Suomessa oli 1800-luvulla ja 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tarjolla omakielistä yliopistokoulutusta vain ruotsinkielisille.
Helsingin yliopistokin suomalaistettiin vasta 1930-luvun puolenvälin jälkeen. Kaikesta demokratian ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittymisestä huolimatta ruotsinkielisten suosinta korkeakouluopetuksessa jatkuu jopa voimistuen 2000-luvulla.
Tämä ilmenee ennen kaikkea siinä, että ruotsinkielisen on edelleen paljon helpompi päästä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun kuin suomenkielisen ylioppilaan.
Toinen yliopistosta valmistumisen kannalta oleellinen seikka on, se että ruotsinkielisellä puolella on yleensä opettajia sataa opiskelijaa kohden huomattavasti enemmän kuin suomenkielisellä puolella.
Nämä vastaan sanomattomat tosiasiat käyvät ilmi Helsingin Sanomien Koulutusliitteestä ja Kota-tietokannasta poimittuina.
Kun Åbo Akademin sisäänpääsyprosentti vuonna 2003 oli 44 ja Svenska Handelshögskolanin 44, niin koko maan keskiarvo jäi vain 26,1%:iin.
Oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi suomenkielisten opiskelijapaikat olisi kaksinkertaistettava. Mutta, älä unta näe.
Rahaa riittää vain 5 %:n kielieliitin tarpeisiin - ei 95 %:n enemmistölle.
Toinen keino olisi vähentää vuosisatojen ajan koulutuksellisessa erityisasemassa olevan kielivähemmistön nuorten sisäänottoja yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä suunnata heitä ammattikouluihin. Valitellaanhan ruotsinkielisellä puolella jatkuvasti ruotsinkielisen hoitohenkilökunnan puutetta mm. Helsingissä. Resurssien siirto olisi sikälikin perusteltua, että ruotsinkielinen väestö vähenee ja ennen kaikkea vanhenee.
Tätä vain ei "kielipuolueen" pihdeissä olevat hallitukset ole halukkaita tekemään. Lisäksi useat opetusministerit ovat olleet kielipuolueesta ja monet muut ovat suomenkielisyydestään huolimatta osoittautuneet ruotsinmielisiksi, mitä ilmentää parhaiten heidän kielteinen suhtautumisensa sekä pakkoruotsin että virkamiesruotsin poistamiseen Suomen koulutusjärjestelmästä.
.
Helsingin yliopistokin suomalaistettiin vasta 1930-luvun puolenvälin jälkeen. Kaikesta demokratian ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittymisestä huolimatta ruotsinkielisten suosinta korkeakouluopetuksessa jatkuu jopa voimistuen 2000-luvulla.
Tämä ilmenee ennen kaikkea siinä, että ruotsinkielisen on edelleen paljon helpompi päästä yliopistoon ja ammattikorkeakouluun kuin suomenkielisen ylioppilaan.
Toinen yliopistosta valmistumisen kannalta oleellinen seikka on, se että ruotsinkielisellä puolella on yleensä opettajia sataa opiskelijaa kohden huomattavasti enemmän kuin suomenkielisellä puolella.
Nämä vastaan sanomattomat tosiasiat käyvät ilmi Helsingin Sanomien Koulutusliitteestä ja Kota-tietokannasta poimittuina.
Kun Åbo Akademin sisäänpääsyprosentti vuonna 2003 oli 44 ja Svenska Handelshögskolanin 44, niin koko maan keskiarvo jäi vain 26,1%:iin.
Oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi suomenkielisten opiskelijapaikat olisi kaksinkertaistettava. Mutta, älä unta näe.
Rahaa riittää vain 5 %:n kielieliitin tarpeisiin - ei 95 %:n enemmistölle.
Toinen keino olisi vähentää vuosisatojen ajan koulutuksellisessa erityisasemassa olevan kielivähemmistön nuorten sisäänottoja yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä suunnata heitä ammattikouluihin. Valitellaanhan ruotsinkielisellä puolella jatkuvasti ruotsinkielisen hoitohenkilökunnan puutetta mm. Helsingissä. Resurssien siirto olisi sikälikin perusteltua, että ruotsinkielinen väestö vähenee ja ennen kaikkea vanhenee.
Tätä vain ei "kielipuolueen" pihdeissä olevat hallitukset ole halukkaita tekemään. Lisäksi useat opetusministerit ovat olleet kielipuolueesta ja monet muut ovat suomenkielisyydestään huolimatta osoittautuneet ruotsinmielisiksi, mitä ilmentää parhaiten heidän kielteinen suhtautumisensa sekä pakkoruotsin että virkamiesruotsin poistamiseen Suomen koulutusjärjestelmästä.
.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaverini on rantaruotsalainen. Oli aina paskempi koulussa. Minä vetelin ysiä ja kirjoituksista ällän paperit, kaveri seiskan oppilas ja kirjoituksista c:n paperit. Kaveri tuli Åbo Akademista ekonomina ulos.
Sinänsä ihan sama, koska sain itsekin koulut kunnialla päätökseen, mutta ihmetytti se, kun muut lukivat pääsykokeisiin, niin Åbo Akademiin käveltiin sisään, jos a) olit ruotsinkielinen ja b) olit käynyt lukion.
RKP:kin puhuu rasismia vastaan, mutta jos pahin rasismi Suomessa on nimenomaan rantaruotsalaisten harjoittama rasismi muuta Suomea kohtaan. Ahvenanmaa on jostain kumman syystä kielletty rahvaalta ja jokainen avoin paikka Suomessa avautuu paremmin, jos olet rantaruotsalainen.
mene nyt v*ttuun täältä kirjottamasta noita sun katkeria valituksias. onko joku rantaruottalainen vieny sun naises tai muuten kävellyt yli ku melkeen joka päivä pitää kirjottaa tänne joku katkera vuodatus?
Mene politiikka palstalle itkemään tai perussuomalaisten kaljakerhoon valittamaan.
huvittava lukea.
Taisi vähän pilkka osua omaan nilkkaan juu :P
Mutta vähemmästäkin menee hermo kun PÄÄSYKOKEET palstalle pitää melkein JOKA PÄIVÄ valittaa kielipolitiikasta. Voihan se tietenkin ottaa koville jos ei vain opi kieltä vaikka kuinka yrittää ;P
Politiikka osastolla ja varsinkin persujen kaljakerhossa tällaset vuodatukset on varmasti kova sana.