Puoli vuotta on yliopistossa tullut istuttua, ja akateeminen vapaus on kyllä ehdottomasti yksi parhaimmista puolista ko. laitoksessa. Ei voisi kuvitellakaan enää palaavan siihen pakolliseen tunneilla istuskeluun, mitä lukiossa vielä harrastettiin. Silti noppia kerätty jo kohta yli 40.
akateeminen
vapaus
243027
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
>Puoli vuotta on yliopistossa tullut istuttua
>Silti noppia kerätty jo kohta yli 40.
Menepäs täältä lasten alueelle provoilemaan..
Ei tää mikää provo ollu.
Kerropa sitten, että missä koulussa olet VAJAASSA PUOLESSA VUODESSA kerännyt 40 OPINTOVIIKKOA. Kerro myös kurssit
Kyllä ainakin kauppatieteillä tollasille noppa luvuille pääsee jos vaan jaksaa panostaa. Itse en jaksanut mutta ekalta syksyltä tuli kuitenkin joku reilu 20 noppaa.
Joo kuten toi toinenkin sanoi, kauppatieteissä tää on mahdollista. Ei oo ollu ees hankalaa ja keskiarvo on 3 (johon olen ihan tyytyväinen). Eli mitä näitä kursseja on tullut käytyä..esim. markkinointi, talousmatikka, kirjanpito jne. Eli reilu 40 noppaa tullut kerättyä, opiskelut alkoivat syyskuussa eli helmikuun loppuun mennessä on puoli vuotta kulunut. Periaatteessahan tässä on kulunut tietysti 3/4 osaa yliopiston vuodesta mutta tarkoitin sillä puolella vuodella ihan oikeaa puolta vuotta (syys, loka, marras, joulu, tammi, helmi).
Mahdollista jopa oikiksessa. Kokemusta on.
Tuttavani keräsi aikanaan 65 opintoviikkoa (kauppatieteet) lukuvuoden aikana. Alussa ihmettelin sitä, mutta kun kursseista pääsi jyvälle, niin enpä ole sen jälkeen enää hämmästynyt mistään.
kansantalous 3 ov ja 4 ov - luennot ja tentti; tentissä valmis kysymyslista, joihin vastausten tekeminen ja opettelu vie 10-15 tuntia, jos tekee alusta asti itse.
liiketoimintaetiikan kurssi 3 ov - kahtena päivänä viiden tunnin luennot sekä yksi parityönä kirjoitettu essee, jonka pituus 5 sivua
kaksi eri laskentatoimen kurssia, molemmat 5 ov - kummassakin 3 2 tuntia luentoja ja harjoituksia yhden periodin aikana sekä pieni 5-10 sivun harjoitustyö ryhmissä, tentti.
e-liiketoiminta -aiheinen kurssi 2 ov - kuusi 2 tunnin vierailuluentoa, joista neljä pakollisia(!), lisäksi kahden sivun referaatin kirjoittaminen halutusta artikkelista
kaksi johtamisen peruskurssia molemmat 4 ov - intensiiviluennot kolmena päivänä. toisessa monivalintakoe ja 2 esseetä ryhmissä kirjallisuuden pohjalta, toisessa tentti (kolmesta kysymysvaihtoehdosta piti valita yksi, vastasin aiheesta "Analysoi omaa tietopääomaasi".
Nämä nyt ovat jäävuoren huippuja, mutta on se vain luojan lykky ettei opintotukea ryhdy kukaan vakavissaan sitomaan kerättyihin opintoviikkoihin.
Jo saman katon alla on niin eritasoista opetusta kuin olla voi.
Mutta kun lähestulkoon kaikki syntyneet ja syntymättömät haalitaan yliopistoon, ei ole aikaa muuhunkaan...
Joo, eiväthän ne kaikki kurssit todellakaan ole tuollaisia, mutta ei tää kieltämättä ainakaan ensimmäisenä vuonna ole vaikeaa ollut.
"Jo saman katon alla on niin eritasoista opetusta kuin olla voi."
Tuo pisti vähän silmään, antaa nimittäin sellaisen käsityksen, että ihan kuin taso olisi hyvä vs. huono. Hyvää tasoa täällä kauppatieteissä on ainakin meillä opetus ja kurssit, mutta vaikeustaso on varmasti pienempi kuin vaikkapa jollain kemiaa opiskelevalla.
