Patteritermostaatti ??

..että säätimen keskiasennossa patterin yläosa on melkoisen kuuma, mutta alaosa aivan kylmä. Tämä kylmä sitten heijastuu vielä lattiasta, joten esim. ikkunan edessä ei juuri paljasjaloin kärsi seisoa. Joku yritti selitellä, että se on kylmä siksi, etteivät lapset polttaisi itseään, mutta onhan se kuuma silloinkin kun säädin on auki-asennossa. Vaikeaa on tämä nyky tekniikka...

sillä tavalla... kirjoitti:

..että säätimen keskiasennossa patterin yläosa on melkoisen kuuma, mutta alaosa aivan kylmä. Tämä kylmä sitten heijastuu vielä lattiasta, joten esim. ikkunan edessä ei juuri paljasjaloin kärsi seisoa. Joku yritti selitellä, että se on kylmä siksi, etteivät lapset polttaisi itseään, mutta onhan se kuuma silloinkin kun säädin on auki-asennossa. Vaikeaa on tämä nyky tekniikka...

Lue lisää

jos akkuna falskaa tai lattianrajassa tuulee niin sitä ei kannattaisi korjata termostaattia ruuvaamalla

se on erittäin ok että vain patterin yläosa on kuuma, ja jos vain patterin alaosa on kuuma niin se ois jo paha juttu

Jos ikkunan pinnasta valuu kylmää ilmaa alaspäin (se tapahtuu kaikkien talojen kaikissa ikkunoissa), sen viiman katkaisemiseksi riittää että "vain patterin yläosa on kuuma".

"Jos talotekniikan säädöt on oikein niin termostaatit saisi olla täysin auki sillä talotekniikan tulisi ohjata sopivan lämpöistä vettä pattereihin jotta koko talo oisi tasaisen lämmin."

- Ja pyh! Toisissa huoneissa on viileämpää, toisissa lämpimämpää ja niin se tulee ollakin. Makuuhuone voi olla viileämpi kuin kylppäri. Hirveän usein kerrostaloissa säädetään jostakin, että huonelämpötilan saa nippanappa kahteenkymppiin. Se on ihan liian kylmä tällaisilla pakkasilla. Tuo olettamuksesi lähtee siitä järjettömästä olettamasta, että jokaisen huoneen lämpöhukka olisi ihan samanlainen.

Eri asunnoissa ja eri huoneissa on lämpöhukka hirveän erilaista. Olen asunut kerrostalossa, jossa yhden makkarin lämpötilaa ei saanut yli seitsemäntoista millään. Eräs toinen asukas valitti, että saa jatkuvasti olla ikkunat auki, kun on liian kuuma. Se kerrostalon yhteinen säätö siis pitäisi asentaa niin, että koko talon kylmimmässäkin huoneessa olisi ihmismäinen lämpötila. Silloin muiden asukkaiden pitäisi pystyä sellaiseen teknisesti vaativaan suoritukseen kuin termostaattien kiertämiseen pienemmälle. Tämä onnistuu vain harvoille - kumma kyllä.

Yhtä kaikki, nuo pattereiden termostaatit - olkoon kyse sitten vesi- tai sähköpatterista - ovat järjestään kaikki kelvottomia ja niin ollen ihan turhia. Pelkkä "isommalle" ja "pienemmälle" riittäisi ihan hyvin, niinhän niiden kanssa nytkin on toimittava, asteluvuilla ei ole merkitystä. Asumme sähkölämmitteisessä asunnossa ja pattereiden termostaatit on säädetty välille 25-30 astetta ja huonelämpötila on siinä 22-23. Ihan arvaamalla ja kokeilemalla ne on säädettävä. Ajatella, että ihminen on sentään käynyt kuussa ja toistakymmentä kilometriä meren alla, mutta termostaatteja ei saada pelaamaan.

Kuuma kissa kirjoitti:

"Jos talotekniikan säädöt on oikein niin termostaatit saisi olla täysin auki sillä talotekniikan tulisi ohjata sopivan lämpöistä vettä pattereihin jotta koko talo oisi tasaisen lämmin."

- Ja pyh! Toisissa huoneissa on viileämpää, toisissa lämpimämpää ja niin se tulee ollakin. Makuuhuone voi olla viileämpi kuin kylppäri. Hirveän usein kerrostaloissa säädetään jostakin, että huonelämpötilan saa nippanappa kahteenkymppiin. Se on ihan liian kylmä tällaisilla pakkasilla. Tuo olettamuksesi lähtee siitä järjettömästä olettamasta, että jokaisen huoneen lämpöhukka olisi ihan samanlainen.

Eri asunnoissa ja eri huoneissa on lämpöhukka hirveän erilaista. Olen asunut kerrostalossa, jossa yhden makkarin lämpötilaa ei saanut yli seitsemäntoista millään. Eräs toinen asukas valitti, että saa jatkuvasti olla ikkunat auki, kun on liian kuuma. Se kerrostalon yhteinen säätö siis pitäisi asentaa niin, että koko talon kylmimmässäkin huoneessa olisi ihmismäinen lämpötila. Silloin muiden asukkaiden pitäisi pystyä sellaiseen teknisesti vaativaan suoritukseen kuin termostaattien kiertämiseen pienemmälle. Tämä onnistuu vain harvoille - kumma kyllä.

