Halusin uskoa Keväseen
sen valkoisiin poutapilviin
Uskoa Rakkauden unelmiin
ja kuvihin ikuisen riemun
Niin kauan kaukaa ma katselin
elon kulkua ilkamoivaa
en häkistäin paeta uskaltanut
en luottanut siipiein voimaan
Vihdoin astuin ma elämän tivoliin
sen kultaisiin kimmelvöihin
välkkyviin valohin astuksin
ja tummien aistien öihin
Mitä siitä jos unelmat unta vain
ma kuitenkin
Maljasta juoda sain
tuon Rakkauden väkevän voiman
Mitä siitä vaikk´
pilvet nuo karkaavat
jotka Kevättä ennusti kerran
Kun vereni kuohuna soida sai
edes pienen hetkisen verran......
sen valkoisiin poutapilviin
Uskoa Rakkauden unelmiin
ja kuvihin ikuisen riemun
Niin kauan kaukaa ma katselin
elon kulkua ilkamoivaa
en häkistäin paeta uskaltanut
en luottanut siipiein voimaan
Vihdoin astuin ma elämän tivoliin
sen kultaisiin kimmelvöihin
välkkyviin valohin astuksin
ja tummien aistien öihin
Mitä siitä jos unelmat unta vain
ma kuitenkin
Maljasta juoda sain
tuon Rakkauden väkevän voiman
Mitä siitä vaikk´
pilvet nuo karkaavat
jotka Kevättä ennusti kerran
Kun vereni kuohuna soida sai
edes pienen hetkisen verran......
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kevät tulee ja menee - säät vaihtelevet
kuin mielet ihmisten vuoristoradoillaan
mutta tosiystävyys
ei katoa
korkeintaan
lepää.
Tunteena tämä
tuli mieleeni
Huomenta Dolan
Jo jokinaikaa olet Sinä yrittänyt Hyvästit jättää
- minä vain “hitaan järjen”-ihmisenä :) sitä näin pitkään
mielessäin leiponut oon ennenkuin aatoksen valmihiks sain
Mutta kyllä se hitaammankin kuorman kuljettajakin ain
jonain päivänä perille pääsee....:)))))
Kiitoksin lämpöisin haluaisin Sinulle toivottaa
- on ollut ilo “kurkata” tänne ja tervehdyksesi lukea
Ja Sinun “aivonystyröillekin” joskus työtä antavia sanakuvioitasi mietiskellä :D)))))
Kaikkea hyvää Sinulle elämääsi
Toivon Sinulle
paljon Onnen ja Ilon antimia
vähäsen murheen muruja, sirujen verran vain suruja
Tunteenpaloa tukuttain -joista voit runoihisi ammentaa
riimitystesi riveiksi
soljuviksi säkeiksi
kuulahiksi kappaleiksi
Rakkauden Runoiksi
Nyt rohkeana tyttelinä laitan tähän viel loppusanaseni
Kiitokseni Sinulle
Kaivaten :) -tytteli-
Kumpihan meistä todella on tuo "rohkea"...otan tuon
omaksi piikiksi ja nielen karvaan kalkin "lähtemisilläni",
eikä kukaan ole minulle lähtöpassia vielä antanut
ja minä kun niitä olen odottanut mutta toisaalta
itsehän lähden jos lähden murkkuiän vimmalla
kevätsadetta ripoittaen.
Kyllä minä täällä tulen Sinuakin vielä "kiusaamaan
kiukkupuuskilla että ruusuilla lepyttämään".
Mutta nämäkin tiet ovat vielä niin tutkimattomat
täällä....uutisia kuunnellen että ilmoja nuuhkien
niekkasen rantamailla sutena ulvoen...ja ts.olen
kirjoittamaton lehti vaikka ollaan yritetty minut
tunnistaa että sanoin kaunistaa.