hei. ajattelin vähän kertoa omasta kokemuksestani anoreksiasta ja sen haittavaikutuksista.
juuri nyt se varmaan ei tunnu niin pahalta/tuntuu hyvältä, kun paino tippuu ja sentit karkaa jonnekki. jossain vaiheessa heräät.. jossain vaiheessa kaikki herää. onneksi minä heräsin ajoissa, jotkut heräävät liian myöhään. en ole koskaan tuntenut tai kuullut anorektikosta, joka heräyksen jälkeen ei katuisi anoreksiaansa.
se ei vain tarkoita että ''on laiha ja sit voi kuolla''. pienet asiat ovat ne jotka muistan parhaiten...
elämän laatu: kaikki tapahtumat, kavereitten tapaaminen ja hauskan pitäminen, riippu täysin siitä miten paljon ehdit kuluttaa, ja mitä tai kuinka paljon ruokaa voit välttää/et voi välttää.. ennen anoreksiaa mentiin tyttöjen kaa ravintoloihin syömään, naureskelemaan ja nauttimaan toisistamme. en enää pystynyt.. liikaa kaloreita, liian paljon paineita. sen ajan voin kuluttaa juoksemiseen. jos nyt juoksen oikein, oikein paljon - voin sitten joskus tehä jotaki kivaa ku oon tosi kaunis ja laiha! jos vaan nyt vielä pinnistän. odotan sitä H-hetkeä kun olen laiha, ihailtava. se päivä ei koskaan tule, olen aina väärän näköinen. ajan kuluttua kaverit ei enää kutsunut minua mukaan, minkä ymmärrän. ainahan MINÄ jätin HEIDÄT. ei koskaan ''ehtinyt'', tai ''kerenny''. siihen aikaa ku kaverit oli syömässä, nauramassa ja nauttimassa elämää, minä juoksin ulkona sateessa laskemassa kaloreita - laiha ja ihailtava muka.
ajan taju, muisti, keskittymiskyky: aina odottaa jotakin hetkeä. kirjoitin aijemmin H-hetkestä. sitä odottaa, siihen pyrkii.. ei aivan tiedä mikä se on, mutta kunhan vielä pinnistelen. päivät ei enää tunnu aidoilta, vaan ajan kulumiselta. kaikki surisee sun ympärillä, mutta mikään ei ole sinun elämässäsi. se vain on. enimmäkseen tahdon vain olla yksin ja keskittyä laihtumiseen. rupattelen jonkun kaa.. ei väliä kuka se on .... ai mitä se sano? häivy nyt, mun pitää keskittyä! huomaan miten katson ristiin ja äänet ei enää tule perille.. kynät, kahvikupit, rahat tippuu käsistä, en edes huomaa kun ne tippuu.. en tiedä missä vaiheessa en enää pysty pitelemään asioista kiini. kaikki vaan valuu sormien lävitse ja välillä kun katsoo maahan - pää pyörii. laiha ja ihailtava totta tosiaan.
fyysiset oireet: kylmä. ihan koko aika.. kunhan olen laiha, voin pitää tota ihanaa toppia! just ostettu. koko 32
juuri nyt se varmaan ei tunnu niin pahalta/tuntuu hyvältä, kun paino tippuu ja sentit karkaa jonnekki. jossain vaiheessa heräät.. jossain vaiheessa kaikki herää. onneksi minä heräsin ajoissa, jotkut heräävät liian myöhään. en ole koskaan tuntenut tai kuullut anorektikosta, joka heräyksen jälkeen ei katuisi anoreksiaansa.
se ei vain tarkoita että ''on laiha ja sit voi kuolla''. pienet asiat ovat ne jotka muistan parhaiten...