Yhtä kaikki, nuo pattereiden termostaatit - olkoon kyse sitten vesi- tai sähköpatterista - ovat järjestään kaikki kelvottomia ja niin ollen ihan turhia. Pelkkä "isommalle" ja "pienemmälle" riittäisi ihan hyvin, niinhän niiden kanssa nytkin on toimittava, asteluvuilla ei ole merkitystä. Asumme sähkölämmitteisessä asunnossa ja pattereiden termostaatit on säädetty välille 25-30 astetta ja huonelämpötila on siinä 22-23. Ihan arvaamalla ja kokeilemalla ne on säädettävä. Ajatella, että ihminen on sentään käynyt kuussa ja toistakymmentä kilometriä meren alla, mutta termostaatteja ei saada pelaamaan.

Lue lisää

"Eri asunnoissa ja eri huoneissa on lämpöhukka hirveän erilaista."

Ei ole. Jonkin verran eroja tulee tosin sillä että eri kohdissa rakennusta on vaihteleva määrä ulkopintaa. Esimerkiksi ylimmässä kerroksessa on lämmitettävänä kattokin ja päädyissä ne päätyseinät.. Mutta nämä kaikki kyllä huomioidaan jo taloa suunniteltaessa.

Isompi ongelma on siinä, että vesi pyrkii kulkemaan sitä lyhintä ja helpointa reittiä. Tosin, ei se nyt oikeastaan niin hirveän iso ongelma ole. Se vaan vaatii sitä että painehäviöt olisi tasattava säätöventtiileillä sopiviksi.

Termostaatit toimivat kyllä, mutta eivät nekään ihmeisiin pysty.

kuhiu65 kirjoitti:

"Eri asunnoissa ja eri huoneissa on lämpöhukka hirveän erilaista."

Ei ole. Jonkin verran eroja tulee tosin sillä että eri kohdissa rakennusta on vaihteleva määrä ulkopintaa. Esimerkiksi ylimmässä kerroksessa on lämmitettävänä kattokin ja päädyissä ne päätyseinät.. Mutta nämä kaikki kyllä huomioidaan jo taloa suunniteltaessa.

Isompi ongelma on siinä, että vesi pyrkii kulkemaan sitä lyhintä ja helpointa reittiä. Tosin, ei se nyt oikeastaan niin hirveän iso ongelma ole. Se vaan vaatii sitä että painehäviöt olisi tasattava säätöventtiileillä sopiviksi.

Termostaatit toimivat kyllä, mutta eivät nekään ihmeisiin pysty.

Lue lisää

Mihin ihmeeseen perustat todellisuudelle vieraan väittämäsi, että lämpöhukassa ei olisi huoneisto- tai huonekohtaisia eroja?

Oikeastihan se lämpöhukka todellakin on eri tiloissa erilaista. Esimerkiksi ikkunoiden, parvekkeen ja käytävän ovien tiivisteissä on todella isoja asuntokohtaisia eroja. Olen asunut kerrostaloasunnossa, jossa oikeasti päivä paistoi lasittamattoman parvekkeen oven raosta sisään. Kaikissa asunnoissa ei tilanne luonnollisestikaan ollut tämä.

Olen myös asunut kerrostaloasunnossa, jossa keittiössä oli ns. viileäkaappi - eli reikä suoraan ulos. Arvaatte ehkä, että keittiön kaappien sokkelin lähistöllä oli kylmä! Näin ei luonnollisestikaan - onneksi! - ollut kaikissa huoneissa.

Kuuma kissa kirjoitti:

Mihin ihmeeseen perustat todellisuudelle vieraan väittämäsi, että lämpöhukassa ei olisi huoneisto- tai huonekohtaisia eroja?

Oikeastihan se lämpöhukka todellakin on eri tiloissa erilaista. Esimerkiksi ikkunoiden, parvekkeen ja käytävän ovien tiivisteissä on todella isoja asuntokohtaisia eroja. Olen asunut kerrostaloasunnossa, jossa oikeasti päivä paistoi lasittamattoman parvekkeen oven raosta sisään. Kaikissa asunnoissa ei tilanne luonnollisestikaan ollut tämä.

Olen myös asunut kerrostaloasunnossa, jossa keittiössä oli ns. viileäkaappi - eli reikä suoraan ulos. Arvaatte ehkä, että keittiön kaappien sokkelin lähistöllä oli kylmä! Näin ei luonnollisestikaan - onneksi! - ollut kaikissa huoneissa.

Lue lisää

Patteritko ovat sitten kaikki saman tehoisia?

Kuuma kissa kirjoitti:

Mihin ihmeeseen perustat todellisuudelle vieraan väittämäsi, että lämpöhukassa ei olisi huoneisto- tai huonekohtaisia eroja?

