Synnit anteeksi

Pohjalainen mies oli erehtynyt samaan kyökkiin savolaasen ämmän kanssa. Aikaa kului ja elämä oli mallissaan. Ämmä tiristi läskiä ja pottuja voin kera pannussa,suolasi kunnolla, syötti ukolle ja tarjos palan painikkeeks navetasta tuotua maitoa.Valkosta piti leivän olle ja kosolti voita ja juustoa päälle. Pyhäsin muisti haudutta appeen kerman kera kahta makeammaksi. Kasvatti vielä pitäjän tudimmat kessut, kananpaskassa , äijälle tupruteltavaks.

Päivittäin ämmä muisti mäkättää kaikesta ja kylillä moitti ylkäänsä. Pihtas persettään, ja siksi äijä haki maakunnista mitä kotona ei
ollut.

Eräänä päivänä, seitsemän yhteisen vuoden jälkeen, äijän sydän ei enää kestäny voissa tiristettyä läskiä ja muita herkkuja, tuli perinteinen sydänlaaki, henki lähti ja matka jatkui Pyhän Pietarin eteen.

Pietari katseli tulijaa, punakka, tanakka ja kaiketi vielä hanakkakin äijä. Näki kaikesta että äijä oli ämmänsä kehnollaa pidolla ja vääränsortisella dietillä ollut ja sentähden kesken elontaipaleen tempaistu viimeiselle tuomiolle.

Pietari katsoi Suuresta Kirjasta äijän meriittejä.

Lesken vikittelyä, huorintekoa, irstasta ja rietasta elostelua Marttojen kesäpäivillä. Salavuoteutta , ja useamman kerran. Oli äijä tuottanut, ysitään omana tekonaaan, Savonmaahan yli puolet sen vuosikymmenen AISANKANNATTAJISTA, ja arisuhteessa ollessaan oli viinaa jonoinverran juonut mutta vierasta viirua oli ollut ylenpalttisesti tarjolla ja sitä oli myös nautittu.

Näillä meriiteillä oli edessä varma matka itsensä Luciferin hoiviin. Äijä työnnettiin hiilikuiluun ja liukuen oli matka, Infernon riemuihin, vain hetken tovin kestäävä. Äijällä oli matkalippunaan kopio ansioluettelostaan joka tuli itselleen Pelsepupille ojentaa.

Lucifer tuli turhautuneena ja äreissään, äijä kainalossaan, Pietarin eteen : Ei meillä kaikkia oteta suoraan helvettiin, Etkös sinä kalstaja osaa lukea;;;;; ELÄNYT SEITSEMÄN VUOTTA SAVOLAISEN KANSSA.

Pietari pyyhkäisi lasejaan, toi kirjan kynttilän vaaloon ja hämmästyi: kuinkas nyt noin hätäinen olinkaan. Äijä ei tietenkää kuulu Pelsepupille, mutta ei se kyllä kuulu tännekkään. Nyt pitää ryhtyä toimiin äijän palauttamiseksi maailmaan takaisiin ja häneen on sytytettävä elämänliekki takaisin.

Gregorius voittaja, tuo marttyrreistä puhtain sai tehtäväkseen äijän palauttamisen maan päälle. Tehtävän luonteen vuoksi matkaan lähetettiin tarkkailijaksi ja valvojaksi pieni kaviojalkainen häntäheikki.

Äijän palattua seuralaisineen maan päälle, synnyinseuduilleen, Gregorius selitti palauttamisen syyn: Olet edellisessä elämässäsi tosin elänyt omien oppiesi mukaan ja olet vieraillut tyttösten aitoissa samaan tahtiin kun hurskaat Herran temppelissä. Koska olet elänyt seitsemän vuotta SAVOLAISEN ÄMMÄN KANSSA,olet elänyt helvetin jo maan päällä ollesssasi joten olet saanut menneet syntisi anteeksi ja sinut palautetaan maan päälle, ilman savolaisämmän iettä päälläsi.

Mene nyt ja elä ehyt elämä. Muista että entiset syntisi ovat anteeksi annetut.

Äijä poistui kotikonnuilleen Gregoriuksen ja pikku Pelsepupin häipyessä sumun sekaan.

Viimeisinä sanoina jäivät soimaan Gregoriuksen, syvällä bassobaritonilla, lausumat sanat: Entiset syntisi ovat anteeksi annetut.

Sekä Pikku Pelsepupin kimakalla poikasen äänellä hihkaisemat sanat :: "Sekä kaikki tekemättömät tulevat synntisi", oli se sellanen helvetti sen ämmän kanssa.


Ja matka jatkui ja äijän ilme muuttui hymyksi ja laulusuoni aukesi .... KAKS KISÄLLIÄ KERRAN, MANTIETÄ KULKEISSAAN


hg