Opettaja-lehti: Pitämättömät tunnit korvattava oppilaille
27.5.2009 6:14
A A STT
Vanhempien pitäisi hakea vahingonkorvauksia lastensa saamatta jääneestä opetuksesta, kehottaa Opettaja-lehti. Lehden mukaan kunnat rikkovat lakia leikkaamalla opetuksen määrää samalla, kun opettajia lomautetaan. Lain mukaan korvausta voi vaatia, jos julkista tehtävää hoitavan henkilön toimet aiheuttavat vahinkoa.
Kuntien leikkaukset näkyvät valinnaisaineiden vähenemisenä ja opetusryhmien kasvuna. Kuntalaisilta nämä toimet jäävät lehden mukaan kuitenkin usein huomaamatta, sillä ne ilmaistaan mutkikkailla tuntikehys- ja tuntijako -käsitteillä.
Lehti laskee, että jos kunta leikkaa ensiluokkalaiselta yhden äidinkielen viikkotunnin, oppilas menettää 38 tuntia lukuvuodessa. Jos leikkaus on voimassa koko peruskouluajan, koulun päättäessään oppilas on saanut 342 tuntia vähemmän äidinkielen opetusta kuin naapurikunnan oppilas, jolta tunteja ei leikattu.
Opettaja-lehti on huolissaan siitä, ettei kukaan valvo oppilaiden oikeuksia lomautustilanteissa. Se vaatii lääninhallituksille valtaa puuttua opettajien lomautuksiin ennen kuin ne toteutetaan.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Opettaja-lehti Pitämättömät tunnit korvattava oppilaille/1135246270211
27.5.2009 6:14
A A STT
Vanhempien pitäisi hakea vahingonkorvauksia lastensa saamatta jääneestä opetuksesta, kehottaa Opettaja-lehti. Lehden mukaan kunnat rikkovat lakia leikkaamalla opetuksen määrää samalla, kun opettajia lomautetaan. Lain mukaan korvausta voi vaatia, jos julkista tehtävää hoitavan henkilön toimet aiheuttavat vahinkoa.
Kuntien leikkaukset näkyvät valinnaisaineiden vähenemisenä ja opetusryhmien kasvuna. Kuntalaisilta nämä toimet jäävät lehden mukaan kuitenkin usein huomaamatta, sillä ne ilmaistaan mutkikkailla tuntikehys- ja tuntijako -käsitteillä.
Lehti laskee, että jos kunta leikkaa ensiluokkalaiselta yhden äidinkielen viikkotunnin, oppilas menettää 38 tuntia lukuvuodessa. Jos leikkaus on voimassa koko peruskouluajan, koulun päättäessään oppilas on saanut 342 tuntia vähemmän äidinkielen opetusta kuin naapurikunnan oppilas, jolta tunteja ei leikattu.
Opettaja-lehti on huolissaan siitä, ettei kukaan valvo oppilaiden oikeuksia lomautustilanteissa. Se vaatii lääninhallituksille valtaa puuttua opettajien lomautuksiin ennen kuin ne toteutetaan.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Opettaja-lehti Pitämättömät tunnit korvattava oppilaille/1135246270211
Vastaukset 15
Vanhimmat
henkilö ole myös sosiaaliviranomainen??
"Lain mukaan korvausta voi vaatia, jos julkista tehtävää hoitavan henkilön toimet aiheuttavat vahinkoa."
Sosiaaliviranomaisethan ovat saaneet aika lailla vahinkoa aikaisksi niin perheille kun lapsillekin. Ovat sivuuttaneet juuri nämä tietyt palvelujen saatavat samalla tavalla se on palvelun tarjoamista koulussakin lapsille nuo oppimis tunnit. Julkista tehtävää hoitavan on velvollisuus hoitaa niin että se myös toimii siten ettei aiheuta ns.asiakkaalle vahinkoa. Myös valvonnan puutteellisuus vaatii lääninhallituksille valtaa puuttua myös sosiaaliviranomisten ja sijaishuollon toimeihin.
Ammattinetti - AmmattialatToimistotyöt liittyvät yritysten, julkisen sektorin, yhteisöjen ja ... Siten myös tehtävät ovat hyvin erilaisia sisällöiltään ja vaativuudeltaan. .... Elinkeinoelämän rakenteen muuttuminen vaikuttaa alan ammatteihin ja toimenkuviin. ...
www.ammattinetti.fi/.../alat;...akysearchammattiala...akysearchammattiala...akysearchammattiala...alaId...akysear... - 52k - Välimuistissa - Samankaltaisia sivuja -
Toimistotyö
Johdanto | Tuotteet ja palvelut | Työpaikat | Ammatit | Koulutus | Työllisyys | Kehitysnäkymät | Lähialat | Lisäaineistot | Linkit |
Johdanto
Toimistotyöt liittyvät yritysten, julkisen sektorin, yhteisöjen ja laitosten talouteen, hallintoon ja palvelutehtäviin. Toimistossa kerätään, käsitellään, rekisteröidään ja säilytetään tietoa organisaation ohjausta varten. Toimistotyöhön kuuluu myös asiakaspalvelua ja yhteistyötä erilaisten oman organisaation sidosryhmien kanssa.