Oikeastihan se lämpöhukka todellakin on eri tiloissa erilaista. Esimerkiksi ikkunoiden, parvekkeen ja käytävän ovien tiivisteissä on todella isoja asuntokohtaisia eroja. Olen asunut kerrostaloasunnossa, jossa oikeasti päivä paistoi lasittamattoman parvekkeen oven raosta sisään. Kaikissa asunnoissa ei tilanne luonnollisestikaan ollut tämä.

Olen myös asunut kerrostaloasunnossa, jossa keittiössä oli ns. viileäkaappi - eli reikä suoraan ulos. Arvaatte ehkä, että keittiön kaappien sokkelin lähistöllä oli kylmä! Näin ei luonnollisestikaan - onneksi! - ollut kaikissa huoneissa.

Lue lisää

"Olen myös asunut kerrostaloasunnossa, jossa keittiössä oli ns. viileäkaappi - eli reikä suoraan ulos."

Joka ainoassa asunnossa ja talossa jossa ei ole koneellista tulo-/poistoilmanvaihtoa on reikä suoraan ulos. Sitä sanotaan tuloilmaventtiiliksi. Varsinaisen tuloilmaventtiilin puuttuessa (sellaisiakin toki on), se kylmä ulkoilma tihkuu asuntoon mistä ikinä pääsee tulemaan, mutta yleensä lopputulos on aikalailla sama. Kylmä ulkoilma tuppaa valumaan lattialle ja aiheuttaa vedontunnetta.

Noiden perinteisten kylmäkomeroiden ongelma tosiaan on siinä, että niiden kautta se ilma tulee asuntoon mukavasti suoraan keittiön lattialle.. Kun muilla tuloilmaventtiilit ovat yleensä korkeammalla ja ilmaa ainakin periaatteessa pyritään sekoittamaan lämpimämpään tavalla joka olisi mahdollisimman vedoton, vaihtelevalla menestyksellä.

"Olen asunut kerrostaloasunnossa, jossa oikeasti päivä paistoi lasittamattoman parvekkeen oven raosta sisään."

Joo-o.. Ja sinun mielestäsi se on sitten termostaatin vika ettei puuttuvia tiivisteitä ole saatu uusittua? Eihän säätöjärjestelmillä ole tarkoituskaan korvata kaikkia mahdollisia puutteita.

"Mihin ihmeeseen perustat todellisuudelle vieraan väittämäsi, että lämpöhukassa ei olisi huoneisto- tai huonekohtaisia eroja?"

Sanalla sanoen: Todellisuuteen.. En missään kohdassa väittänyt ettei eroja olisi ollenkaan. Itseasiassa totesin aivan selkeästi, että erot lämmöntarpeessa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Kertomasi jutut ovien ja ikkunoiden surkeasta kunnosta eivät mielestäni kerro mitään siitä etteikö lämmönsäätely toimisi. Pikemminkin ne kertovat tilanteesta jossa rakennus on päästetty huonoon kuntoon. Puuttuvat tiivisteet osannee keskivertokansalainen vaihtaa itsekin, mutta mikäli se on liian vaikeaa, niin useimmat huoltoyhtiöt suorittanevat tämän tehtävän, vähintään maltillista korvausta vastaan, mikäli vain kykenee valitsemaan numeron ja soittamaan.

kuhiu65 kirjoitti:

"Olen myös asunut kerrostaloasunnossa, jossa keittiössä oli ns. viileäkaappi - eli reikä suoraan ulos."

Joka ainoassa asunnossa ja talossa jossa ei ole koneellista tulo-/poistoilmanvaihtoa on reikä suoraan ulos. Sitä sanotaan tuloilmaventtiiliksi. Varsinaisen tuloilmaventtiilin puuttuessa (sellaisiakin toki on), se kylmä ulkoilma tihkuu asuntoon mistä ikinä pääsee tulemaan, mutta yleensä lopputulos on aikalailla sama. Kylmä ulkoilma tuppaa valumaan lattialle ja aiheuttaa vedontunnetta.

Noiden perinteisten kylmäkomeroiden ongelma tosiaan on siinä, että niiden kautta se ilma tulee asuntoon mukavasti suoraan keittiön lattialle.. Kun muilla tuloilmaventtiilit ovat yleensä korkeammalla ja ilmaa ainakin periaatteessa pyritään sekoittamaan lämpimämpään tavalla joka olisi mahdollisimman vedoton, vaihtelevalla menestyksellä.

"Olen asunut kerrostaloasunnossa, jossa oikeasti päivä paistoi lasittamattoman parvekkeen oven raosta sisään."

Joo-o.. Ja sinun mielestäsi se on sitten termostaatin vika ettei puuttuvia tiivisteitä ole saatu uusittua? Eihän säätöjärjestelmillä ole tarkoituskaan korvata kaikkia mahdollisia puutteita.

"Mihin ihmeeseen perustat todellisuudelle vieraan väittämäsi, että lämpöhukassa ei olisi huoneisto- tai huonekohtaisia eroja?"

