Olen 20-vuotias (melkein 21) nuori nainen, joka ei ikinä ole seurustellut. Ensi suudelmat sun muut saamatta, en ole edes pitänyt poikaa/miestä kädestä.
Olen arka ja ujo, minuun tutustumiseen tarvitsisi käyttää aikaa ja vaivaa, mutta minusta taitaa puuttua täysin ominaisuudet, joiden vuoksi kannattaisi vaivautua.
Onko se vain niin, että minunlaiseni mitäänsanomattoman näköinen tyttö saa elää koko elämänsä yksin, koska on ujo? Jos olisin nätti/kaunis/tj varmasti joku olisi minustakin joskus ollut kiinnostunut, vaikka arka olenkin.
Eikä se olisi edes ihan mahdottomuus tutustua minuun. On minulla kavereita aina ollut, joten ei ujouteni ihan pahinta luokkaa edes ole.
Se sattuu ihan helvetisti, kun ei koskaan ole saanut tuntea olevansa jollekulle tärkeä tai tulla kosketetuksi. Läheisyyttä niin kaipaan.
Olen arka ja ujo, minuun tutustumiseen tarvitsisi käyttää aikaa ja vaivaa, mutta minusta taitaa puuttua täysin ominaisuudet, joiden vuoksi kannattaisi vaivautua.
Onko se vain niin, että minunlaiseni mitäänsanomattoman näköinen tyttö saa elää koko elämänsä yksin, koska on ujo? Jos olisin nätti/kaunis/tj varmasti joku olisi minustakin joskus ollut kiinnostunut, vaikka arka olenkin.
Eikä se olisi edes ihan mahdottomuus tutustua minuun. On minulla kavereita aina ollut, joten ei ujouteni ihan pahinta luokkaa edes ole.
Se sattuu ihan helvetisti, kun ei koskaan ole saanut tuntea olevansa jollekulle tärkeä tai tulla kosketetuksi. Läheisyyttä niin kaipaan.
Vastaukset 25
Vanhimmat
laita kuvia itsestäsi niin arvioidaan tilanne
Olen vaille 30 "nuori" mies ja seurustelukokemusta on todella vähän.
Joskus nuorempana olisin ollut haltioissani kun olisin tavannut kaltaisesi tytön/naisen.
Ujous ja arkuus on este siinä mielessä ettet saa ehkä itseäsi esille vielä sen lisäksi jos et satu ihan tuohon nykyaikaiseen kauneusihanteeseen.
Jos sinulla sattuu olemaan ylipainoa niin hankkiudu siitä eroon ensiksi ja yritä saada energiaa elämääsi. Nauti elämästäsi myös yksin koska tarvitset sitä. Ihmissuhteissa voi tapahtua vaikka mitä jolloin et joudu myöskään niin pahasti pettymään jos se eka ei onnistu. Sitten yritä edes hieman avautua jos olet todella arka että voit sentään osoittaa kiinnostusta miehiä kohtaan. Muista myös että älä kiinnostu pelkästään niistä kaikkein komeimmista miehistä vaan myös itsesi kaltaisista vähän ujommista, mahdollisisti herkemmistä nuorista miehistä jotka eivät ole niin hyvän näköisiä. Mies kuitenkin uskaltaa tehdä aloitteen jos uskallat edes vähän osoittaa kiinnostusta siihen suuntaan selvästi.
Kuitenkin miehen on vaikea lähestyä naista joka on aina omissa oloissaan eikä se ole aina ulkonäöstä kiinni. Itse olen miettinyt monesti onko mennyt useampi kaltaisesi upea nainen ohi suun kun olen itse empinyt olisiko toinen kiinnostunut vai ei.
Olen itse sitä sorttia että pitää tutustua pitemmällä aikavälillä mutta moni nainen ei sitä miehessä sulata. Miehen pitäisi olla aktiivinen ja äkkinäinen toimija ja helkutin itsevarma sekä totaalisen kiinnostunut naisesta olematta kuitenkaan epätoivoinen.
Ei ole siis helppoa miehenäkään jos ei ole ihan komeimmasta päästä ja tavoiteltu mies.