Suurin osa toimistossa tehtävästä työstä on suunnittelua, valvontaa ja seurantaa. Silti käytännön tehtävillä, kuten kirjoittamisella, laskemisella, monistuksella, viestinnällä, asiakaspalvelulla sekä erilaisten arkistojen ja kortistojen järjestämisellä, on tärkeä osuus.
Toimistotyötehtävät edellyttävät yhä monialaisempaa osaamista: itsenäistä tiedon hankintaa ja arviointia, tietotekniikan käyttötaitoja, kielitaitoa sekä joustavaa sopeutumista muutoksiin. Toimistotyöpaikkoja on kaikilla aloilla, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalialan työ
Johdanto | Tuotteet ja palvelut | Työpaikat | Ammatit | Koulutus | Työllisyys | Kehitysnäkymät | Lähialat | Lisäaineistot | Linkit |
Johdanto
Sosiaalialan ammattilaiset tukevat ihmisten arkielämää tarjoamalla ohjaus-, neuvonta-, hoiva-, huolenpito- ja kasvatuspalveluita. Työnkuvaan kuuluu lisäksi ihmisten auttaminen erilaisissa kriisitilanteissa ja elämäntilanteiden hallinnassa. Sosiaalialan työt jaetaan sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja lähihoidon tehtäviin. Sosiaalialan työtä tehdään esimerkiksi sosiaalitoimistojen sosiaalityössä, kotipalvelussa, vanhusten ja vammaisten palveluissa, lastensuojelussa, päihdehuollossa, maahanmuuttajien sosiaalipalveluissa ja lasten päivähoidossa.
Sosiaalihuoltoon kuuluvat sosiaalipalvelut ja -etuudet, joista viimesijaisena on toimeentuloturva eli toimeentulotuki. Kaikkien väestöryhmien tarpeet pyritään kattamaan riittävillä ja korkeatasoisilla palveluilla.
Sosiaalihuollon tehtävät tarjoavat vaihtelevia, monipuolisia ja ihmisläheisiä työmahdollisuuksia hyvin erilaisille ja eri-ikäisille henkilöille.
LASTENSUOJELU
Lastensuojelun tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen. Lastensuojelun toimenpiteitä määrittää lastensuojelulaki ja -asetus, jotka velvoittavat kunnan viranomaisia erilaisiin lasten elinolosuhteita parantaviin toimenpiteisiin ja päätöksiin. Lastensuojelua toteutetaan ennaltaehkäisevänä sosiaalipalveluna, avo- ja laitoshuollon palveluina.
Lastensuojelun avohuolto on lastensuojelun asiakasperheiden tukemista yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Keinoja tukemiseen ovat muun muassa vanhemmuuden tukeminen, perhetyö, tukihenkilö tai tukiperhe, taloudellinen tuki tai asumisen tukeminen sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen esimerkiksi harrastustoimintaa tukemalla. Huostaanotto- ja sijaishuoltojärjestelyihin ryhdytään vasta, jos lapsen elämäntilanne ei muutoin korjaannu.
Asiakas- ja perhekohtaisen työn lisäksi lastensuojelutyötä tehdään asuinalueilla, erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa. Yhteistyö muiden viranomaisten kuten päivähoidon, koulujen, terveydenhuollon, perheneuvoloiden ja poliisin kanssa on tärkeää.
Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit. Näistä suurin osa on pieniä, alle 20-paikkaisia. Lisäksi lapsia sijoitetaan ammatillisiin perhekoteihin. Erityisesti alle kouluikäiset lapset pyritään sijoittamaan perhehoitoon.
Tärkeä osa lastensuojelutyötä on jälkihuolto. 18 vuotta täyttäneitä lastensuojelun asiakkaana olleita nuoria on tärkeää auttaa oman elämän alkuun esimerkiksi tukemalla asunnon ja työpaikan etsimisessä.
Laitosten henkilöstöä ovat hoitajat ja ohjaajat, joilla on lähihoitajan tai sosionomi (AMK) koulutus. Lastensuojelun asiakasprosessin asiakassuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta vastaa sosiaalityöntekijä. Lastensuojelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelmaa toteutetaan pari- ja yhteistyössä lastensuojelun perhetyöntekijän / sosiaaliohjaajan kanssa. Lastensuojelun prosessi sisältää usein moniammatillista yhteistyötä ja konsultaatiota.