Sanalla sanoen: Todellisuuteen.. En missään kohdassa väittänyt ettei eroja olisi ollenkaan. Itseasiassa totesin aivan selkeästi, että erot lämmöntarpeessa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Kertomasi jutut ovien ja ikkunoiden surkeasta kunnosta eivät mielestäni kerro mitään siitä etteikö lämmönsäätely toimisi. Pikemminkin ne kertovat tilanteesta jossa rakennus on päästetty huonoon kuntoon. Puuttuvat tiivisteet osannee keskivertokansalainen vaihtaa itsekin, mutta mikäli se on liian vaikeaa, niin useimmat huoltoyhtiöt suorittanevat tämän tehtävän, vähintään maltillista korvausta vastaan, mikäli vain kykenee valitsemaan numeron ja soittamaan.

Lue lisää

Tarkoitukseni oli nimenomaan kertoa esimerkkejä siitä, että lämmönhukka on helposti tosi erilaista. En ole asunut tämän maan kaikissa kerrostaloasunnoissa, joten jo näidenkin esimerkkien nojalla voitaneen todeta lämmitystarpeen erilaisuus eri asunnoissa ja eri huoneistoissa. M.O.T.

Se, että kerrot kyseisen rakennuksen päästetyn huonoon kuntoon, on ihan täysin totta. Samanlaisia on tässä maassa kymmenintuhansin. Ehkäpä olettamasi, että talo kuin talo olisi suunnilleen "tasalämpöinen" pitää paikkansa sinä päivänä, kun vanha rakennuskanta on kokonaan peruskorjattu ja seuraava ikäryhmä peruskorjattu ja seuraava ikäryhmä peruskorjattu ja seuraava ikäryhmä peruskorjattu ja uusintakierroksen ensimmäinen ikäryhmä peruskorjattu...

Kyse ei todellakaan ollut tiivisteiden kulumisesta tai puuttumisesta. Kyse oli siitä, että iän myötä karmit olivat kasvaneet, mutta ovi kutistunut. Lisäsin sinne tiivisteitä monta kerrosta ja sain rakosen jonkin verran pienennettyä. Kyse oli lyhytaikaisesta vuokralla asumisesta ja sen enempää asunnon omistaja kuin huoltoyhtiökään ei asiasta kiinnostunut. V-uileva kommenttisi kirjoituksesi lopussa osoittaa sinulta melkoista vähäjärkisyyttä. Se kertoo, että et ehkä ihan keskitasoon älylliseltä kapasiteetiltasi yllä.

Kuuma kissa kirjoitti:

Tarkoitukseni oli nimenomaan kertoa esimerkkejä siitä, että lämmönhukka on helposti tosi erilaista. En ole asunut tämän maan kaikissa kerrostaloasunnoissa, joten jo näidenkin esimerkkien nojalla voitaneen todeta lämmitystarpeen erilaisuus eri asunnoissa ja eri huoneistoissa. M.O.T.

Se, että kerrot kyseisen rakennuksen päästetyn huonoon kuntoon, on ihan täysin totta. Samanlaisia on tässä maassa kymmenintuhansin. Ehkäpä olettamasi, että talo kuin talo olisi suunnilleen "tasalämpöinen" pitää paikkansa sinä päivänä, kun vanha rakennuskanta on kokonaan peruskorjattu ja seuraava ikäryhmä peruskorjattu ja seuraava ikäryhmä peruskorjattu ja seuraava ikäryhmä peruskorjattu ja uusintakierroksen ensimmäinen ikäryhmä peruskorjattu...

Kyse ei todellakaan ollut tiivisteiden kulumisesta tai puuttumisesta. Kyse oli siitä, että iän myötä karmit olivat kasvaneet, mutta ovi kutistunut. Lisäsin sinne tiivisteitä monta kerrosta ja sain rakosen jonkin verran pienennettyä. Kyse oli lyhytaikaisesta vuokralla asumisesta ja sen enempää asunnon omistaja kuin huoltoyhtiökään ei asiasta kiinnostunut. V-uileva kommenttisi kirjoituksesi lopussa osoittaa sinulta melkoista vähäjärkisyyttä. Se kertoo, että et ehkä ihan keskitasoon älylliseltä kapasiteetiltasi yllä.

Lue lisää

"Ehkäpä olettamasi, että talo kuin talo olisi suunnilleen "tasalämpöinen""

Missä kohtaa olen tuollaisia sanonut?

Puhehan oli termostaateista, ja siitä että ne on tarkoitettu huonekohtaiseen lämmityksen hienosäätöön. En ole sanonut mitään muuta kuin sen että ne toimivat suunnitellulla tavalla, siinä tehtävässä mihin ne on tarkoitettu. Ne eivät korvaa puuttuvia ovia tai linjasäätöjä.