Saman katon alla voi siis olla eritasoista opetusta, millä viittasin siihen, että yhden yliopiston eri tiedekunnissa saattaa olla kurssivaatimuksissa valtavat erot. Toiset tekevät sata tuntia saadakseen opintoviikon ja toiset eivät oikeastaan tee mitään. Tämähän on ihan kelpo tason mittari - esimerkiksi luennoitsija voi olla vaikka suoraan maailman huipulta, mutta jos hän päästää kaikki opiskelijat läpi ilman että näiden tarvitsee itse ponnistella lainkaan, ei se mielestäni ole tasokasta opetusta :)
"esimerkiksi luennoitsija voi olla vaikka suoraan maailman huipulta, mutta jos hän päästää kaikki opiskelijat läpi ilman että näiden tarvitsee itse ponnistella lainkaan, ei se mielestäni ole tasokasta opetusta :)"
Ymmärrään, mutta lähtökohtaisesti kauppatieteiden opiskelu poikkeaa vaikkapa siitä kemiasta (kaveri opiskelee kemiaa HY:ssa, siksi tämä esimerkki) vaikeustasoltaan ihan täysin, mutta silti voida sanoa, että kemian opetus olisi siksi tasokkaampaa, kun se on vaikeampaa. Mitä järkeä laittaa opiskelijat ponnistelemaan hurjasti jonkun asian takia, mikä ei oikeasti vaadi hirveästi ponnisteluja? Esim. jos yrityksen voitto on tulot miinus kustannukset, niin mitä sitä rautalangasta lähteä vääntämään?
Tuo on totta että ovareiden vaatima työmäärä ei ole eri oppiaineiden välillä yhteismitallinen.
Toisaalta suomen kk.järjestelmä nyt on sillä lailla tasapäistetty, että kaikki maisterintutkinnnot ja niitä vastaavat tutkinnot ovat vähintään sen 160 ov:a (tai jotkut 180 ov:a, lääketieteen lisuri muistaakseni 240 ov:a).
Toisaalta taas ov:n vaatima työmäärä voi hyvinkin vaihdella jo senkin perusteella kuka nyt sattuu jotakin kurssia opettamaan - jo eri opettajat siis saattavat vaatia erilailla työtä/kurssi.
Kurssin vaatima työmäärä riippuu usein siitäkin miten paljon opiskelija itse haluaa panostaa kurssiin.
Toisaalta taas yleisesti ottaen perusopintojen nopat ovat jopa huomattavasti helpommassa/vähemmällä työmäärällä suoritettu kuin vastaavasti syventävien opintojen nopat. Se on ihan selvää koska asiat ovat helpompia. Sitten taas esim. jossakin prosemmassa/semmassa tms. kurssilla jolla vaaditaan jonkinlaista tutkimustyyppistä duunailua, ei työmäärä voi millään olla täsmälleen sama jokaisen opiskelijan kohdalla, vaan kunkin itse valitsema aihe jo vaikuttaa siihen miten paljon työtä vaaditaan.
Ja sitten joku gradu, siinä alkaa olla jokaisella jo niin spesiaaliaihe, että mitään selkeää yhteismitallista työmäärää on oikeastaan ihan turha tarkkaan laskeskella ja vertailla. Toinen aihe vaatii jo esim. enemmän työtä siksi, että siihen on vaikeampi saada materiaalia kuin johonkin toiseen aiheeseen. Tai sitten joku voi innostua omasta aiheestaan niin että vääntää sitä vaikka vuoden viisi päivää viikossa, kun taas toinen tekee työnsä parissa kuukaudessa että saa homman alta pois ja valmistuu.
Minun mielestäni yliopistossa ei opettajan niinkään tarvitse enää vaatia oppilailtaan, vaan opiskelijoiden pitää oppia itse kantamaan vastuu omasta työstään.
Mutta, ei tuo ov:n vaatima työmäärä siis ole mikään yksiselitteisen selkeä tasomittari, kuten Saijatar ehdottelee.
"Mitä järkeä laittaa opiskelijat ponnistelemaan hurjasti jonkun asian takia, mikä ei oikeasti vaadi hirveästi ponnisteluja? Esim. jos yrityksen voitto on tulot miinus kustannukset, niin mitä sitä rautalangasta lähteä vääntämään?"
Alan nyt hieman saivartelemaan, mutta kun nyt otit kauppatieteissä esimerkiksi nimenomaan laskentatoimen, niin ei se nyt ihan noin mene. Juuri missään muussa kauppatieteen koulutusohjelmassa ei nimittäin juurikaan puututa nimenomaan tuohon tuotot-kustannukset=voitto -osa-alueeseen. Laskis todellakin vaatii ponnisteluja. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, miten esim. konsernin sisäinen kate lasketaan, miten sisäinen omistus vaikuttaa konsernitilinpäätökseen, mikä on verotuksen ja kirjanpidon suhde, mikä tuote tai asiakas on yritykselle oikeasti kannattavin... Voin sanoa, että tenttiin on aivan turha mennä, jos on aloittanut opettelun vasta edellisenä päivänä. Asiat on todella tajuttava, eikä se tajuamisen asteeseenkaan pääseminen ole niin yksinkertaista. Muiden kuin laskiksen osalta en sano juuta enkä jaata. No, ehkä markkinoinnissa ja yrityksen hallinnossa opiskellaan itsestäänselvyyksiä, mutta niidenkin suhteen voi helposti mokata, jos luottaa liikaa siihen, että asiat ovat itselle selviä vaikkei niin olisikaan.
Kyllä toi on mahdollista. Mä oon kans suorittanu 38 opintoviikoa puolessa vuodessa.
