Olen minäkin profiilin deittiin luonut ja vastauksiakin saanut. Mukavan tuntuisia miehiä kirjoitusten perusteella on ollut monta.
Mutta kun tästä netistä pyörimisestä ja tutustumisesta puuttuu se tunne, kun kemiat ihan ensitapaamisella kohtaa. Siis niin, ettei toisesta vielä tiedä mitään... Johan sitä tutkimuksissakin sanotaan että ihminen löytää kumppanin tuoksun tms. perusteella:) Niin että tuntuu vähän itsensä "huijaamiselta" koko tää nettijuttu, onko muita samoin ajattelevia?
Netissä ei voi nähdä toimiiko kemiat!
Iines<3
5
972
Vastaukset
- ...
Tuotanoin, kuulostaa siltä, että vähän huijaat itseäsi....;-)
Onhan tuo deittailun rajaaminen vain netissä tapahtuvaksi vähän samaa kuin kaupassakäynnin rajaisi näyteikkunaostoksiksi... nälkähän siinä jää kun leipää näyteikkunaostaa ;-)
Sellainen luova tapa käyttää nettiä on mahdollisten kontaktien etsiminen ja sitten ihan vanhanaikaisesti voi tätä täydentää henkilökohtaisella tapaamisella. Vaikka se tänä internetin aikakautena vähän vanhanaikaista onkin niin suosittelen lämpimästi, vaikka voisit tunteakin itsesi siinä vähän fossiiliksi. - Ei minusta.
Tapasin sulhaseni netin välityksellä kuin sattumalta ja se oli menoa jo ensimmäisen yön keskustelun jälkeen. Numerot vaihtuivat ja tapaaminen sovittiin päivä "tutustumisestamme". Mies tuli ja jäi elämään arkea kanssani. Muutaman kuukauden yhdessä olon jälkeen hän irtisanoi oman asuntonsa ja aloimme etsiä yhteistä kotia. Tunne oli olemassa jo silloin vaikka emme olleet toisiamme nähneet tai edes kuvia vaihtaneet. Ja sama tunne vain vahvistui kun hän ensimmäistä kertaa tuli kahville luokseni. Lienee sanomattakin selvää että sitä samaa tunnetta löytyy edelleen vuosien "taistelun" jälkeen? ;)
Kun se oma tulee kohdalle, sen tietää ja tuntee kaikesta sydämestään. Varmasti.- ...
Missä tuossa kertomuksessasi on se itsensä huijaaminen?
Sinä et rajannutkaan deittailuasi vain netissä tapahtuvaksi kuten aloittaja teki.
Edellisen viestini vertauksen mukaan et jättänyt leipostoksilla käyntiäsi vain näyteikknaostokseksi vaan uskalsit mennä kauppaan sisälle ja ostaa sen leivän ihan mukaasi asti ;-) - Ei minusta.
... kirjoitti:
Missä tuossa kertomuksessasi on se itsensä huijaaminen?
Sinä et rajannutkaan deittailuasi vain netissä tapahtuvaksi kuten aloittaja teki.
Edellisen viestini vertauksen mukaan et jättänyt leipostoksilla käyntiäsi vain näyteikknaostokseksi vaan uskalsit mennä kauppaan sisälle ja ostaa sen leivän ihan mukaasi asti ;-)Ylipäätään halusin kommentoida asiaan etteikö netistä voisi löytää jotain aitoa ja todellista. Ei netissä miehiin tutustuminen ole millään tavoin yhteyksissä itsensä huijaamisen kanssa, JOS (sinun lisäyksesi:) uskaltautuu sinne kauppaan sisään saakka. Toisaalta taas nykyinen "nettideittailu" on muuttunut siitä kun itse oman mieheni tapasin: nykyään ikkunaostokset kielikuvana istuvat paremmin, kumppanit ovat pitkälti "kertakäyttöisiä". Ellei jokin piirre/ asia miellytä, ollaan valmiita jatkamaan matkaa ja tapaamaan uusi kohde. Oma mieheni ei täyttänyt ollenkaan niitä "kriteerejä" joita olin kumppanilleni asettanut, mutta hän oli ja on aito aina ja kaikkialla. Ja niin valtavan rakas. Omana itsenään. Ehkä ihmiselle on toisaalta myös kehittynyt tarve suojella itseään tietynlaiselta kivulta jota ihastuminen ja täysillä mukaan heittäytyminen tuo mukanaan? Aitous on kadonnut jonnekin matkan varrelle. Uskaltaako enää tykätä jos ihmissuhteista on tullut tietyllä tapaa kertakäyttötavaraa? Jos toinen ei tykkääkään?
En tiedä mutta uskon että kaikki on pitkälti itsestä sekä omasta asenteesta kiinni. Minun saamani leipä oli lämmin ja lämmittää edelleen. ;) - arjucha
Ei minusta. kirjoitti:
Ylipäätään halusin kommentoida asiaan etteikö netistä voisi löytää jotain aitoa ja todellista. Ei netissä miehiin tutustuminen ole millään tavoin yhteyksissä itsensä huijaamisen kanssa, JOS (sinun lisäyksesi:) uskaltautuu sinne kauppaan sisään saakka. Toisaalta taas nykyinen "nettideittailu" on muuttunut siitä kun itse oman mieheni tapasin: nykyään ikkunaostokset kielikuvana istuvat paremmin, kumppanit ovat pitkälti "kertakäyttöisiä". Ellei jokin piirre/ asia miellytä, ollaan valmiita jatkamaan matkaa ja tapaamaan uusi kohde. Oma mieheni ei täyttänyt ollenkaan niitä "kriteerejä" joita olin kumppanilleni asettanut, mutta hän oli ja on aito aina ja kaikkialla. Ja niin valtavan rakas. Omana itsenään. Ehkä ihmiselle on toisaalta myös kehittynyt tarve suojella itseään tietynlaiselta kivulta jota ihastuminen ja täysillä mukaan heittäytyminen tuo mukanaan? Aitous on kadonnut jonnekin matkan varrelle. Uskaltaako enää tykätä jos ihmissuhteista on tullut tietyllä tapaa kertakäyttötavaraa? Jos toinen ei tykkääkään?
En tiedä mutta uskon että kaikki on pitkälti itsestä sekä omasta asenteesta kiinni. Minun saamani leipä oli lämmin ja lämmittää edelleen. ;)Kivaa kuultavaa,että monet ovat löytäneet onnensa netin kautta.Sen verran kommentoin,ettei sitä miestä hakemalla löydä,tarkoitan mikä "kolahtaa",enkä tarkoita luurankoja!!!Uskon vahvasti siihen,että kaikille on tarkoitettu se omansa,missä ja koska,se on taas eri asia.Eiköhän se tupsahda silloin,kun sitä vähiten odottaa.Tosin mullakin tuota odotusta on kestänyt turhan kauan,mutten lannistu ja yksinkin on hyvä olla.Enkä nyt tietenkää odota,että kotoa tullaan hakemaan.Voipi vaikka löytyä eri maan osastakin,tiedä häntä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1017423
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?794954- 794829
- 1324238
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan83018- 522669
- 402561
- 482219
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102201Suudeltiin unessa viime yönä
Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit211830