Onpa vähän vierähtänyt aikaa edellisen osan kirjoittamisesta, ja tästä tulee lyhyt kun on jo niin myöhä ilta.
Niin siis torkuin yöpikavuorossa matkalla Mazatlaniin, Tyynen meren rantakaupunkiin, jonne 6-70-luvulla amerikkalaiset tekivät Acapulcon ohessa lomamatkojaan. Linjurissa oili kuitenkin WC, joka oli pitkän yön aikana usein käytössä. Joskus puoliyön tietämissä oli joku kolean kalsea Juliacan-niminen kaupunki tasankomaisemissa pysäkkipaikkana. Ja paleli. Aamun valjetessa alkoi bussin ikkunoista näkyä palmuja vuorten laaksoissa. Ja muitakin trooppisen lajiston kasveja.Mazatlan näytti isolta ja savuiselta iltapäivällä sinne saapuessamme. Laitakaupunki oli ränsistyneitä majoja täynnä, kuten yleensä etelän laitakaupungit ovat. Kyselin halpaa majataloa ja neuvon mukaan myös löysin. Katu oli varmasti kaupungin vilkkain ja siten myös pakokaasuin höystetty ilma. Asetuin takoksi annettuun huneeseen jossa oli pölyä vähän joka paikassa. Ja suihkutilatkin löytyivät. Söin ja käveleskelin kaupungilla muutaman korttelin kierroksen illalla. Valtavasti nuorison ohjaamia ajokkeja kierteli vähän niinkuin Suomessakin tekevät kesäiltoina. Väsähdin aika varhain kun bussimatka oli valvottanut kuitenkin edellisenä yönä. Kun menin aamulla kysymään missä saisin huoneen hintaan kuuluvan aamupalan, ei siellä näkynyt muita kuin vastaanotossa illalla olut vanhempi nainen ja ilmeiseti hänen tyttärensä, ja pyysivät odottamaan jonkin aikaa. Naiset alkoivat heti valmistamaan ihan maukkaalta maistuvaa munakas-hedelmä-kahviaamiaista. Ja vilkuilivat yhtenään minua istuessani muutaman pöydän käsittävässä baarissa. Aamupalan jälkeen päätin lähteä käymään rannalla pienempi reppu selässäni. jatkuu....
Niin siis torkuin yöpikavuorossa matkalla Mazatlaniin, Tyynen meren rantakaupunkiin, jonne 6-70-luvulla amerikkalaiset tekivät Acapulcon ohessa lomamatkojaan. Linjurissa oili kuitenkin WC, joka oli pitkän yön aikana usein käytössä. Joskus puoliyön tietämissä oli joku kolean kalsea Juliacan-niminen kaupunki tasankomaisemissa pysäkkipaikkana. Ja paleli. Aamun valjetessa alkoi bussin ikkunoista näkyä palmuja vuorten laaksoissa. Ja muitakin trooppisen lajiston kasveja.Mazatlan näytti isolta ja savuiselta iltapäivällä sinne saapuessamme. Laitakaupunki oli ränsistyneitä majoja täynnä, kuten yleensä etelän laitakaupungit ovat. Kyselin halpaa majataloa ja neuvon mukaan myös löysin. Katu oli varmasti kaupungin vilkkain ja siten myös pakokaasuin höystetty ilma. Asetuin takoksi annettuun huneeseen jossa oli pölyä vähän joka paikassa. Ja suihkutilatkin löytyivät. Söin ja käveleskelin kaupungilla muutaman korttelin kierroksen illalla. Valtavasti nuorison ohjaamia ajokkeja kierteli vähän niinkuin Suomessakin tekevät kesäiltoina. Väsähdin aika varhain kun bussimatka oli valvottanut kuitenkin edellisenä yönä. Kun menin aamulla kysymään missä saisin huoneen hintaan kuuluvan aamupalan, ei siellä näkynyt muita kuin vastaanotossa illalla olut vanhempi nainen ja ilmeiseti hänen tyttärensä, ja pyysivät odottamaan jonkin aikaa. Naiset alkoivat heti valmistamaan ihan maukkaalta maistuvaa munakas-hedelmä-kahviaamiaista. Ja vilkuilivat yhtenään minua istuessani muutaman pöydän käsittävässä baarissa. Aamupalan jälkeen päätin lähteä käymään rannalla pienempi reppu selässäni. jatkuu....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.