Meiän koulu ei oo mikään lusmukoulu jossa ovareita tulisi helpolla, joten mä kyllä oon silleen ylpeä mun kursseista, tällä menolla mä valmistun 1,5 vuodessa (160 ov).
Mun kurssit:
Äidinkilen perusteet 5 ov (suritettiin suullisesti päivässä)
ATK-kurssi (wordi) 10 ov
Uskonto 5 ov
Matematiikan perusteet ( ja - laskut) 2 ov
Kotitalous 5 ov (tän kurssin sai suoritettuu helpolla, siis jos tekee ite omat ruuat kämpillä)
Johtaminen 2 ov (mä sain vaan kaksi ov, kun mä oon miehistökoulutuksen käynyt, sivarit sai 1 ov:n ja johtajakulutuksen käyneet 5 ov)
Kengänauhojen sidonnan alkeet 2 ov
Piiri- ja hippaleikit ulkona 3 ov
Niitä tais ollaki enemmän ku 38, siis ku noi laskee yhteen ni tulee 43... tosin ei niin tarkkaa oo.
Tulkaa tekin kunnon kouluihin ja painakaa pitkää päivää, älkääkä valitako että ei 7 vuotta riitä, mä olisin silloin jo it-miljonääri ja professoori 7 vuodessa.
Voi v kun oot hauska!!!11
Hanki nyt elämä, idiootti.
Eipä tradenomi saa samaan tahtiin kerättyä opintoviikkoja. Ja silti opintoaika suhteellisen rajoitettu.
eikö akateeminen vapaus olisikin poikaa?
ai ai ku se akateeminen vapaus tekis teppoa, mut minkäs teet. Me tehdään neljä vuotta kymmentuntisia päiviä ja päädytään keittämään pomolle kahvia, onhan sekin jotain.
valittaa, sehän on ihan itsestään kiinni minne opinahjoon päätyy.
siinä olet kyllä enemmän kuin oikeassa.
Amk:ssa ovareita ei kokemukseni mukaan niin vain keräillä johtuen kurssisuunnittelusta. Tietyt kurssit on käytävä ensin ennenkuin pystyy suorittamaan seuraavia. Toisekseen amk:ssa opetustarjonta on yliopistoon verrattuna suppeampaa, joten aineita, josta ylimääräisiä noppia voisi kerätä, on aika vähän. Esim. aika harvaa tradenomiopiskelijaa kiinnostaa mennä suorittamaan kursseja sairaanhoidon puolelta. Kolmanneksi amk-opiskelijoilla ei ole hirveästi motivaatiota mennä muiden aineiden "reviirille".
Opiskelin aikoinani vuoden amk:ssa, jolloin sain kerättyä vajaa 40 ov. Yliopistossa opiskelen toista vuotta ja kasassa näyttäisi keväällä, jos hyvin käy, olevan yli 100 ov. Että silleen.
Akateemisesta vapaudesta ei ole henkilölle mitään hyötyä, jos hän on niin saamaton ettei pääse edes yliopiston pääsykokeista läpi. Katsos, akateemisen vapauden hinta on se, että pitää itse hankkia tietoa, opetella ja osata soveltaa sitä käytäntöön. Yliopiston luennoitsijat eivät jaa kotitehtäviä eivätkä tarkasta poissaoloja, joten harppaus AMK:n koululuokkaopetuksesta on varmasti monille liian suuri. Tällöin myös tässäkin ketjussa mainitut opintoviikkomäärät ovat vain kaukainen haave...
Ensimmäisen vuoden saldo 19ov syksyn saldo 6ov ja keväällä pitäisi saada 16 ettei tarvitsisi maksaa opintotuki takaisin, mutta todennäköisesti saan vain 14ov jos pääsen kaikista kursseista läpi. Eli kahden vuoden saldo on noin 40ov, enkä käy edes töissä. Pikkusen on vaikeata saada paljon ovareita kun lähes kaikki kurssit ovat 2ov arvoisia, ja sikavaikeita ja vaativat tosi paljon työtä. Jos pääsisin matikan kursseista läpi, niin saisin heti (3*5ov) mutta kun lukiossa oli lyhyt matematiikka, niin en päässyt läpi edes käymällä kurssit kaksi kertaa, ja nyt on pakko yrittää erilliskokeella.
Ei ne opintoviikkomäärät vastaa aina kurssien/koulutusohjelmien kesken toisiaan. Tiedän miltä tuntuu, kun kursseita saa vain 2 ov, vaikka työtä niiden eteen joutuu tekemään aivan jumalattomasti.
Avomieheni (teekkari) sai ensimmäisen vuoden aikana vain noin 11 ov. Nyt hän opiskelee kolmatta vuotta ja vasta viime joulun jälkeen saimme tietää, että vaara on tukien palautuksen ja jatkumisen suhteen ohi. On raskasta elää sellaisessa epävarmuudessa.
Jaksamista!!
Sun kirjoitukses ovat aina sympaattisia. Sä oot mainio, kun aina oot olevinasi niin tosissasi, vaikka oikeesti ootkin sellanen kujertelija.