Ja jotenkin kun miettii niin voisi ajatella että sopii tähän yhteyteen, jos on ollut ero kysymyksessä (someone was leaving | left...).
Jännää kun me ihmiset opitaan eri tavalla; minä parhaiten opin kun NÄEN tekstin, ja joku toinen taas oppii kun KUULEE. Pääasia että kaikki ollaan oppivaisia. Ei nämä kirjoitusasut nyt niin maailman tärkeitä ole. Pääasia että on elämässä muuten mukavaa, vähintään mukiinmenevää ;-D
LAT = living apart together (olihan se nyt niin???)
Olet kolmasti tehnyt poistoja? Nyt on kyllä herjaajilla taas täysi työ, päivittelyyn!
Eihän niin saa tehdä, etkö lukenut siitä aiemmin?
Tälläistäkö se nyt tulee olemaan?
Kauhistuneena odotan kivittäjiä :O
poistothan kertovat kirjoittajan epävakaudesta.
Ei seiso sanojensa takana.
Huvittavaa, ja lapsellista. Jos tuo on kuva, minkä ihminen haluaa antaa itsestään, suon sen hymyillen, jollen peräti naureskellen.
...alaviistoon ja silmälasit vinossa. Minun tekstiänikö kaipailet oletpas sinä kaksijakoinen kaipaat ja soimaat, mutta älä pitkästy vaan anna palaa ..; )
Minullahan on ne ;D
Kerään eräälle opiskelijalle, kirjoituksia netistä, ja sait kunnian päästä kopioiduksi.
Silmälaseja ei ole, eikä suupielet roiku.
Kerään blogeja, mitä keskustelupalstoilla muutamat näkyvät pitävän. Ne ovat mielenkiintoisia.
Kuin myös tuo ihmisten nimittely ja rumiksi haukkuminen.
Oletko noin katkera jostain?
Olitko ruma teini? Suupielet alaspäin, ja rillit päässä? Kun ne tuntuvat sinua noin kovin useissa kirjoituksissa kiehtovan.
Ei kovin aikuista tekstiä, mutta mielnkiintoista.
Et ole kuitenkaan keräillyt ja kopioinut valokuviani galleriastani kun tuollaista kirjoittelet ; )
Siellä kun on ollut valokuvia elämäni varrelta. Sinä et varmaan uskaltaisi julkaista kuviasi vain tuhmia kirjoituksia. Tuhmat ovat rumia ; (