"Tarkoitukseni oli nimenomaan kertoa esimerkkejä siitä, että lämmönhukka on helposti tosi erilaista. En ole asunut tämän maan kaikissa kerrostaloasunnoissa, joten jo näidenkin esimerkkien nojalla voitaneen todeta lämmitystarpeen erilaisuus eri asunnoissa ja eri huoneistoissa. "

Mitä esimerkkejä? Kerroit siitä että asunnoissa on "reikä seinässä".. Niin on muuten lähes kaikissa asunnoissa. Ja ilmanvaihdon osuus lämpöhäviöistä huomioidaan lämmöntarvetta laskettaessa ja lämmitysjärjestelmää mitoitettaessa.

Ja sitten se yksi parvekkeenovi.. Senkö perusteella toteat että koko rakennuskanta pitäisi peruskorjata vähintään kahteen kertaan ennenkuin termostaatit edes voisivat toimia suunnitellusti?

"V-uileva kommenttisi kirjoituksesi lopussa osoittaa sinulta melkoista vähäjärkisyyttä. Se kertoo, että et ehkä ihan keskitasoon älylliseltä kapasiteetiltasi yllä. "

Niinpä niin.. Ja sitten kun ei ole enää mitään asiallista sanottavaa käydään kiinni henkilöön?

kuhiu65 kirjoitti:

"Ehkäpä olettamasi, että talo kuin talo olisi suunnilleen "tasalämpöinen""

Missä kohtaa olen tuollaisia sanonut?

Puhehan oli termostaateista, ja siitä että ne on tarkoitettu huonekohtaiseen lämmityksen hienosäätöön. En ole sanonut mitään muuta kuin sen että ne toimivat suunnitellulla tavalla, siinä tehtävässä mihin ne on tarkoitettu. Ne eivät korvaa puuttuvia ovia tai linjasäätöjä.

"Tarkoitukseni oli nimenomaan kertoa esimerkkejä siitä, että lämmönhukka on helposti tosi erilaista. En ole asunut tämän maan kaikissa kerrostaloasunnoissa, joten jo näidenkin esimerkkien nojalla voitaneen todeta lämmitystarpeen erilaisuus eri asunnoissa ja eri huoneistoissa. "

Mitä esimerkkejä? Kerroit siitä että asunnoissa on "reikä seinässä".. Niin on muuten lähes kaikissa asunnoissa. Ja ilmanvaihdon osuus lämpöhäviöistä huomioidaan lämmöntarvetta laskettaessa ja lämmitysjärjestelmää mitoitettaessa.

Ja sitten se yksi parvekkeenovi.. Senkö perusteella toteat että koko rakennuskanta pitäisi peruskorjata vähintään kahteen kertaan ennenkuin termostaatit edes voisivat toimia suunnitellusti?

"V-uileva kommenttisi kirjoituksesi lopussa osoittaa sinulta melkoista vähäjärkisyyttä. Se kertoo, että et ehkä ihan keskitasoon älylliseltä kapasiteetiltasi yllä. "

Niinpä niin.. Ja sitten kun ei ole enää mitään asiallista sanottavaa käydään kiinni henkilöön?

Lue lisää

No antaa olla. Kai se on uskottava, että kun ei mene perille, niin ei sitten mene.

kuhiu65 kirjoitti:

"Eri asunnoissa ja eri huoneissa on lämpöhukka hirveän erilaista."

Ei ole. Jonkin verran eroja tulee tosin sillä että eri kohdissa rakennusta on vaihteleva määrä ulkopintaa. Esimerkiksi ylimmässä kerroksessa on lämmitettävänä kattokin ja päädyissä ne päätyseinät.. Mutta nämä kaikki kyllä huomioidaan jo taloa suunniteltaessa.

Isompi ongelma on siinä, että vesi pyrkii kulkemaan sitä lyhintä ja helpointa reittiä. Tosin, ei se nyt oikeastaan niin hirveän iso ongelma ole. Se vaan vaatii sitä että painehäviöt olisi tasattava säätöventtiileillä sopiviksi.

Termostaatit toimivat kyllä, mutta eivät nekään ihmeisiin pysty.

Lue lisää

Olet väärässä, kirjoittaja jolle vastasit oli oikeassa.

Patteritermarit tulisi olla auki-asennossa, jolloin virtausta ei jatkuvasti kuristeta. Patteriventtiilin esisäädöllä säädetään virtausvastus kohdalleen, termostaatti on ylilämpösuoja jolla sitten leikataan ylilämmöt pois jos esim. aurinko paistaa ikkunasta sisään, ja huone lämpenee. Jos joudut jatkuvasti kuristamaan termostaatilla, on esisäätö pielessä.

Älä hyvä ihminen mene alueelle, mistä et mitään ymmärrä.
Joku voi kuvitella sinun jotain tietävän.

Patteritermostaateilla tehdään sitä hienosäätöä, ja lisäksi niiden tehtävänä on reagoida huoneistojen sisällä syntyvään lämpöön, jota tulee esimerkiksi kun aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisään, ruuanlaitosta ja vaikka television katselusta. Että kyllä ne tarpeellisia ovat.