Kun ymmärrät siitä kulmasta asioita niin ehkä osaat paremmin suhtautua miehiin.
Onhan sinulla lähes 10 vuotta aikaa ennen kuin saavutat minut ja minun kokemuksilla ei voi kehuskella. Voi olla että rakkaus ei ole tarkoitettu minunkaltaisille, en tiedä sitten sinunkaltaisista. Tuollaista naista olen vain koko ikäni etsinyt eikä ole löytynyt muuta kuin "ei" vastauksia jos ei heti niin ainakin jossakin vaiheessa.
Viime vuonna tapasin hieman kaltaisesi suunnilleen samanikäisen naisen. Eihän kyllä mitäänsanomattoman näköinen ollut suorastaan päinvastoin. Oikeastaan kiinnostuin hänen luonteestaan kuin ulkonäöstä. Sitten hän tietysti hääti minut elämästään. Se sattui, koska kuvittelin tavanneeni jonkun joka ymmärsi.
Ei minulla ylipainoa ole - tai kuka nyt ei kilosta tai kahdesta haluaisi eroon - "lääketieteellisesti" ajatellen olen ihan normaalipainoinen. (Miksi aina ajatellaan, että yksinäinen on ehkä lihava?)
Ja nautin minä yksinäisyydestäkin, introverttina tarvitsen sitä. Mutta liika on liikaa. Koskaan ei ole ketään ketä koskea, käpertyä kainaloon katsomaan tv:tä, mennä viereen nukkumaan, laittaa ruokaa yhdessä, jutella jotain randomia; olla yhdessä. (Tietysti jälkimmäisiä voi kavereiden kanssa tehdä, mutta on ystävä silti eri asia kuin seurustelukumppani.)
Joskus harvoin, kun joku miespuolinen koulututtu istuu junassa/bussissa viereen, niin kyllä minä yritän puhua. Arka kun olen, niin se ei ehkä ole niin "sujuvaa", mutta kyllä minä yritän vastaan tulla, jos joku kanssani juttelee. Siinä sitten saatan kouluasioista jutella matkan ajan ja se siitä sitten. Jos sattumalta osutaan samaan paikkaan uudestaan, jutellaan lisää koulujuttua. Painotus sanalla sattuma; ei kukaan hakeudu luokseni ihan vaan juttelemaan kanssani.
Ei minun pitäisi olla näin toivoton tapaus. ...Kenties minun otsassani lukee vain miesten silmin nähtävin kirjaimin "Älä vaivaudu."
Ja mitä miesten ulkonäköön tulee, niin vaikka bradpittejä on mukava katsella, niin mattimeikäläisen kainaloon minä haluaisin käpertyä. :)
että sen perusteella olet ylipainoinen koska olet yksinäinen.
Aattelin kun et arvostanut omaa ulkonäköäsi että sillä tavoin voi hieman helpottaa tilannetta.
Kuule, minulla on ollut ihan sama tilanne kuin sulla ja tiedän naisia/miehiä joilla on ollut myös samat vaivat. Olisin voinut itse kirjoittaa viestisi sen vain kääntäen.
Itse olen hieman introvertti vaikka monessa suhteessa olen sosiaalinen enkä siis lainkaan ujo ja arka.
Nykyään vain tuo ulkonäkö/olemus tahtoo ratkaista paljon siinä ensivaikutelmassa joten sillä tavoin voi olla vaikea tehdä vaikutusta.
Täytyy vain yrittää ottaa vähän kontaktia ja olla tekemisissä kuten olet tehnytkin että joku osuisi kohdalle joka huomaa sinut ja tajuaa että tässä on nainen joka kiinnostaa.
Tässä on useampi vuosi takana ihan yksin oloa ja seurustelut ovat jääneet lyhyiksi eikä noilla kaveri ja ystävyyssuhteilla korvata todellakaan sitä kumppania ja hänen jatkuvaa läsnäoloa ja lämpöä.