Tuotteet ja palvelut
Sosiaalihuollon palvelujen tavoitteena on turvata jokaiselle perustuslain mukainen oikeus ihmisarvoiseen elämään. Sosiaalipalveluilla ja toimeentuloturvalla turvataan yksilön, perheen ja yhteisön hyvinvointi elämänkaaren eri vaiheissa. Sosiaalihuollon palveluilla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia tasa-arvoiseen osallisuuteen yhteiskunnassa, esimerkiksi edistämällä asiakkaan toimintakykyä sekä työelämään osallistumisen mahdollisuutta. Syrjäytymisen ehkäisy on olennainen osa sosiaalihuoltoa.
Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään sosiaalihuollon palveluja. Näitä ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta. Kunnan on myös huolehdittava muun muassa lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettyjen palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden palveluista.
Työtehtävät ovat ohjausta, neuvontaa, tukemista, hoivaa, huolenpitoa ja kasvatusta. Viranomaistyöhön voi kuulua myös lain edellyttämiä vastentahtoisia toimenpiteitä ja päätöksentekoa. Sosiaalihuollon tehtäviä tekevät sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja lähihoidon ammattilaiset. Sosiaalialan työtä tehdään asiakaskohtaisesti, moniammatillisissa verkostoissa ja asiantuntijana eri yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyötä tehdään toimistoissa ja asiakkaiden luona.
Sosiaalialan ammateissa edellytetään laaja-alaista kiinnostusta ja halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Työssä on tärkeää hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyökyky, pitkäjänteisyys ja stressinsietokyky. Työntekijältä odotetaan joustavuutta, rohkeutta, kykyä itsenäiseen ajatteluun ja realistiseen arviointiin sekä vastuuntuntoa. Lisäksi vaaditaan myös kielitaitoa, atk-osaamista, eri kulttuurien tuntemusta ja jatkuvaa kouluttautumista. Kaikissa tehtävissä edellytetään kehittämis- ja suunnittelutaitoa, talous- ja kustannustietoisuutta.
Sosiaalialan tehtävät jakaantuvat useisiin lainsäädännössä määriteltyihin eri tehtävä- ja vastuualueisiin. Sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin edellytettävät koulutusvaatimukset on määritelty alan kelpoisuuslaissa . (Katso erikseen lasten päivähoidon kuvaus.)
PÄIHDEHUOLTO
Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siitä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihteellä tarkoitetaan alkoholia, sen korvikkeita, huumausaineita ja päihtymistarkoitukseen käytettyjä lääkkeitä.
Päihdehuollon hoitopäätökset tehdään sosiaalitoimistossa ja palvelun tuottavat muun muassa kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja säätiöiden erilaiset päihdehoitoyksiköt ja -laitokset. Päihdehuoltoa toteutetaan avo- ja laitospalveluina. Sosiaalialan ammattilaisia ovat esimerkiksi sosiaaliterapeutit / sosiaalityöntekijät, päihde- / sosiaaliohjaajat sekä lähihoitajat.
Työpaikat
Sosiaalialan ammattilaisten työpaikat ovat erilaisissa julkisen tai yksityisen sektorin laitos- ja avohuollon yksiköissä: kuntien sosiaalitoimistot, terveyskeskukset, mielenterveystoimistot, sairaalat, kasvatus- ja perheneuvolat, koulut, a-klinikat, nuorisoasemat, vanhainkodit, kuntoutuslaitokset, palvelutalot, lasten- ja nuorisokodit, hoitokodit, päiväkeskukset, työ- ja toimintakeskukset, pakolaisten vastaanottokeskukset sekä esimerkiksi vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt.
Sosiaalialan työntekijöitä työskentelee perhekodeissa, asiakkaiden kodeissa ja yksityisinä yrittäjinä. Työpaikkoja on myös valtionhallinnossa ja erilaisissa järjestöissä. (Katso erikseen lasten päivähoidon kuvaus.)
http://www.ammattinetti.fi/web/guest/alat?p_p_id=akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI_command=detailView&_akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI_alaId=12&_akysearchammattiala_INSTANCE_6tRI_subAlaId=12.2
"Sosiaalialan ammattilaiset tukevat ihmisten arkielämää tarjoamalla ohjaus-, neuvonta-, hoiva-, huolenpito- ja kasvatuspalveluita. Työnkuvaan kuuluu lisäksi ihmisten auttaminen erilaisissa kriisitilanteissa ja elämäntilanteiden hallinnassa."
- Jaa..a enpäs ole noita luvattuja asioita saanut kokea, vaan ihan kaikkea muuta kyllä.
"Lastensuojelun toimenpiteitä määrittää lastensuojelulaki ja -asetus, jotka velvoittavat kunnan viranomaisia erilaisiin lasten elinolosuhteita parantaviin toimenpiteisiin ja päätöksiin."
-Tässä asiassa sossu on rikkonut lastensuojelulakia monen kohdalla.
"Lastensuojelun avohuolto on lastensuojelun asiakasperheiden tukemista yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Keinoja tukemiseen ovat muun muassa vanhemmuuden tukeminen, perhetyö, tukihenkilö tai tukiperhe, taloudellinen tuki tai asumisen tukeminen sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen esimerkiksi harrastustoimintaa tukemalla."
- Tällaista palvelua en sossulta koskaan saanut muuta kuin perhetyöntekijän joka teki kaikkea muuta kuin tuki perhettäni. Harrastuksiin pyysin apua eli ratsastus harrastukseen niin perhetyöntekijä,kuin myös sossu sanoivat että liian kallis harrastus.
Tuota kun lukee niin tuntuu se olevan täyttä humpuukkia suurin osa noista ei pidä paikkansa. sossu ei tarjoa noita asioita joita niin mainostaa.
tarkoituksella tai "unohdettu" erittäin sujuvasti lapsiperheen kotipalvelu.
Lapsiperheen kotipalvelua pitäisi pyydettäessä ja Sosiaalihuoltolaissa luetelluin syiden perusteella tarjota lapsiperheelle ennen lastensuojelun asiakkuutta.
Jos lapsiperhe kysyy omasta kunnastaan kodinhoitajapalveluita niin kunnan sosiaalihuollon, ei siis lastensuojelun viranomaisen, pitää tarjota lapsiperheelle konkreettista työtä tekevän kodinhoitajan palveluita.
Lapsiperhettä kunta ei saa laittomasti siis rikollisesti ohjata lastensuojeluun kodinhoitajaa kysyessään.
Samoin on myös muidenkin lastensuojelun "avohuollon" palveluiden kohdalla;
vanhemmuuden tukeminen = perheneuvola, ei tarvita lastensuojelun asiakkuutta kun perheneuvolan palvelut on tarjottava sosiaalihuoltolain perusteella,
taloudellinen ja asumisen tukeminen ovat myös sosiaalihuoltolain perusteella annettavaa palvelua eli niidenkään perusteella ei tarvita lastensuojelun asiakkuutta lapsiperheelle. Samoin lapsen kasvun ja kehityksenkin tukeminen (tässä kohti tarkoittetaan sossuloissa siis taloudellista tukemista) järjestetään sosiaalihuollon alaisuudesta toimeentulotuen kautta joko toimeentulotuessa huomioiden tai harkinnanvaraisen avulla.
"Sosiaalihuollon palvelujen tavoitteena on turvata jokaiselle perustuslain mukainen oikeus ihmisarvoiseen elämään. Sosiaalipalveluilla ja toimeentuloturvalla turvataan yksilön, perheen ja yhteisön hyvinvointi elämänkaaren eri vaiheissa. Sosiaalihuollon palveluilla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia tasa-arvoiseen osallisuuteen yhteiskunnassa, esimerkiksi edistämällä asiakkaan toimintakykyä sekä työelämään osallistumisen mahdollisuutta. Syrjäytymisen ehkäisy on olennainen osa sosiaalihuoltoa."
-Milloinkahan sossu on näin toiminut??? Tai sitten tässäkin kohtaan sossu rikkoo lakia minkä ehtii!!
"Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään sosiaalihuollon palveluja. Näitä ovat sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta"
-Voi niitä aikoja kun nämä vielä toimi vaan ei sitten enään 1990 luvun jälkeen joten sossu rikkoo lakia tässäkin kohtaan.
"Sosiaalialan ammateissa edellytetään laaja-alaista kiinnostusta ja halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin."
- Eipä juuri kiinnostusta sossun puolelta ole näkynyt muu kuin huostaanotot!!
"Työssä on tärkeää hyvät vuorovaikutustaidot, yhteistyökyky, pitkäjänteisyys ja stressinsietokyky. "
- Tunteekohan sossu näitä sanoja ja tarkoituksia?? "Vuorovaikutustaidot,yhteistyökyky"??
"Sosiaalialan tehtävät jakaantuvat useisiin lainsäädännössä määriteltyihin eri tehtävä- ja vastuualueisiin. Sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin edellytettävät koulutusvaatimukset on määritelty alan kelpoisuuslaissa "
- Minkähänlaisia lainsäädännöt ja määrittelyt eri tehtäviin sossuilla todelluusessa ovat?? Ei ainakaan lastensuojelu lakia toteuta!.
"Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siitä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihteellä tarkoitetaan alkoholia, sen korvikkeita, huumausaineita ja päihtymistarkoitukseen käytettyjä lääkkeitä."
- Nämä asiatko sitten pelkällä huostaanotolla korjaantuu?? Eiköhän tuon tarkoitus ole ennen ryhtymistä huostaanottoon!?
"Päihdehuollon hoitopäätökset tehdään sosiaalitoimistossa ja palvelun tuottavat muun muassa kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja säätiöiden erilaiset päihdehoitoyksiköt ja -laitokset. "
- Onko kenelläkään tämä toteutunut? Tai onko kukaan saanut tällaista "päidehuollon hoito päätöstä"??
tai vaihtoehtoisesti tiilenpäitä laskeskelemaan. En tiedä onko hirttäminen Suomessa vielä sallittua, mutta kai sitä vaatia voi mitä vaan.
KYLLÄ korvauksia voi vaatia keneltä vaan, myös viranomaisilta, heidänkin on lakia noudatettava.
Lakimies ei lähtenyt juttuuni, vielä, sanoi vain että pärjään yksinkin. Sitten vasta jos jotain tapahtuu, alkaa tapahtumaan myös käräjäsaleissa, sinne jonottavat jo (ainakin)
päiväkodin tt
lääkäreitä
opettaja
rehtori
ja jos sossu tekee virheitä, lähtö tulee käräjille.
jäävästä opetuksesta ja erityisopetuksesta, SEKÄ kaikista lainrikkomuksista pitäisi saada korvausta joko kaupungilta tai valtiolta. Ei kai kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ole varaa korvausten suorittamiseen.
Eikä yksittäisen opettajan syy ole lomautukset, eikä yksittäisen sossun syy ole, että esim. avohuollon tukiin ei ole osoitettu riittäviä määrärahoja. Molempiin syylliset löytyvät poliitikoista ja heidän vääristä säästötoimistaan.
Ja entä laittomat huostaanotot?
Lasten hoidotta tai ilman kuntoutusta jättäminen psykiatrisen tai neurologisen hoidon osalta?
Törkeitä monen lain rikkomuksia samassa paketissa.
kouluun kuuluvat varat jonnekkin muualle osan? Ja vai murto osa suunnattiin kouluihin vaikka valtio on korvamerkinyt nämä kouluun kuuluvat varat niin kunnan herrat eivät ole osaneet lukea sitä että ne ovat korvamerkittyjä varoja tai sitten tahallaan jätti noudattamatta tuota sääntöä.
entistä lainvastaisempaa ja rikollisempaa omia kuntalaisia kohtaan niin oikeudenkäynnit ovat tulevaisuudessa arkipäivää.
Tässäkin Talentian pääkirjoituksessa haluttaisiin nämä oikeudenkäynnit "lakaista maton alle" ja viedä nämä lapsiperheille aiheutetut, viranomaisten rikolliset toimet, kunnan sisäisiin "jorinaraateihin"; vuosikausiksi pyöritettäviksi ja lopulta unohdettaviksi oikeusjärjestelmämme käsittelyn sijasta.
Mutta kun perustuslain 118 § antaa kansalaisille oikeuden vanhingonkorvausten vaatimiseen, jos viranomainen aiheuttaa omilla toimillaan vahinkoa jne,
niin Perustulain mukaanhan on myös lasten, nuorten ja perheiden asiassa edettävä ja aina oikeusjärjestelmämme sisällä.
***************************
Talentia-lehden pääkirjoitus
Lisää vastuunkantajia lasten suojeluun
Lastensuojelu on päässyt jälleen otsikoihin, eikä vain uuden lastensuojelulain vuoksi. Tammikuussa Helsingin lehdissä puitiin syitä tilanteeseen, joka ajoi nuoren tytön tilaamaan äitinsä murhan. Helmikuun Vantaan Sanomissa äiti ihmettelee, miksi lastensuojelulla on varaa sijoittaa väkivaltainen nuori, mutta ei auttaa tätä muulla tavoin. Helsingin Sanomien sosiaalitapaus-blogissa professori JP Roos syyttää lastensuojeluviranomaisia väärästä vallankäytöstä.
Ulkopuolelta ja vajain tiedoin saadaan hyviä otsikoita ja löydetään syntipukkeja, mutta ei saada selville syitä eikä opita virheistä.
Rakentavampaa olisi luoda järjestelmä, jossa ongelmatilanteissa tehdään lastensuojelun toiminnasta perusteellinen selvitys.
Selvityksessä tulisi tutkia myös, millaiset avohuollon resurssit työntekijöillä on ollut käytössään, millainen osaaminen ja esimiesten tuki saatavilla, paljonko aikaa asiakkaalle ja kuinka pysyvät työntekijät.
Näin laadittu selvitys tulisi käsitellä työntekijöiden kesken ja myös sosiaalilautakunnassa ja tarvittaessa myös kunnallisvaltuustossa, sillä poliittiset päättäjät pitää saada kantamaan vastuuta
lastensuojelun tilanteesta.
Löydettyjen epäkohtien korjaamiseen tulisi heti ryhtyä ja tarkistaa tilanteen kehittyminen vuoden kuluttua.
Mistä voimavarat ja osaaminen perusteelliseen selvitystyöhön saadaan? Katse pitää kääntää sosiaalihuollon kehittämisestä vastaavaan ministeriöön. Osana kansallista sosiaalihuollon kehitystyötä pitää perustaa arviointityöryhmä, joka selvittää lastensuojelun tilaa. Oikeusasteista haettavat muutokset ja tai niille osoitetut valitukset eivät välttämättä johda kehittämiseen, eikä niitä ole siihen tarkoitettukaan.
Selvityskäytännön luominen vaatii kaikilta avoimuutta ja tahtoa löytää keinoja muuttaa lastensuojelun tilanne paremmaksi. Aivan varmaa on, että tarvitaan myös lisää rahaa, jolla palkataan työntekijöitä ja järjestetään tukipalveluita.
Aina ei kyse ole vain resursseista, vaan myös toimintatavoista. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja avoimempaa tiedonvälitystä esimerkiksi opetus- ja sosiaalitoimen välille. Lapsen oirehtiminen tulisi pystyä huomaamaan jo päivähoidossa tai koulussa. Surullinen tosiasia vaan on, ettei myöskään opetuspuolella aika tunnu riittävän tämän tason havainnointiin. Nuoret jäävät usein ongelmineen byrokratian jalkoihin, jos opetus- ja sosiaalitoimen väliset yhteydet tökkivät.
Nyt meillä on kohtuullisen hyvä uusi lastensuojelulaki, lehtien otsikot ja työntekijöiden uupuminen syntipukin roolin alle.
Eila Malmström
puheenjohtaja
Talentia ry
**********************
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
.....................
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa......
***************************
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=790051
...............................
Kunnan voi haastaa oikeuteen
Toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen jatkuva venyminen on saanut aikaan jopa puheita kunnan haastamisesta oikeuteen.
"Se on ilman muuta mahdollista, sanoo Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työoikeuden professori Seppo Koskinen. "En tarkalleen tiedä, mikä toimielin tai viranhaltija tässä tapauksessa tulee kysymykseen, mutta periaatteessa ilman muuta................................
*******************
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1688886
kOpetusala
Johdanto | Tuotteet ja palvelut | Työpaikat | Ammatit | Koulutus | Työllisyys | Kehitysnäkymät | Lähialat | Lisäaineistot | Linkit |
Johdanto
Opetus ja kasvatusalan tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria itsenäisesti ajatteleviksi ja antaa valmiuksia toimia nopeasti muuttuvassa elinympäristössämme. Opetusalan merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnin, menestyksen ja tulevaisuuden kannalta on suuri.
Opetustyö voidaan jaotella yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Opettajia työskentelee eri kouluasteilla päiväkodeista aikuiskoulutukseen.
Opettajan työ on asiantuntija- ja ihmissuhdetyötä. Opettajaksi haluavalta ja hakeutuvalta vaaditaan kykyä ja uskallusta työskennellä lasten ja nuorten maailmassa ja kohdata heidät siellä aidosti ja välittäen. Opettajan tärkein työväline on hänen oma persoonansa. Tämä edellyttää opettajalta jatkuvaa itsensä kehittämistä ja sivistämistä.
Tuotteet ja palvelut
Opettajia työskentelee esiopetuksessa päiväkodeissa, perusopetuksessa, lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja aikuiskoulutuksessa. Erityisopettajat, oppilaanohjaajat ja maahanmuuttajaopettajat työskentelevät eri koulutusmuodoissa.
Opettajien työnkuva vaihtelee sen mukaan, missä oppilaitoksissa ja minkä ikäisten ihmisten parissa he työskentelevät. Opettajan työ on kuitenkin aina asiantuntijatyötä, jossa korostuvat ammattipätevyys ja eettisyys eli toiminta oppilaan parhaaksi ja yhteisen hyvän puolesta.
Suomalaisessa ajattelussa usko koulutuksen ja sivistyksen voimaan elää vahvana. Yhtä lailla on säilynyt usko opettajan työn sivistävään vaikutukseen.
Opettaja on koulutuksen inhimillinen toteuttaja. Opettajan työnkuva ja ammattirooli on muuttunut yhteiskunnan kehityksen myötä etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana, ja muuttuu edelleen. Opetusalan keskeisimmän elementin eli opettamisen rinnalle on yhä tärkeämmäksi tekijäksi kohonnut kasvatustyö. Lisäksi oppimiskäsitys ja -ympäristöt ovat muuttuneet ennennäkemättömällä tavalla.
Opetusalan merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta on ratkaiseva ja Suomen menestys nojaakin vahvaan koulutukseen ja osaamiseen. Yhteiskuntamme tulevaisuus rakentuu yhä voimakkaammin opetusalan, sen kehittymisen ja sillä tehtävien päätösten varaan. Opetustyö on tulevaisuuden tekemistä.
OPETTAJAT TYÖSSÄÄN
Opettajien työnkuva vaihtelee luonnollisesti sen mukaan, missä oppilaitoksissa ja minkä ikäisten ihmisten parissa he työskentelevät. Perusopetuksessa työskentelevän luokanopettajan työnkuva poikkeaa suuresti esimerkiksi ammattikorkeakoulussa työskentelevän lehtorin työnkuvasta.
Eroista huolimatta opettajuuden elementeistä suurin osa on yhteisiä. Oppilaitoksesta ja oppilaiden iästä riippumatta opettajan työ on aina asiantuntijatyötä, professio. Opettajan professioon kuuluvat muun muassa erityisasiantuntemus, erityiskoulutus, ammattipätevyyteen liittyen pätevyyskriteerit, ammatillinen autonomia sekä työn eettisyys eli toiminta oppilaan parhaaksi ja yhteisen hyvän puolesta.
Opettajuuteen kuuluu opettamisen ja kasvattamisen ohella muun muassa opetuksen valmistelu-, suunnittelu- ja arviointityötä, yhteistyötä kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden, erityisesti kotien kanssa, erilaisia kokouksia sekä keskusteluja ja yhteydenottoja koulun ulkopuolisiin tahoihin.
Opettajan työ on ennen kaikkea ihmissuhdetyötä. Opettajaksi haluavalta ja hakeutuvalta vaaditaan kykyä ja uskallusta työskennellä nuorten maailmassa ja kohdata heidät siellä aidosti ja välittäen. Opettajan työ vaatii vahvaa näkemystä, selkeää arvomaailmaa, kykyä käsitellä asioita yhteisössä, luovuutta sekä luotettavuutta. Opettajan tärkein työväline on hänen oma persoonansa. Tämä edellyttää opettajalta jatkuvaa itsensä kehittämistä ja sivistämistä.
Opettajien oman arvion mukaan työn hyviä puolia ovat muun muassa työskentely nuorten ihmisten parissa, työpäivien vaihtelevuus, työn luovuus, rajattomat kehittymismahdollisuudet sekä tutustuminen vieraisiin kulttuureihin ja tapoihin. Toisaalta työ on kasvatusvastuun lisäännyttyä hyvin intensiivistä ja suhteellisen raskasta, koska oppilaiden ongelmat ovat monipuolistuneet ja vaikeutuneet.
Opetusalaan kuuluu opettamisen lisäksi kasvatustyö. Opettajasta on monesti tullut vanhempien oheen lapsen ja nuoren elämän keskeinen aikuinen. Kouluissa kasvatuksen päämääränä on tukea ja auttaa itsenäisesti ajattelevan ja yhteiskuntakelpoisen ihmisten kasvua. Yhteistyö vanhempien ja ympäristön kanssa on välttämätön edellytys onnistumiselle.
Teknologinen vallankumous ja tietotyön kasvu ovat muuttaneet maailmaa ja siinä tarvittavia tietoja ja taitoja yhä sisällöllisempään suuntaan. Tämä on voimakkaasti vaikuttanut oppimiskäsitykseen ja opettajien työhön, eikä perinteinen kuva opettajasta "kaatamassa tietoa oppilaiden päähän" enää vastaa todellisuutta.
Nykyään vallalla oleva oppimiskäsitys korostaa oppimaan oppimista, eli opettajat ohjaavat oppilaitaan ymmärtämää
YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS
Esiopetus
Kaikilla kuusi vuotta täyttäneillä on ollut oikeus maksuttomaan esiopetukseen. Tavoitteena on saada Suomen kaikki kuusivuotiaat esiopetuksen piiriin ja täten luoda tasa-arvoiset oppimisedellytykset kaikille kouluaan aloittaville.
Esiopetus voidaan toteuttaa kunnan päätöksen mukaisesti päivähoitopaikassa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetusta antavat pääasiassa lastentarhanopettajat ja luokanopettajat sekä eräät sosiaalihuollon piirissä työskennelleet ja lisäopintoja suorittaneet henkilöt.
Perusopetus
Luokanopettajat opettavat pääasiassa perusopetuksen vuosiluokkia 1-6 ja esiopetuksessa sekä jossain määrin lisäopetuksessa (10. luokka). Luokanopettaja opettaa kullakin peruskoulun luokalla opetettavia aineita ja aihekokonaisuuksia monialaisesti. Aineenopettajakoulutus tähtää perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 sekä lukion kurssien opettamiseen. Aineenopettaja voi opettaa esimerkiksi äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, biologiaa, maantietoa, kotitaloutta, tekstiilityötä, teknistä työtä, liikuntaa, musiikkia ja kuvaamataitoa.
Perusopetuksen opettajista naisia on valtaosa ja heidän suhteellinen osuutensa tulee lähivuosina kasvamaan entisestään.
Lukio
Lukioissa työskentelee rehtoreita, lehtoreita sekä päätoimisia ja mahdollisesti sivutoimisia tuntiopettajia. Lukion opettajat toimivat aineenopettajina. Lukion opettajakunnasta valtaosa on naisia, rehtoreista naisia on vajaa kolmannes.
Lukio-opetuksessa on nuorille ja aikuisille omat opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako. Kaikki Suomessa toimivat lukiot ovat luokattomia, opetus on jaksotettu ja oppiaineitten oppimäärät kurssitettu. Opettajan työmäärä eri jaksoissa voi vaihdella.
Erityisopetus
Erityisopettajat opettavat oppilaita, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, erityisluokanopettajat taas oppilaita, jotka psyykkisestä tai fyysisestä syystä tarvitsevat yleisopetuksesta eriytettyä opetusta.
Erityisopettajia ja erityisluokanopettajia toimii sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa. Esiopetuksen erityisopetuksesta huolehtii erityislastentarhanopettaja.
Opinto- ja oppilaanohjaus
Oppilaanohjaajat työskentelevät perusopetuksessa, ja opinto-ohjaajat lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Oppilaanohjaajat nimensä mukaisesti avustavat nuoria opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opinto-ohjaajat opastavat ja neuvovat nuoria lähinnä kurssivalintojen tekemisessä ja tulevaisuuteen liittyvien kysymysten kuten jatko-opintojen, ammatinvalinnan yms. suhteen.
Maahanmuuttajataustaisten opetus
Opettajat työskentelevät kaikissa eri koulutusmuodoissa kulttuuriltaan yhä moninaisemman yhteiskunnan keskellä. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään valmistavaa opetusta perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, suomi- tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä usein myös pienryhmäisten uskontojen opetusta. Aikuisille järjestetään mm. kotouttamiskoulutusta. Opettajina toimivat yleensä ao. koulutusasteen opettajat.
Kehnosta kouluopetuksesta voi hakea korvausta
Matti Björkman / Lehtikuva
Oppilaan on saatava koulusta muutakin kuin välitunteja, opettajat sanovat.Leikkasiko kunta koululaisesi oppituntimääriä? Hae vahingonkorvausta, neuvoo Opettaja-lehti. Oppilas on nimittäin kärsinyt, jos hänelle luvattua tärkeää opetusta on jäänyt saamatta.1
Kommentoi
Lähetä
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Del.icio.us
Facebook
Petri Korhonen
27.5.2009 07:36
14
Opettajat ovat alkaneet yllyttää koululaisten vanhempia kapinaan perusopetuksen laadun puolesta. Tänään ilmestynessä Opettaja-lehdessä neuvotaan, miten pelästyttää oma asuinkunta luopumaan opetusalan säästöistä.
Lehden mukaan kuntien suunnittelemat opettajien lomautukset ja tuntileikkaukset ovat laittomia, jos ne estävät oppilailta lain takaaman opetuksen saamisen.
Kunnat rikkovat opettajien mielestä tietoisesti lakia, koska kukaan ei ole vaatinut niitä vastuuseen asiasta.
Tuntileikkauksista koituu oppilaille konkreettisia menetyksiä, opettajat sanovat. Yhden viikkotunnin nipistys ainetta kohti voi johtaa siihen, että leikkaajakunnassa koulunsa käyneeltä oppilaalta jää saamatta satoja tuntia tärkeää opetusta.
Sen sijaan naapurikunnassa kaikki oppitunnit saanut oppilas voi olla huomattavasti paremmassa kilpailuasemassa esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa ja myöhemmin opintiellä.
Opettaja-lehti kannustaakin vanhempia hakemaan perustuslain nojalla kunnilta korvauksia opetuspuutteiden aiheuttamista vahingoista.
– Se on vanhempien ja huoltajien oikeus, mutta myös velvollisuus, sanoo Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola pääkirjoituksessaan.
Vahingonkorvaus-oikeusjutun pelko voisi saada kunnan luopumaan leikkauksista, koska muuta järkipuhetta säästöintoiset kunnat eivät kuulemma usko.
Opettajat haluaisivat, että edes lääninhallitukset saisivat valtuudet puuttua opettajien pakkolomiin ja tuntileikkauksiin ennen niiden toteutumista.
Lisää Aiheesta
Lue myösVähäistä opetusta korvataan lukupiirein
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/05/27/kehnosta-kouluopetuksesta-voi-hakea-korvausta/200913165/139
2003vuonna ja ennen huostaanotto tapausta. Niin olisimme välttyneet huostaanotosta jo tuolloin jos tuo yllytys olisi silloin jo ollut olemassa.
Opettajat ovat alkaneet yllyttää koululaisten vanhempia kapinaan perusopetuksen laadun puolesta.
on pakko puolustaa lapsia!
Tällä palstalla vanhemmat ovat kunniakkaasti tuoneet esille monia epäkohtia yhteiskunnan taholta tulevassa suhtautumisessa jo vuosien ajan.