Jotain kreisii shittii

Olen nyt lähemmäs 16 ja todennäköisesti menossa amikseen, olen noin 2,5 vuotta tuntenut olevani jotenkin aika ajoin enemmän tai vähemmän hukassa, olen hukannut osan persoonallistuuttani tai ainakin siltä minusta tuntuu. Huomaan kyllä eron siihen kun olin ala-asteella, olin sosiaalisimpia luokallani ja minulla oli paljon hyviä ystäviä. Mentyäni ylä-asteelle kaikki alkoi hiljoin muuttua, kokoajan tunne päässäni että ei helvetti en ole ihan järkevässä kunnossa, toisaalta kukaan ei ole sanonut minun muuttuneen muuten kuin vähän hiljaisemmaksi, en ole esimerkiksi yhtään aloitteellinen keskustelemisessa, ennen puhe tuli suoraan nyt sitä täytyy miettiä kuin käsikirjoitusta, ja tuntuu siltä, että puhun ihan pinnalista hölynpölyä. Eniten minua harmittaa että olen näin nuorikin, kouluni on mennyt sekaisin tämän sekavuuden takia, vaikuuttaakko asiaan se että minä olen viettänyt viimekesinä paljon aikaa tietokoneen ääressä pelaten ja kuinka paljon, minulla on myös tarve juoda kahvia ja ottaa vitamiinit koska ajattelen että ne edes jotenkin parantaisivat jaksamista ja KIINNOSTUSTA, varsinkin kaamoksen aikana olen tyhjää täynnä toisaalta elän ihan normaalia elämää, itselleni lavastettua elämää, voin kesken kaiken havahtua vaikka kävellessäni koulusta kotiin että minusta tuntuu että havahdun omaan olemassaolooni ja mietin, siis niin tässä se nyt tulee, en ymmärrä mikä on vialla, mutta jokin on vialla ja en pysty selvittämään mika, olen keksinyt jos jonkinlaisia syitä ja selityksiä mutta tiedän että elämäni muuttui ratkaisevasti jo nuoruudessani jostakin syystä, minulla on ollut myös paniikkihäiriön tyyppisiä oireita kuten isälläni ja siskolla, mutta koko perhe on erittäin sosiaalinen ja minäkin, mutta toistaalta olen ihan sekaisin.

Kirjoitin nyt näin paljon koska tämä on todella vapauttavaa, vaikka toivoisinkin lähinnä jonkun pystyvän samaistumaan tai neuvomaan. Veikkaan että jos menisin terapeutille en osaisi muutakun esittää iloista ja sanoa että olen mielenvikainen mutta en tiedä miten.
1132
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Juot liikaa kahvia tai saat kofeiinia liikaa esim. energiajuomista.
Kahvi on syytä lopettaa kokonaan koska se ei nähtävästi sinulle sovi.
Muista että vieroitusoireet aiheuttavat ahdistusta joten vieroita hiljalleen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Todella hukassa. kirjoitti:

Olen nyt lähemmäs 16 ja todennäköisesti menossa amikseen, olen noin 2,5 vuotta tuntenut olevani jotenkin aika ajoin enemmän tai vähemmän hukassa, olen hukannut osan persoonallistuuttani tai ainakin siltä minusta tuntuu. Huomaan kyllä eron siihen kun olin ala-asteella, olin sosiaalisimpia luokallani ja minulla oli paljon hyviä ystäviä. Mentyäni ylä-asteelle kaikki alkoi hiljoin muuttua, kokoajan tunne päässäni että ei helvetti en ole ihan järkevässä kunnossa, toisaalta kukaan ei ole sanonut minun muuttuneen muuten kuin vähän hiljaisemmaksi, en ole esimerkiksi yhtään aloitteellinen keskustelemisessa, ennen puhe tuli suoraan nyt sitä täytyy miettiä kuin käsikirjoitusta, ja tuntuu siltä, että puhun ihan pinnalista hölynpölyä. Eniten minua harmittaa että olen näin nuorikin, kouluni on mennyt sekaisin tämän sekavuuden takia, vaikuuttaakko asiaan se että minä olen viettänyt viimekesinä paljon aikaa tietokoneen ääressä pelaten ja kuinka paljon, minulla on myös tarve juoda kahvia ja ottaa vitamiinit koska ajattelen että ne edes jotenkin parantaisivat jaksamista ja KIINNOSTUSTA, varsinkin kaamoksen aikana olen tyhjää täynnä toisaalta elän ihan normaalia elämää, itselleni lavastettua elämää, voin kesken kaiken havahtua vaikka kävellessäni koulusta kotiin että minusta tuntuu että havahdun omaan olemassaolooni ja mietin, siis niin tässä se nyt tulee, en ymmärrä mikä on vialla, mutta jokin on vialla ja en pysty selvittämään mika, olen keksinyt jos jonkinlaisia syitä ja selityksiä mutta tiedän että elämäni muuttui ratkaisevasti jo nuoruudessani jostakin syystä, minulla on ollut myös paniikkihäiriön tyyppisiä oireita kuten isälläni ja siskolla, mutta koko perhe on erittäin sosiaalinen ja minäkin, mutta toistaalta olen ihan sekaisin.

Kirjoitin nyt näin paljon koska tämä on todella vapauttavaa, vaikka toivoisinkin lähinnä jonkun pystyvän samaistumaan tai neuvomaan. Veikkaan että jos menisin terapeutille en osaisi muutakun esittää iloista ja sanoa että olen mielenvikainen mutta en tiedä miten.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu