on yksinkertainen, maataloustuki ei ole pysynyt yleisen hintakehityksen mukana, viljelijät ovat tänä päivänä lähinnä talkoissa yhteiskunnalle, rakennemuutos on rajua.
Ruuan hinta on jäsenyyden alkuaikojen tasolla, maataloustuella korvattiin tuottajahinnan lasku viljelijöille. Tuottajahinnat laskivat 40 prosenttia.
Elintarviketeollisuuden maksamat maatalouden tuottajahinnat laskivat vuoden 1995 alussa keskimäärin 40 prosenttia. Eniten laskivat viljakasvien ja kananmunien hinnat, yli 50 prosenttia. Lihojen hinnat laskivat lähes 50 prosenttia ja maidon 30 prosenttia.
-Vuodesta 1995, Suomen EU-jäsenyyden aikana, useampi kuin joka neljäs tila on lopettanut toimintansa.
-Maataloudesta on poistunut noin 47000 työntekijää. Maataloudesta saa elantonsa nykyään 3,9 prosenttia työllisistä.
-Enemmistö lopettaneista viljelijöistä on jäänyt eläkkeelle. Vuoteen 2000 saakka viljelijät pääsivät varhaiseläkkeelle nykyistä helpommin.
-Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen mukaan Suomessa oli 2005 vajaat 70000 maatilaa.
-Viljelijöitä eli perheviljelijöitä ja maatalousyhtymien osakkaita on tällä hetkellä 74842. Heistä 56 prosenttia on päätoimisia viljelijöitä ja loput käyvät töissä myös tilan ulkopuolella.
-Lähitulevaisuudessa toiminnan arvioidaan loppuvan 25000 tilalta. Vuonna 2013 maassa ennustetaan olevan 50000-53000 toimivaa tilaa.
Ruuan hinta on jäsenyyden alkuaikojen tasolla, maataloustuella korvattiin tuottajahinnan lasku viljelijöille. Tuottajahinnat laskivat 40 prosenttia.
Elintarviketeollisuuden maksamat maatalouden tuottajahinnat laskivat vuoden 1995 alussa keskimäärin 40 prosenttia. Eniten laskivat viljakasvien ja kananmunien hinnat, yli 50 prosenttia. Lihojen hinnat laskivat lähes 50 prosenttia ja maidon 30 prosenttia.
-Vuodesta 1995, Suomen EU-jäsenyyden aikana, useampi kuin joka neljäs tila on lopettanut toimintansa.
-Maataloudesta on poistunut noin 47000 työntekijää. Maataloudesta saa elantonsa nykyään 3,9 prosenttia työllisistä.
-Enemmistö lopettaneista viljelijöistä on jäänyt eläkkeelle. Vuoteen 2000 saakka viljelijät pääsivät varhaiseläkkeelle nykyistä helpommin.
-Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen mukaan Suomessa oli 2005 vajaat 70000 maatilaa.
-Viljelijöitä eli perheviljelijöitä ja maatalousyhtymien osakkaita on tällä hetkellä 74842. Heistä 56 prosenttia on päätoimisia viljelijöitä ja loput käyvät töissä myös tilan ulkopuolella.
-Lähitulevaisuudessa toiminnan arvioidaan loppuvan 25000 tilalta. Vuonna 2013 maassa ennustetaan olevan 50000-53000 toimivaa tilaa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
erittäin vilkas mielikuvitus, mutta sehän taitaa olla muillakin viljelijöillä.
tarkoittaa; jos joku latoo pöytään pelkkiä faktoja, ei siinä ole sijaa mielikuvitukselle. Aloittaja on aivan oikealla asialla.
puolet käy tilan ulkopuolella töissä ja kaksikolmasosaa tilojen tuloista tulee palkkatyösta tai muualta ja täällä kirjoitellaan että makoillaan.
tuoda asiaan muutoksen nopeastikin.
viljarekat ovat ilmestyneet maanteille.
kyllä käsitä miksi viljanostajat ei osta suoraan tuottajilta vaan kierrättävät hankintansa interventio varaston kautta.
tuet ovat reaalisesti laskeneet eu aikana miltei puoleen eikä muutosta ole havaittavissa.
ajatukset ei aina käy yksiin jäsenvaltioiden ajatusten kanssa, tästä näimme esimerkin kun Ranska masinoi oman tukipaketin tuottajillensa.
tällä haavaa maataloustukiin menee pyöreästi 4miljardia euroa,ontäysin käsittämätöntä,että valtionbudjetista n. 10 prosenttia menee erilaisiin maataloustukiin jollain tavalla vielä ymmärränettä tukia saavat viljelijät jotka tekevät sitä ammatikseen mutta nämä ns.hehtaarituet pelloista hehtaarien mukaan saavat kaikki ontäysin vä'ärin sillä nämä tuet nostavat muun muassa tonttien hintoja uskoaksen tämä toiminta (laillistettu rosvous)tule koskaan meidän maassamme loppumaan, sillä päättäjillä on lähes järjestään kaikilla maaomaisuutta huomattavasti,joten oma suu on tärkein. p.rkele..
maatalouskoneiden myyntiin Suomessa.
