Olen havainnut, että monilla tuntuu olevan ongelmia ohjelmien bugien ja yhteensopivuuksien kanssa jotka voivat johtua huonosti valitusta ohjelmaversiosta. Tässä olisi vähän ohjetta ohjelman version valintaan.
Pohjustetaan tätä ensiksi kertomalla ohjelmistojen kehitysmalleista. Ohjelmistoja yleisesti kehitetään kahdella mallilla Ne ovat katedraalimalli ja basaarimalli. En nyt halua aloittaa tästä mitään sotaa kumpi on parempi.
Katedraalimallissa ohjelmistoa kehitetään keskitetymmin, oman sisäpiirin kesken tiettyyn valmiusasteeseen saakka kunnes siitä aletaan julkaista jotain. Alpha vaihetta pidetään kehittäjien kesken olevana vaihetta, ja beeta vaihe olisi julkiseen testaukseen tarkoitettu versio missä otetaan palautetta vastaan kehittäjille. Tästä seuraa release candidate versiot, eli julkaisuehdotus versiot josta tulee lopullinen versio jos jokin versio täyttää vaatimukset.
Kun ohjelma on valmis, sitä aletaan käyttämään valtavasti laajemmassa mittakaavassa jolloin siitä lähes aina löytyy vikoja ja niihin tulee sitten korjauksia.
Otetaan katedraaliohjelmiston esimerkiksi vaikka Internet Explorer 8. Tästä julkaistiin beeta versioita ja release candidate (RC) versiota ja lopulta valmis versio, jonka kanssa yllättäen oli ongelmia. Microsoft ei siksi sitä heti laittanut päivityksiin koska halusi tehdä asennuksen ongelmattomaksi ja korjata pahimmat lastentaudit, tehdä eri kieliversiot yms. joten ohjelma parantui vielä ennen kuin Microsoft laittoi sen Windows Updateen.
Basaarimallissa ohjelmiston kehitys tapahtuu julkisemmin, jossa ohjelmiston versioiden muuttumista voi seurata ja vaikka itse antaa korjaus kehittäjälle. Basaarimallin ohjelmistoissa sitten on seurattavissa ohjelmiston versioiden kehityshaarat. Ohjelmiston kehittäjät sitten julkaisee jonkun version vakaaksi kun ovat todenneet sen riittävän virheettömäksi. Kun ohjelmasta on vakaa versio valmiina, stiä aletaan käyttämään valtavasti laajemmassa mittakaavassa jolloin siitä lähes aina löytyy vikoja ja niihin tulee sitten korjauksia. Kuullostaako tutulta?
Otetaan basaarimallin ohjelmiston esimerkiksi vaikka GIMP. Tässä olisi GIMP:n versiot: ftp://ftp.gimp.org/pub/gimp/
GIMP:ssä kehitys tapahtuu niin, että 2.1, 2.3, 2.5 jne. versiot on kehityshaaraa josta pyöräytetään vakaat versiot jotka on sitten parillisia numeroiltaan. Tällä hetkellä uusin vakaa versio on 2.6 -sarjaa. Mutta kuten tuli todettua, vikoja löytyy kun ohjelmistoja otetaan käyttöön laajemmassa mittakaavassa. 2.6 sarjaan tulee korjauksia niin pitkän aikaa ja kun ensimmäinen vakaa julkaistiin tästä, oli ohjelman ohjeet vielä 2.4 versiossa, kuten monet laajennokset. Siksi se vakain ja luotettavin versio onkin 2.4 -sarjan viimeisin versio mistä on bugit nuoltu pois ja valmiit ohjeet. Jossain vaiheessa 2.6 -sarjaan tulee versio jonka sanovat olevan viimeinen ja ohjeet tehty tälle, ja kehittäjät keskittyy saamaan 2.8 version valmiiksi. On sitten makuasia, haluaako varmemman 2.4:n vai vielä edelleen hiottavan 2.6:n josta löytyy vielä niitä vikoja kyllä kun miljoonat ihmiset käyttää. Jotkut saattaa haluta tuoreimman kehitysversion 2.7 -haarasta mitä kehittäjät pitävät täysin keskeneräisenä mihinkään käyttöön.
---
Käyttöjärjestelmillä tilanne on sitten kriittisempi, sillä ne ovat hurjasti monimutkaisempia kuin yksittäiset ohjelmistot. Jos haluaa toimintavarmuutta, kannattaakin käyttikseen siirtyä vasta sitten kun ensimmäinen merkittävä korjauspäivitysversio on julkaistu. Lyhytikäisillä ilmaiskäyttiksillä sitten kannattaa vain odottaa kuukauden verran julkaisusta niin ohjelmalähteet on ehditty päivittämään ja pahimmat viat korjata.
Ja edelliseen liittyen, kun käyttöjärjestelmillä päivittyy niille tehtävät lisäohjelmat ja ohjelmalähteet viiveellä, pätee sama ohjelmistoihin joilla on lisäosia. Laajennokset on helposti rikki kun tulee kokonaan uusi versio ohjelmasta. Näin on esimerkiksi Firefoxilla. Firefoxilla ja vastaavilla ohjelmilla ohjelmasta tuetaan rinnakkain vanhaa versiota puoli vuotta uuden version julkaisun jälkeen, että on helposti varmempaa lykätä uuteen versioon siirtymistä puoli vuotta niin on ongelmia korjattu ja lisäosat päivitetty. Kun niitä ongelmia tulee aina valmiillakin ohjelmalla kun miljoonat ihmiset alkavat käyttämään.