elämän laatu: kaikki tapahtumat, kavereitten tapaaminen ja hauskan pitäminen, riippu täysin siitä miten paljon ehdit kuluttaa, ja mitä tai kuinka paljon ruokaa voit välttää/et voi välttää.. ennen anoreksiaa mentiin tyttöjen kaa ravintoloihin syömään, naureskelemaan ja nauttimaan toisistamme. en enää pystynyt.. liikaa kaloreita, liian paljon paineita. sen ajan voin kuluttaa juoksemiseen. jos nyt juoksen oikein, oikein paljon - voin sitten joskus tehä jotaki kivaa ku oon tosi kaunis ja laiha! jos vaan nyt vielä pinnistän. odotan sitä H-hetkeä kun olen laiha, ihailtava. se päivä ei koskaan tule, olen aina väärän näköinen. ajan kuluttua kaverit ei enää kutsunut minua mukaan, minkä ymmärrän. ainahan MINÄ jätin HEIDÄT. ei koskaan ''ehtinyt'', tai ''kerenny''. siihen aikaa ku kaverit oli syömässä, nauramassa ja nauttimassa elämää, minä juoksin ulkona sateessa laskemassa kaloreita - laiha ja ihailtava muka.
ajan taju, muisti, keskittymiskyky: aina odottaa jotakin hetkeä. kirjoitin aijemmin H-hetkestä. sitä odottaa, siihen pyrkii.. ei aivan tiedä mikä se on, mutta kunhan vielä pinnistelen. päivät ei enää tunnu aidoilta, vaan ajan kulumiselta. kaikki surisee sun ympärillä, mutta mikään ei ole sinun elämässäsi. se vain on. enimmäkseen tahdon vain olla yksin ja keskittyä laihtumiseen. rupattelen jonkun kaa.. ei väliä kuka se on .... ai mitä se sano? häivy nyt, mun pitää keskittyä! huomaan miten katson ristiin ja äänet ei enää tule perille.. kynät, kahvikupit, rahat tippuu käsistä, en edes huomaa kun ne tippuu.. en tiedä missä vaiheessa en enää pysty pitelemään asioista kiini. kaikki vaan valuu sormien lävitse ja välillä kun katsoo maahan - pää pyörii. laiha ja ihailtava totta tosiaan.
fyysiset oireet: kylmä. ihan koko aika.. kunhan olen laiha, voin pitää tota ihanaa toppia! just ostettu. koko 32
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lisää tälläisiä! Aika tylsää elämää ei voi muuta sanoo, mutta kun HERÄSIT niin elämäsi alkoi uudestaan! Olen tosi iloinen puolestasi kun heräsit ajoissa! Ei väliä kuka se on ... ai mitä se sano? hahaha XD
kirjoitit kyllä todella hyvän tekstin johon pystyin samastumaan. Ihanaa että olet parantunut(?).
Niin totta, koskaan ei ole tarpeeksi. Koskaan ei näytä tarpeeksi laihalta, sanoi muut mitä sanoi. Aina löytyy vähintäänkin se yksi vatsamakkara ja liian kuvottavat kädet alleineen -vaikka niitä alleja ei todellisuudessa olisikaan, silti ne on aina itselle.
Kauankos muuten sairastelit ennen kuin heräsit kyseleepi anorektikon ystävä? Sori tällänen kysely, kiinnostais vaan kuulla ja oon NIIN ILOINEN PUOLESTASI! ^^
kiitos paljon vastauksista!
en muista missä vaiheessa kaikki alkoi. sairastin ensin bulimiaa ja sitten se siitä pikkuhiljaa syntyi anoreksia. ehkä noin 1½ vuotta yhteensä. onneksi näin, kun monet voivat sairastaa monta kymmentä vuotta. en kylläkään uskalla kutsua itseäni vielä terveeksi, sillä on minulla vieläkin kamppailuja päivittäin, mutta nykyään tunnistan sen ''toisen puolen'' ja oikean minäni, eli pystyn taistelemaan sitä vastaan.
kiitos kun kannustatte, toivon teille kaikkea hyvää!
Tulin tosi hyvälle mielelle sun kirjoituksesta ja oon tosi onnellinen sun puolesta.
Kaikkea hyvää sulle jatkossa :) :)
ja samoin teille! :)
samalla opetus XD toi oli niin kiva lukea että kaikki herää jossain vaiheessa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ei se anoreksia voi loputtumiin olla vaan sitä "hyvää oloa" vaan kärsimystä joka pilaa kaikki tärkeät asiat. Näitä on niin mukava lukea että lisää vaan näitä positiivisempia kertomuksia.