Ostamalla kotimaisen traktorin maanviljelijä saisi samalla tukioikeuksia.
Ulkomaisten koneiden hankinta taas vähentäisi niitä.
Lisäksi ulkomaisille koneille ei tulisi myöntää verovähennysoikeutta.
Belarus tai Zetor ei ole suomalaisia traktoreita!
.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
vain ota keppanaa päälle jää pulla kurkkuun heh heh
Yrittämään tuet pois kyllä luonto karsii kelvottomat pois.Miksi näitä leveesti elättämään töihin vaan vuorostaan.Kyllä niitä löytyy kätevämpiä tekiöitä kun vaan saa nää örvelöt alta pois kartelleineen ja maan hinta sääntelyyn.
tuntipalkalla ja mitä kartelleja on olemassa ja vielä maan hinnalla ei ole mitään tekemistä elintarvikkeiden hintoihin..
Matematiikkaa.Montako tuntia on viikossa.
tuli..
Pellolle tätä palstaa tarvii lannottaa jatkuvasti.
kesällä viljellään peltoja.
on sinne äänestäny??
Ei ainakaan maanviljelijät, koska heitä on vaan 3,5% väestöstä.
palstalla nähny kirjotettavan
EU:ssa on vapaa tavaroiden ja työvoiman liikkuvuus ja toisekseen jos kuluttaja voi vapaasti ostaa Tanskalaisen kinkun ei sen jälkeen ole mitään estettä etteikö tuottaja Voi ostaa vaikka Saksalaista traktoria.
Voi väittää että
"maan hinnalla ei ole mitään tekemistä elintarvikkeiden hintoihin.. "
Kun puhutaan yritystoiminnasta (huomio: YRITYSTOIMINNASTA!) niin sille on tyypillistä että yritys laittaa tuotteen hintaan kaikkien niiden tuotantopanosten kustannukset joita yritys tarvitsee. Oli se sitten rakennus, sähkö, työvoima, laite jne. Ja näinhän yrityksen on toimittava, jos yritys ei saa tuotteen hinnassa tuotantokustannuksia pois niin yritys on pian entinen yritys. Siis YRITYSTEN kohdalla on näin.
Nyt jos maatila on yritys (niinkuin kai pitäisi olla) niin voidaan vetää suora johtopäätös että jokainen euro jonka pelto maksaa enemmän nostaa sitä tuotteen hintaan jonka viljelijän on saatava. Näin pellon hinta on tuotantokustannuksena suoraan vaikuttamassa tuotteiden hintaan. Juuri se meillä onkin ehkä eniten pielessä. Pellon hinta on jotain ihan muuta kuin sen tuottoarvo. On todella omalaatuista että korkeampien satotasojen Ruotsissa ja Virossa pelto voi olla halvempaa kuin täällä meillä. Tuki on pahasti pääomittunut peltojen hintoihin.
takaisinmaksuajassakin jokin viive ole, vai tupla hinta maasta ja souraan tuplana tuotteisiin, aika lyhytnäköinen yhtälö eikö vain.
kustannukseksi, siitä kun yleensä saa sen mitä siitä on maksanutkin eli kustannusvaikutus on nolla.
tuotteisiin eikä laskea tuotantokustannuksiin.
on, mutta täällä tuotehintaa kinutaan rajusti ylöspäin.
Vähän hakusessa???
Jos ostaa jonkun sopivan CNC-sorvin niin voi laskea saavansa siitä sen takaisin jos toiminnan lopettaa mitä oli ostohinta. Vähän riippuen. Mutta ei se silti tarkoita että se ei olisi kustannus. Jos se ostetaan velaksi niin siitä juoksee koko ajan vähintään korot. Samoin maatalousmaasta menee vähintään korkokustannus. Korkokustannus on ihan eri jos pelto on 2.000 euroa per hehtaari tai 20.000 per hehtaari. Pellon hinnan pitäisi vastata sen tuottoarvoa eli jos tuotto on tuet 500 ja sadon arvo vastaa kustannuksia eli tuet jäävät "yli" niin pelto saisi korkeintaan maksaa sen verran että korot kuoletukset 500 euroa vuodessa. Ja silloinkaan ei kovasti sitä palkkaa sitten jää.
Jos likviditeetti riittää eli on ollut taskun pohjalla sen verran rahaa että saa sen niillä maksettua sen pellon. Eikäs välttämättä haluu kovasti palkkaa. Mutta en yhtään ihmettele jos maatiloilla on talousvaikeuksia jos talousosaaminen on tätä tasoa että "pellon kustannusvaikutus on nolla".
arvo on noussut, tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mutta hyvältä nayttää arvon nousun kannalta..
maan hinta, sijoituksen täytyy tuottaa kulut tai sijoitus on huono..
tekee..
-
-
-
-
-