Kaiken säädön jättäminen patteritermostaateille ei kuitenkaan toimisi. Jos patteriverkostoon syötettäisiin jatkuvasti todella kuumaa, niin lauhemmalla kelillä kiertovesipumppu painaisi väkisin suljettuja venttiileitä vasten, jolloin venttiilit ujeltaisivat ja asunnoissa olisi liian kuuma. Jokin umpimähkään valittu kompromissiasetus olisi todennäköisesti silti liian haaleaa kovimmille pakkasille. Eli kyllä se ulkoanturikin on tarpeellinen.. Eikä se talon lämmitystä sotke, sehän nostaa veden lämpötilaa kun tulee kylmä.

Joskus voi tosin olla niin että lämmönsäätöä ohjaavassa automaatissa on väärät asetukset, se ilmenee yleensä jommassa kummassa ääripäässä.. Eli hieman yllättäen väärillä asetuksilla asukkaat saattavat palella eniten lauhalla säällä..

Tuossa kuvailemassasi tapauksessa on kyse kuitenkin ilmeisesti vanhasta lämmönsäätöautomaatista. Se ei osaa tehdä muuta kuin reagoida ulkolämpötilaan. Sellainenkin toimii useimmiten ihan kohtuullisesti, mutta ei välttämättä silloin kun lämpötilat muuttuvat paljon. Kun ulkona ilma lämpiää, ovat kerrostalon betoniseinät vielä jäätävän kylmät ja imevät lämpöä itseensä. Uudemmat automaatit huomaavat tuollaiset nopeat lämmönnousut ja reagoivat niihin viiveellä.

Tuossa tilanteessa saattaa muuten olla apua myös uusista pumpuistakin. Nykyaikaiset pumput kun tunnistavat verkoston vastapaineen ja säätelevät kierroslukuaan siten, että jos vastapaine lähtisi laskuun, niin ne lisäävät pumppausta. Tästä on hyötyä etenkin silloin kun talon kaikki patteritermostaatit menevät "täysin auki"-asentoon.. Ja toisaalta vastapaineen kasvaessa pumppu ei yritä väkisin työntää vettä miltei suljettujen venttiilien läpi niin että ulina käy, vaan säätää vauhtia pienemmäksi ja säästää sähköäkin siinä sivussa. Tosin, ei se moderneinkaan äly-pumppu silti toimivaa säätöautomaatiota korvaa, se täydentää sitä.

Täällä on pilvin pimein noita termostaattien puolestapuhujia (niiden myyjiä?). He eivät millään usko, että niiden toiminta on henkimaailman puuhia. Onhan se nyt järjetöntä tehdä automatiikkaa, joka ei pelitä tai jonka käyttö tuottaa hirveän paljon ongelmia. Näinhän se on noiden patteritermostaattien kanssa. Paljon parempi olisi vain "lisää lämpöä" ja "vähemmän lämpöä" -toiminto. Mystiset talokohtaiset pannuhuoneen termostaatit ovat suuri lisäharmi. Lämmityksen tarve eri puolilla esim. isoa kerrostaloa on takuulla ihan erilainen. Talokohtainen termostaatti? Pyh!

Rento-Rane kirjoitti:

Täällä on pilvin pimein noita termostaattien puolestapuhujia (niiden myyjiä?). He eivät millään usko, että niiden toiminta on henkimaailman puuhia. Onhan se nyt järjetöntä tehdä automatiikkaa, joka ei pelitä tai jonka käyttö tuottaa hirveän paljon ongelmia. Näinhän se on noiden patteritermostaattien kanssa. Paljon parempi olisi vain "lisää lämpöä" ja "vähemmän lämpöä" -toiminto. Mystiset talokohtaiset pannuhuoneen termostaatit ovat suuri lisäharmi. Lämmityksen tarve eri puolilla esim. isoa kerrostaloa on takuulla ihan erilainen. Talokohtainen termostaatti? Pyh!

Lue lisää

On se juu, aivan käsittämätöntä henkimaailman touhua, noituutta ja mystiikkaa kun automaatti pannuhuoneessa mittaa ulkolämpötilaa ja säätää sen perusteella sitä enemmän lämpöä mitä kylmempää ulkona on.. Yhtä omituista on sekin, että patterin termostaatti sulkee venttiiliä jos lämpötila nousee yli tavoitelämpötilan ja avaa jos lämpötila lähtee laskemaan.

Mitä tässä sitten pitäisi tehdä.. Paahtaa verkkoon 80 asteista kesät talvet ja jättää kaikki säätö käsisäätöisille venttiileille? Osa asukkaista ei todennäköisesti jaksaisi niitä vääntää, vaan huomattava osa lämmönsäätelystä toteutettaisiin ikkunoilla.. Ja pakkohan se olisi kun kaikki venttiilit ovat melkein kiinni ja pumppu painaa vettä menoputkeen, eli jonnekinhan sen täytyy mennä. Venttiilit ujeltavat ja kaikilla on tukalaa.