Pohjustetaan tätä ensiksi kertomalla ohjelmistojen kehitysmalleista. Ohjelmistoja yleisesti kehitetään kahdella mallilla Ne ovat katedraalimalli ja basaarimalli. En nyt halua aloittaa tästä mitään sotaa kumpi on parempi.
Katedraalimallissa ohjelmistoa kehitetään keskitetymmin, oman sisäpiirin kesken tiettyyn valmiusasteeseen saakka kunnes siitä aletaan julkaista jotain. Alpha vaihetta pidetään kehittäjien kesken olevana vaihetta, ja beeta vaihe olisi julkiseen testaukseen tarkoitettu versio missä otetaan palautetta vastaan kehittäjille. Tästä seuraa release candidate versiot, eli julkaisuehdotus versiot josta tulee lopullinen versio jos jokin versio täyttää vaatimukset.
Kun ohjelma on valmis, sitä aletaan käyttämään valtavasti laajemmassa mittakaavassa jolloin siitä lähes aina löytyy vikoja ja niihin tulee sitten korjauksia.
Otetaan katedraaliohjelmiston esimerkiksi vaikka Internet Explorer 8. Tästä julkaistiin beeta versioita ja release candidate (RC) versiota ja lopulta valmis versio, jonka kanssa yllättäen oli ongelmia. Microsoft ei siksi sitä heti laittanut päivityksiin koska halusi tehdä asennuksen ongelmattomaksi ja korjata pahimmat lastentaudit, tehdä eri kieliversiot yms. joten ohjelma parantui vielä ennen kuin Microsoft laittoi sen Windows Updateen.
Basaarimallissa ohjelmiston kehitys tapahtuu julkisemmin, jossa ohjelmiston versioiden muuttumista voi seurata ja vaikka itse antaa korjaus kehittäjälle. Basaarimallin ohjelmistoissa sitten on seurattavissa ohjelmiston versioiden kehityshaarat. Ohjelmiston kehittäjät sitten julkaisee jonkun version vakaaksi kun ovat todenneet sen riittävän virheettömäksi. Kun ohjelmasta on vakaa versio valmiina, stiä aletaan käyttämään valtavasti laajemmassa mittakaavassa jolloin siitä lähes aina löytyy vikoja ja niihin tulee sitten korjauksia. Kuullostaako tutulta?
Otetaan basaarimallin ohjelmiston esimerkiksi vaikka GIMP. Tässä olisi GIMP:n versiot: ftp://ftp.gimp.org/pub/gimp/
GIMP:ssä kehitys tapahtuu niin, että 2.1, 2.3, 2.5 jne. versiot on kehityshaaraa josta pyöräytetään vakaat versiot jotka on sitten parillisia numeroiltaan. Tällä hetkellä uusin vakaa versio on 2.6 -sarjaa. Mutta kuten tuli todettua, vikoja löytyy kun ohjelmistoja otetaan käyttöön laajemmassa mittakaavassa. 2.6 sarjaan tulee korjauksia niin pitkän aikaa ja kun ensimmäinen vakaa julkaistiin tästä, oli ohjelman ohjeet vielä 2.4 versiossa, kuten monet laajennokset. Siksi se vakain ja luotettavin versio onkin 2.4 -sarjan viimeisin versio mistä on bugit nuoltu pois ja valmiit ohjeet. Jossain vaiheessa 2.6 -sarjaan tulee versio jonka sanovat olevan viimeinen ja ohjeet tehty tälle, ja kehittäjät keskittyy saamaan 2.8 version valmiiksi. On sitten makuasia, haluaako varmemman 2.4:n vai vielä edelleen hiottavan 2.6:n josta löytyy vielä niitä vikoja kyllä kun miljoonat ihmiset käyttää. Jotkut saattaa haluta tuoreimman kehitysversion 2.7 -haarasta mitä kehittäjät pitävät täysin keskeneräisenä mihinkään käyttöön.
---
Käyttöjärjestelmillä tilanne on sitten kriittisempi, sillä ne ovat hurjasti monimutkaisempia kuin yksittäiset ohjelmistot. Jos haluaa toimintavarmuutta, kannattaakin käyttikseen siirtyä vasta sitten kun ensimmäinen merkittävä korjauspäivitysversio on julkaistu. Lyhytikäisillä ilmaiskäyttiksillä sitten kannattaa vain odottaa kuukauden verran julkaisusta niin ohjelmalähteet on ehditty päivittämään ja pahimmat viat korjata.
Ja edelliseen liittyen, kun käyttöjärjestelmillä päivittyy niille tehtävät lisäohjelmat ja ohjelmalähteet viiveellä, pätee sama ohjelmistoihin joilla on lisäosia. Laajennokset on helposti rikki kun tulee kokonaan uusi versio ohjelmasta. Näin on esimerkiksi Firefoxilla. Firefoxilla ja vastaavilla ohjelmilla ohjelmasta tuetaan rinnakkain vanhaa versiota puoli vuotta uuden version julkaisun jälkeen, että on helposti varmempaa lykätä uuteen versioon siirtymistä puoli vuotta niin on ongelmia korjattu ja lisäosat päivitetty. Kun niitä ongelmia tulee aina valmiillakin ohjelmalla kun miljoonat ihmiset alkavat käyttämään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
että on helppo lukea pitkääkin tekstiä kun sen jaottelee oikein. Monia lyhyitäkin jaaritteluja on vaikeampi lukea kun puuttuu välimerkit ja kaikki sanat on yhtä pötköä. Ottakaa oppia te jotkut niin joku viitsii kysymyksenne lukea.