Satanismi + agnostisismi = ?

Minä olen minä, ja en piittaa miten muut ajattelee/uskoo. Olen elänyt "itsenäistä" elämää eli ottanut kaiken henk.koht vastaan oli se sitten hyvää tai huonoa, en ole siitä syyttänyt ketään tai kiittänyt. En ole koskaan piiloutunut minkään "uskon" taakse, koska kaikki mitä tapahtuu tai on tapahtunut on vain ELÄMÄÄ. Olen mies joka kantaa vastuunsa eikä selittele. Alkaa pikkuhiljaa ottaa päähän kaikenmaailman uskontuputtjat, HEI minua ei kiinnosta teidän elämäntapa älkääkä alkako ketään muitakaan käännyttämään koska se on jokaisen OMA asia mihin uskoo, vai uskooko mihinkään. Kaikki löytää oman tiensä ennemmin tai myöhemmin se on ihan varma asia.

Olen itse ollut satanisti niin kauan, kuin muistan, ja olen ateisti. Lisäksi voinen puhua sen verran muidenkin satanistien puolesta, että Satanic communityn, tai Church of Sataninkaan puolelta ei porukka usko ylempiin voimiin. Olen molempien jäsen. Satanismi on tietoisen ja rationaalisen maailmankuvan puoltaja, vaikka uskotaan magiaan ja ihmisen kykyyn vaikuttaa mielen voimalla.

Se, onko satanisti, vai ei, on aivan ihmisen oma asia. Voit olla vaikka humanisti skeptikko, mutta jos kannatat satanismin ideologiaa, on täysin oma päätöksesi, haluatko kutsua itseäsi satanistiksi.

Satanistit eivät pakota ihmisiä kutsumaan itseään satanisteiksi saman ajatusmaailman vuoksi, tai käännytä heitä sellaisiksi.

Minähän olen itseäni tituleerannut agnostikoksi. Kuitenkin pidän satanistisia arvoja arvossa, joskin mm. Antonin piteissä löytyy sellaisia pätkiä joista en ole samaa mieltä.

Jos vertaisin "ristillisyyttä" ja "intialaisuutta" niin mieltäisin monijumaluuden "todemmaksi" kuin monoteismin. Yhtä kun ei ole tupannut olemaan ilman toista ja niin poies päin. Mutta olen siis kuitenkin agnostikko enkä ole kutsunut itseäni satanistiksi vaan vapaa-ajattelijaksi. Pidän tieteen todistamia asioita todellisina, mutten pidä tieteen teorioita absoluuttisina totuuksina, sillä kun tietoa ilmenee lisää niin teoriatkin muuttuvat.

Veikkaisin, että kuka tahansa voisi olla satanisti, mutta siitä todennäköisesti ilmenisi ristiriitaa. Lähtökohtana kyseiselle ajatusmallille on individualismi eli "persoonallisuuden korostaminen". Kristityt ovat yleensä piippujen toisessa päädyssä, koska asuinalueellamme on vain kaksi pääsääntöistä ryhmää. Kristityt ja antikristityt. Allahiin uskovia ei ole suuremmin ilmaantunut eikä wiccalaisuuskaan ole saanut kovin suurta tuulta siivillensä vaikka ovatkin olemassa.

Ison S:än palvojat ovat oma marginaaliryhmänsä ja jätänkin yleensä heidät kommentointini ulkopuolelle. Ison J:n palvelijat ovat taasen oma joukkonsa. Esimerkkinä käyttäisin nyt omaa isääni, joka on kristinuskoinen. Myös siskoni on kristillinen. Vaikka olenkin agnostikko, niin se ei tarkoita sitä, että haistattelisin heillä tai yrittäisin "käännyttää" heitä. Olemme jokainen hyväksyneet sen tosiasian, että emme ole tässä asiassa samalla aaltopituudella ja annamme asian olla. Se on niin yksinkertaista.