Vaikka olisi miten iso kerrostalo, niin eiköhän sen joka nurkalla ole suurinpiirtein samanlainen säätila.

Suurin ongelma on siinä, että talotekniikkaa hallinnoimaan jätetään ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista käsitystä niistä järjestelmistä joita siellä edes on, puhumattakaan että niitä osattaisiin käyttää. Oikeastaan pahempaa on vain se, että kuvitellaan tietävänsä mitä tehdään, vaikka ei tiedetä yhtään mitään ja ymmärretään sitäkin vähemmän.

Ei se säätötekniikka oikeasti ole loppujen lopuksi edes kovin vaikeaakaan. Mutta sen ymmärtämiseen kyllä vaaditaan sitä että avaisi edes jonkun oppaan. Kai sen voisi joku fiksu aika pitkälti perusfysiikasta päätelläkin, mutta jos ei tiedä mitä siellä on, mitä mikäkin tekee ja mitä varten ne ovat olemassa, niin lähtökohdat ovat aika heikot.

Lähtökohta on hyvin yksinkertainen, luonnostaan vesi pyrkii valitsemaan kaikkein helpoimman reitin. Tämänhän tietää jokainen pikkulapsikin joka on joskus leikkinyt lätäköissä.

Jos sille luontaiselle taipumukselle ei tehdä mitään, niin vesi "oikaisee" niiden pattereiden läpi jotka ovat lähimpänä pannuhuonetta, ulompana jäädään sitten helposti ilman. Virtaamien tasoittelua varten tarvitaan linjasäätöjä, eli "vaikeutetaan" niitä kaikkein helpoimpia reittejä ja pattereiden esisäädöillä saadaan sovitettua isommille pattereille isommat virtaamat.. Jos kaikilla pattereilla olisi samat virtaamat, niin isot jäisivät haaleiksi ja pienet hehkuisivat polttavan kuumina... Ei kumpikaan oikeastaan sen parempi. Oikeilla esisäädöillä jokainen patteri saa sellaisia virtaamia mitä suunnitellun tehon saavuttamiseen tarvitaan.

pyhempi kirjoitti:

On se juu, aivan käsittämätöntä henkimaailman touhua, noituutta ja mystiikkaa kun automaatti pannuhuoneessa mittaa ulkolämpötilaa ja säätää sen perusteella sitä enemmän lämpöä mitä kylmempää ulkona on.. Yhtä omituista on sekin, että patterin termostaatti sulkee venttiiliä jos lämpötila nousee yli tavoitelämpötilan ja avaa jos lämpötila lähtee laskemaan.

Mitä tässä sitten pitäisi tehdä.. Paahtaa verkkoon 80 asteista kesät talvet ja jättää kaikki säätö käsisäätöisille venttiileille? Osa asukkaista ei todennäköisesti jaksaisi niitä vääntää, vaan huomattava osa lämmönsäätelystä toteutettaisiin ikkunoilla.. Ja pakkohan se olisi kun kaikki venttiilit ovat melkein kiinni ja pumppu painaa vettä menoputkeen, eli jonnekinhan sen täytyy mennä. Venttiilit ujeltavat ja kaikilla on tukalaa.

Vaikka olisi miten iso kerrostalo, niin eiköhän sen joka nurkalla ole suurinpiirtein samanlainen säätila.

Suurin ongelma on siinä, että talotekniikkaa hallinnoimaan jätetään ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista käsitystä niistä järjestelmistä joita siellä edes on, puhumattakaan että niitä osattaisiin käyttää. Oikeastaan pahempaa on vain se, että kuvitellaan tietävänsä mitä tehdään, vaikka ei tiedetä yhtään mitään ja ymmärretään sitäkin vähemmän.

Ei se säätötekniikka oikeasti ole loppujen lopuksi edes kovin vaikeaakaan. Mutta sen ymmärtämiseen kyllä vaaditaan sitä että avaisi edes jonkun oppaan. Kai sen voisi joku fiksu aika pitkälti perusfysiikasta päätelläkin, mutta jos ei tiedä mitä siellä on, mitä mikäkin tekee ja mitä varten ne ovat olemassa, niin lähtökohdat ovat aika heikot.

Lähtökohta on hyvin yksinkertainen, luonnostaan vesi pyrkii valitsemaan kaikkein helpoimman reitin. Tämänhän tietää jokainen pikkulapsikin joka on joskus leikkinyt lätäköissä.

Jos sille luontaiselle taipumukselle ei tehdä mitään, niin vesi "oikaisee" niiden pattereiden läpi jotka ovat lähimpänä pannuhuonetta, ulompana jäädään sitten helposti ilman. Virtaamien tasoittelua varten tarvitaan linjasäätöjä, eli "vaikeutetaan" niitä kaikkein helpoimpia reittejä ja pattereiden esisäädöillä saadaan sovitettua isommille pattereille isommat virtaamat.. Jos kaikilla pattereilla olisi samat virtaamat, niin isot jäisivät haaleiksi ja pienet hehkuisivat polttavan kuumina... Ei kumpikaan oikeastaan sen parempi. Oikeilla esisäädöillä jokainen patteri saa sellaisia virtaamia mitä suunnitellun tehon saavuttamiseen tarvitaan.

Lue lisää

"Suurin ongelma on siinä, että talotekniikkaa hallinnoimaan jätetään ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista käsitystä niistä järjestelmistä joita siellä edes on, puhumattakaan että niitä osattaisiin käyttää. "
- Juuri tästä on kyse. Vika ei ole ihmisissä, vika on tekniikassa, jos se on liian hankalakäyttöistä.

"Vaikka olisi miten iso kerrostalo, niin eiköhän sen joka nurkalla ole suurinpiirtein samanlainen säätila."
- No ei tod! Kyllä se pohjoistuuli vaan jäähdyttää sitä pohjoisseinämää enemmän kuin eteläpuolta. Auringonpaiste lämmittää eteläpuolta huomattavasti enemmän kuin pohjoisseinämää. Luulisi termostaattikauppiaankin tämän käsittävän!

Tässä kerrostalossa ainakaan eivät edes sähkölämmityksen termostaatit osaa mitään lämpötiloja mitata. Kun pakkasilla jouduimme kiertämään isommalle, tuli pakkasten lauhduttua liian lämmintä ja ryhdyimme taas säätöpuuhiin. Jos termostaatti oikeasti toimisi, kumpaakaan toimenpidettä ei tarvittaisi.

Tellilellilikka Qq kirjoitti:

"Suurin ongelma on siinä, että talotekniikkaa hallinnoimaan jätetään ihmisiä joilla ei ole minkäänlaista käsitystä niistä järjestelmistä joita siellä edes on, puhumattakaan että niitä osattaisiin käyttää. "
- Juuri tästä on kyse. Vika ei ole ihmisissä, vika on tekniikassa, jos se on liian hankalakäyttöistä.

"Vaikka olisi miten iso kerrostalo, niin eiköhän sen joka nurkalla ole suurinpiirtein samanlainen säätila."
- No ei tod! Kyllä se pohjoistuuli vaan jäähdyttää sitä pohjoisseinämää enemmän kuin eteläpuolta. Auringonpaiste lämmittää eteläpuolta huomattavasti enemmän kuin pohjoisseinämää. Luulisi termostaattikauppiaankin tämän käsittävän!

Tässä kerrostalossa ainakaan eivät edes sähkölämmityksen termostaatit osaa mitään lämpötiloja mitata. Kun pakkasilla jouduimme kiertämään isommalle, tuli pakkasten lauhduttua liian lämmintä ja ryhdyimme taas säätöpuuhiin. Jos termostaatti oikeasti toimisi, kumpaakaan toimenpidettä ei tarvittaisi.

Lue lisää

"No ei tod! Kyllä se pohjoistuuli vaan jäähdyttää sitä pohjoisseinämää enemmän kuin eteläpuolta. Auringonpaiste lämmittää eteläpuolta huomattavasti enemmän kuin pohjoisseinämää. Luulisi termostaattikauppiaankin tämän käsittävän!"

Ensinnäkin, en myy termostaatteja. Toisinaan ostan, joskus olen huoltanut.. Mutta en edes muista myyneeni yhtäkään.

Toisekseen.. Tuuli vaikuttaa hieman eri tavalla tasalämpöisiin nisäkkäisiin kuin betonimöhkäleisiin. Vaikutus on toki saman suuntainen, mutta silti tuulella on huomattavasti vähemmän vaikutusta rakennuksiin kuin nisäkkäisiin. Osin jo senkin takia että rakennukset ovat paljon kuivempia. Kuivan kuivattaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin märän. Ja siitä syystä tuuli kuivattaa rakennuksia huomattavasti vähemmän kuin nisäkkäitä, ja sama pätee jäähdytykseen, sillä kuivuminen jäähdyttää. Kuten varmasti jokainen joskus kosteita vaatteita pitänyt tietää.

Vaikka tuuli puhaltaa yhdeltä seinusta suoraan, niin vaihtuu se ilma siellä toisellakin puolella. Jos tietää yhtään mitään kuutionmuotoisten kappaleiden aerodynamiikasta tietää että siellä "suojan puolella" on iso jättöpyörre. Ja ilman lämpötila taitaa olla talon joka seinustalla likimain sama.

Aurinko toki lämmittää eniten niitä huoneita joihin auringonpaiste pääsee ikkunasta sisään.. Mutta tässä kohtaa on syytä kysyä, että mitäs varten niitä termostaatteja laitetaan? Ettei yksi hyvä syy olisi nimenomaan se että saataisiin kompensoitua tällaisten lämmitysjärjestelmästä (ja ulkoilman lämpötilasta) riippumattomat ilmiöt (ml. esimerkiksi ruuanlaitossa syntyvä lämpö)?

Ja harvemmin olen kuullut kenenkään valittelevan auringonpaisteen aiheuttamaa kuumuutta tammikuussa.