Minä,epätoivoinen ihminen

Jeesus vastaan elämääsi. Mä otin reilut kymmenen vuotta sitte ja kaikki on selvinnyt. Enää en tunne katkeruutta sydämessäni! Ihmiset pettää ja jättää, mutta Jeesus ei milloinkaan. Jeesus rakastaa sinua! Jumalan siunausta

Väsynyt olen minäkin elämääni. Vanhempien peräkammarissa asun kun pitäisi olla jo ammattia työtä asuntoa perhettä ystäviä eläimiä ja elämää. En ole masentunut, tuhottu oman arvon tunne ja paniikkihäiriö minulta kaiken normaalin pitää tavoittamattomissa. Elän aivan eristäytyneenä. Jos sitä elämiseksi voi sanoa että pitää piiloutua elämältä vaikka juuri elää tahtoisi.

Päihteet ja lääkkeet eivät auta mielestäni mihinkään, mutta mikä sitten auttaisi. Itse itseään pitäisi auttaa, se vaan on yhtä mahdotonta kuin lentoon nouseminen maahan joutuneelle pääskyselle. Jonkun se olisi ilmaan autettava.

Minä en usko että tahtoisit vain pään sekoittaa ja hoikistua kuollaksesi. Samaa sinä tahtoisit kuin kaikki muutkin eli normaalia mielekästä elämää.

Minä toivoisin että pitäisit kiinni elämästä ja jättäisit päihteet vähemmälle. Kannattaa huolehtia itsestään että ei tarvitsisi katua jos jonain päivänä saisikin mahdollisuuden.

Minunkin pitäisi huolehtia itsestäni paremmin. Ylipainoa on kamalasti ja sekin auttaisi kun onnistuisin laihduttamaan. Monesti olen yrittänyt ja vähän onnistunut, mutta aina epätoivo voittaa.

En ole yksinäinen.

Pyydän sinulta nyt itse hillintää nyt kun kerron omasta kokemuksestani samassa tilassa ollessani kuin sinä tällä hetkellä koet.

Toivon, että et olisi lukemassa tätä tekstiä asenteella: "No niin, taas ne jeesustelee, jumank....

Näin minäkin ajattelin useita vuosia sitten.

Olen syntynyt vanhempien lapsena ja ollut elämässäni niin katkera että ennen kuin kohtasin Jeesuksen. Yritin todella monta kertaa tehdä idiksen. (selvemmin sanottuna itsarin; mutta arvaa, montako kertaa.

Vanhemmilleni sanottiin lapsena ollessani ja kouluun mennessäni, etten tulisi pärjäämään edes harjaantumiskoulussa. En ole niin sanottu mongoloidi, eivät edes siihen aikaan tunteneet. Kyseessä on Biologinen termi meissä jokaisessa olevassa solussa olevan kromosomin vioittumisen aiheuttaman eräs tila, jonka ilmenemismuoto on mongoloidismi.)

Vanhempani sanoivat, ettei ko. väite pitänyt kohdallani paikkansa koska he tunsivat koko historiani ensi sekunneista syntymästäni lähtien.

Kävin myöhemmin omasta aloitteestani eräitä normaaleja kouluja, joita kaikki käyvät vuorollaan.. Sitten olin työelämässä ja lähdin opiskelemaan ammattiin, johon en päässyt työhön, koska oli tiettyjä ruumiillisia puutteita, joita työelämässä olisin tarvinnut.

Suvussani oli eräs uskova lähimmäinen, joka aina meillä lapsuuden kotona jouluisin vieraillessaan kertoi mitä hän oli kokenut kohdatessaan Jeesuksen.
En ottanut tätä tarinaa totena, koska se oli niin vierasta minulle kun vanhempani eivät itsekään siihen uskoneet, koko asiaa.

Pari vuotta opiskeluni aloitettuani, tuli vastaan eräs uskova lähimmäinen ja osasi, ihme kyllä, lukea sydämeni kieltä ja alkoi kertoa minullee siitä, mitä Jeesus hänen elämäänsä merkitsi.

Kerran hän uudestaan taas tavatessamme illan päätteeksi kysyi minulta, haluaisinko ottaa Jeesukseen elämääni ja seurata häntä vaikka mitä maksaisi? Olin vieläkin epäröivä. Hän kertoi minulle, että jos Jeesus saa tulla sydämeeni, niin hän auttaa yksinäisyydessä ja ahdistuksessa, koska hän on vierellä jatkuvasti, vaikka et nyt häntä näe, mutta uskoon tultuasi huomaat hänen olevan virellkäsi, tosin näkymättömänä. No, sanoin: ”jos ei ota, niin ei annakaan." Ja että maailma tulee tuhoutumaan ajallaan mutta jotka ottavat Jeesuksen elämääsi, hän muuttaa heidät, jotka lähtevät hänen mukaansa aivan kokonaan, saavat kokea ihmeitä.

Kohta syntini tunnustamisen jälkeen, ei montaakaan päivää, niin alkoi tapahtua sellaista positiivista, jota en osannut uskomattomana kuvitellakaan.

Kaikki, mikä uskomattomana kiinnosti, huomasin olevan roskaa. Suorastaan inhosin ja inhoan ihan mielettömästi, mitä tuli tehtyä. Ei mitään pahaa, mutta jotain kumminkin, jota jälkeenpäin ajateltuna ei ollut mitenkään järkevää.

Monet ajattelevat, ettei Jeesukseen uskovien elämään mahdu muuta kuin ahdasmielisiä rituaaleja, joita en uskomattomana ymmärrä. Kuule ystävä kallis: vaikka sinusta tuntuisi, että se mitä sinulle haluan sanoa, olisi tarkoitus vähätellä omia mielipiteitäsi. Totta kai saat niitä tuoda julki, ja pitääkin tuoda, jos niitä on. mutta ne eivät ratkaise elämässäsi mitään, ainakaan ihanaan suuntaan.

Jos annat elämäsi Jeesukselle, hän ratkaisee hankalatkin haluamallaan tavalla mutta parhaalla sellaisella.

Kerran löysin erään lentolehtisen, jonka sivulla luki kysymys: "Haluatko päästä elämäsi lopulla taivaaseen, sillä ainoa ehto on tunnustaa omat itsekkäät syntinsä ja tekonsa pyytäen anteeksi.
Sen tehtyäsi saat huokaista helpotuksesta.

Ystävä kallis, älä jää paikallesi, sillä siinä lentolehtisessä oli toinenkin puoli, jossa kysyttiin: "Mitä minun pitäisi tehdä, että joutuisin kadotukseen?" Vastaus kuului: "Ei mitään!"

Joh. 3:16 "Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän lähetti ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä; jota kannattaa odottaa.

Kokenut kaiken tästä olen, siksi tiedän, että kirjoitin asiasta, joka on totta.

Joka ärjyy isojen kirjainten ja huutomerkkien kanssa, ilmaisee tietämättään olevansa vihollisen vanki, tietämättä sitä itse lainkaan.

En minä osaa oikein jutella, mutta tahtoisitko jutella sähköpostitse tai messengerissä?

Saa kuka vain ottaa yhteyttä jos haluaa. [email protected]