Oletko kokeillut nettiä seuranhakuun ja oletko käynyt baareissa/tapahtumissa vai etkö viihdy niissä?
verran inrovertti, että en mieluusti mene kovin ihmistäyteisiin paikkoihin, kuten konsertteihin. En pahemmin käytä alkoholia, eikä minua kiinnosta katsella muidenkaan juomista, joten erittäin harvoin eksyn baariin. ...Tuskin baareissa liikkuisikaan minulle "sopivia" ihimisiä. Enemmän näyttää porukka olevan niissä tätä vedetään perseet olalle -tyyppiä, mitä ainakin omaan ikäluokkaan tulee. Minulla taitaisi sopia paremmin klassinen nörttimies. (Nörtinvikaa itsestäkin kun vähän löytyy.)
Yhden nettitutun (miehen) olen tavannut. Ei ihan meidän maailmat kohdanneet, hän kun ei oikein ymmärtänyt ujoutta/arkuutta. Taisi pitää minua mielenvikaisena.
Olen kyllä katsellut netin deitti-ilmoituksia. Niissä usein etsitään "nättiä tyttöä", "mukavaa tyttöä", "söpöä tyttöä", "avointa ja hauskaa tyttöä"... en ikinä kehtaa vastata. Nousee mieleen ajatus, että olisi pettymys sille ilmoittajalle kun saakin minut sen "mukavan ja kivan" tyttönsä sijasta.
mikään klassinen nörttimies ja en niin introvertti etten osaisi olla konsertissa vaikken nauti suurista yleisötapahtumista yleensä.
Toki nörtin vikaa nyt on vähän jokaisessa nykyään, eikös vaan. ;)
Baareista tosiaan jos ei ole sitä tyyppiä (kuten en ole minäkään) on aika turha seuraa hakea kun ei alko maistu enemmälti.
Sen verran voin sanoa että olen nähnyt kuule noin äkkiseltään vähemmän klassisen kauniita naisia joilla on poikaystävä, osa nörttejä ja osa ei joten en usko että tilanne kohdallasi on niin paha kuin oletat. Samalla tavoin minäkin etsin enemmän luonteen puolesta sopivaa kuin muuten.
Vaikeinta on nimenomaan sinulla ehkä saada riittävästi kontaktia ylipäätään että joku sitten noista ehdokkaista kiinnostuisi.
Miten niin sinä et voisi olla "mukava ja kiva" tyttö? Ainakin kirjoitustesi perusteella sitä voisit olla. Toisaalta ainakin mielestäni jonkun kuvailu mukavaksi, kivaksi tai söpöksi on aika ympäri pyöreää. Sinähän voit olla todella upea persoonana vaikka ei ehkä ensisilmäyksellä siltä kaikille siltä vaikuttaisikaan. Joidenkin kohdalla se ratkaisee ja osan taas ei kun osaavat katsoa pintaa syvemmältä ja heille se ei ole mikään pettymys.
Jos olisin nuorempi jota etsit ja haikailemasi "klassinen nörttimies" niin olisin jo kyselemässä missä päin Suomea asustat ja mikä mailiosoitteesi on? ;)
Ei tämä sen vaikeampaa kuule ole...ihmisiin tutustuminen nääs ja ehkä jonkun kanssa natsaa. Itsellä niin ei ole käynyt suuremmassa määrin. Vähän rohkeutta niin kyllä se siitä.
pidän ujoutta ja arkuuttaa naisessa suorastaan hyvin viehättävänä piirteenä ja toisaalta hyvä vain ettei ole ulkonäkökeskeinen ihminen.
Elämässä kun on tärkeämpääkin...
Itseä ehkä hieman kaduttaa se että osa aikaisemmista mahdollisuuksista nuorempana meni oman typeryydenkin takia ehkä ohi juuri kaltaisesi naisten kanssa.
Itselleni joku 20-30 vuotias kuvailemasi kaltainen nainen olisi ihan ideaali jos vain yhteistä ajattelupohjaa löydetään.
kai vain yrittää jaksaa toivoa, että minutkin joku joskus huomaa. Pahalta se kuitenkin tuntuu. :/
Kiitos kuitenkin. Vaikutat oikein mukavalta mieheltä. ^_^
riitä että toinen osapuoki kiinnostuisi.
Jos haluat vaihtaa aiheesta tai muuten viestejä niin osoite [email protected] ottaa niitä vastaan. ;)
Pahoitteluni nyt kun huutelen täältä tällä tavoin täältä takavasemmalta, mutta halusin vaan todeta luettuani viestisi, että en usko että sinun kaltainen tyttö nyt olisi kovinkaan monelle todellakaan mikään pettymys. :) Tsemppiä! :)
kun koskaan ei ole ketään kiinnostanut, niin melkeinpä pakosta sitten ajattelee, että olisi täysi pettymys. Itsetunnolle ei ole tehnyt hyvää olla aina näkymätön... :(
Mistäs tiedät ettet ole ketään kiinnostanut? Lukenut ajatuksia? :) No juu, tuossa taisitkin todeta, että et välttämättä ole niistä bradpitteistä kiinnostunut ja se voi ollakin että nämä tyypit on yleensä kiinnostuneet enemmän joistakin liitäjätytöistä. Moni vähän ujompi ei taas välttämättä uskalla itsekään niin lähestyä. Siinä käy helposti niin, että molemmat vaan vaivihkaa vilkasee vähän silmäkulmasta ja sitten tuumii ettei tuota taida kuitenkaan kiinnostaa... ja kävelevät toisiin suuntiin. Seuraavan kerran kun näet jonkin mukavalta vaikuttavan tyypin, niin hymyile. Jos sulle hymyillään takaisin, niin hyvin menee. :)
Ja jos et nyt ole vielä sattunut huomaamaan, niin sinuunhan on kiinnitetty huomiota jo tässä keskustelussakin. ;)
No mitäs sinä sitten valitat kun et edes kunnolla ihmisten ilmoilla liiku jotta ihmiset voisivat tutustua sinuun? Varmasti baariin kun menisit niin miehiä pyörisi ympärilläsi vaikka ihan tavallisen näköinen olisitkin. Ja samoja ihmisiä ne on kuin päiväsaikaankin, ihan yhtä hyviä tuttavuuksia voit sieltä saada kuin päivällä kaduilta.
Kannattaisi yrittää ymmärtää ettei kaikki ihmiset baareista perusta........ kaikille ei se maailma avaudu mikä niissä baareissa niin viehättää teitä muita varsinkin jos juominen ei muutenkaan kiinnosta....
Jep aika normi tilanne samanlaista se täällä ojan toisellakin puolella, pitäisi olla niin fiksu ja filmaattinen, että jollekin kelpais tai edes auttavasti saada turpaansa auki. Mut ei oo helppoo ei, kun on hiljaisempi ja ujompi veijari uusien ihmisten seurassa niin heihin tutustuminen ja uusien suhteiden luominen on lähestulkoon mahdotonta kun muilta kiinnostus loppuu. Onneks on noita kaverita muita niin jaksaa edes jotenkin etiäpäin kai...
Mä etsin uusia ystäviä :-) Olen melkein samanikäinen kuin sinä ja tyttö myös. Minäkin olen ujo luonteeltani :-)... kirjoittele: [email protected]
miehet kirjoitella sulle ihan kaverimielellä vai onko tuo girls-only-club?
Aurinkoista kesää! :)
Oletko kokeillut tutustua kirjoittelun kautta?
Esim.tuolla kirjekaverit palstalla on monien ilmoituksia:http://keskustelu.suomi24.fi/debate/4884
Voit toki laittaa sinne omankin ilmoituksen.Olethan varovainen.Alkuun kannattaa ilmoittaa vain sähköpostiosoite,mieluummin sellainen,josta nimi ei näy.
Tämä siksi,kun en tiedä paljonko olet vaihtanut yhteystietoja netissä.
Kirjoittamalla voi tutustua vähitellen,ja löytää hyviä ystäviä.
Ihan kuin olisin itse kirjoittanut tuon ensimmäisen viestin.. sillä erolla että olen mies. Haluaisin kovasti keskustella kanssasi, en vain tiedä sähköpostiosoitettasi tai mitään muutakaan millä saisin otettua yhteyttä.
Voit silti kirjoittaa minulle. [email protected] ja viestin sisällöksi riittää vaikka pelkkä 'hei' niin tiedän että haluat jutella, vaikka saa siihen muutaki laittaa :)
ujouteen olen peittänyt päihteillä mut ei se niinkään pidä mennä ja siitä sit on tullu kaikenlaisia ongelmia. Enkä myöskään ole koskaan seurustellu. on tää yksinäisen elämä niin rankkaa kun ei ole oikeen kavereitakaan
Laitappa viestiä 24 vuotiaalle ujolle miehelle vois ehkä tullakin jotain.
[email protected]
Ite tapasin netissä poikaystäväni. :) Mesessä juteltiin ja sitten myöhemmin tavattiin. Kyllähän se jännitti, siis se ensitapaaminen, ja varmaan näkyikin, mutta ei poikaystäväni siitä paljon välittänyt. Ja vielä ollaan yhdessä. :) Suosittelen. Itte en vaan uskolla mennä noin vaan uusille ihmisille juttelemaan, ei oikein tiedä mitä sanoisi ja pelkää mitä muut ajattelee itsestä.
Yksinäisyys on ihan kamalaa.. Olen kanssa ujo ja arka, ensisuudelman olen sentään kokenut, mutta senkin kännissä. Viihdyn kyllä yksin aika hyvin, mutta viikonloput on aina ihan kauheita, kaikki kaverit seurustelee tai on naimisissa. Olen ainoa sinkku. Ystävien tyttöystävistä osa kuvittelee että vihaan heitä, kun en oikein juttele. Todellisuus on aivan toinen, vihaan vain itseäni kun en osaa olla avoin ihminen. Viinaan olen nuorempana sortunut, se kun teki minusta avoimen ihmisen, mutta tietenkin toleranssi kasvoi ja nyt en ihmeemmin vapaudu vaikka miten joisin.. Eikä enää edes kiinnosta juoda, baareissa olen käynyt ehkä 3kk sitten. Ystävien kanssa toki silloin tällöin juon, mutta lähden yleensä kotiin kun (jos) muut lähtevät baariin. Silloinkin juon vain siksi etten tahdo olla yksin, ja ajattelen että seuraava yksinäinen päivä menee krapulassa.. Todellisuudessa kaipaan vain läheisyyttä, juuri sitä että saisi jonkun ihanan tytön vieressä katsoa vaan telkkua ja tehä kaikkea muuta kivaa.. Mutta ei, olen vain yksin.. Olen 26 vuotias, en ikinä ole seurustellut.. Eräs kaveri pettää tyttöystäväänsä miltei kerran kuukaudessa.. Olen aina ihmetellyt miksi. Eikä se asia kai koskaan mulle avaudukkaan. Olisin itse maailman onnellisin mies, jos saisin edes kerran rakastaa.. Olla rakastettu.. Kenties joskus vielä niin tapahtuukin..
ei kukaan sua voi rakastaa, jollet itse ensin rakasta itseäsi sellaisena kuin olet. luota itseesi, olet juuri ihana tuollaisenaan. jos et kelpaa noin jollekkin, hän ei ole vaivannäkösi arvoinen.
puhun kokemuksesta: vaikka edelliset lauseet ehkä kuulostavat sinusta kliseille, ajattele niitä ja sisäistä ne. itselleni ne ovat tuoneet niin tajuttoman paljon onnea, kun opin rakastamaan itseäni :)
"Olen 20-vuotias (melkein 21) nuori nainen, joka ei ikinä ole seurustellut. Ensi suudelmat sun muut saamatta, en ole edes pitänyt poikaa/miestä kädestä."
Hei, et ole ainut tuossa tilanteessa, täällä on toinenkin samassa tilanteessa oleva. Mutta olethan kumminkin nuori vielä ettei tässä nyt mitään toivoa ole menetetty etteikö noi sinun kohalle vielä osuisi!
Itsesäälissä pyöriskely nyt ainakin on turhaa sillä se ei mitään auta. Pahentaa vain oloa, kokemusta on, ja sillä onnistuu vain tekemään itsensä masentuneeksi kun ei näe itsessään mitään hyviä asioita.
Sanoit että sinulla on kavererita aina ollut? Eikö se kerro jo että olet hyvää seuraa muille kanssa olioille? Siinä ainakin on yksi hyvä puoli sinussa.