kaupassa myytävien elintarvikkeiden hinnassa on viljelijän palkkaa ei pennyn pennyä, päinvastoin viljelijät laittavat vielä noin puolet palkastaan tuotteidensa mukaan että hintoja voidaan laskea. Jossain laissa mielestäni orjatyö on kielletty vai onkohan siinä maanviljelijät rajattu ulkopuolelle.
Viljelijät talkoissa yhteiskunnalle,
paljonko..
56628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Itse olen jo pitemmän aikaa käyttänyt näistä hommista nimitystä kansalliset elintarviketalkoot. Näin tehden saamme kansalle järjestettyä elintarvikkeiden raaka-aineet melkein ilmaiseksi.
Tämän kevään toukotöissä otin aseekseni puolitetun lannoituksen. Säästän näin kustannuksia merkittävästi. Sato toki jää huomattavan alhaiseksi, mutta kun siitä ei kerran mitään makseta, niin mitä sitten? Toivon vilpittömästi kunnollista elintarvikepulaa, nimittäin muutoin ei viljelijöiden tuloja saada oikealle tasolle.
toivottavasti sinä et pääse kiristämään ruuallas...
kiristämistä, sitähän täällä on kaivattu, tuet pois ja elintarvikkeille sellainen hinta että kannattaa tuottaa ja tietysti kohtuullinen voitto kuuluu kuviohin.
nurmivasara on ollut kohtuullinen...
olisi korkea aika sataa viljelijänkin laariin.
vuodesta 56han sinne on satanut ja iltalypsyt ynm. päälle.
riistäjä, teetät 4.5 euron tuntipalkalla töitä se on alle minimipalkan.
tähän viljelijän riistopalkkaan ja luulis nuita olevan suomessa viranomaisia ja juristeja tutkimaan asiaa. lapsityövoimasta vain ollaan huolissaan ulkomailla
se tosin on suuret valtiot ovat huolehtineet viljelijöidensä eduista ja reunavaltiot nähdään vain uusina markkinaalueina, vert, Tanskalainen maito ja Saksalainen grilliliha, Puolalainen ruis ja niin edelleen.
huudettu apuun!!
maajussi joutuu kaikenmaailman luuserit elättämään
sentti ole pienin rahayksikkö euro aikana.
1/100 of the British pound sterling.
huonommin palkatut sitten olemme ja silti makselemme miljardeja maajussien hyvinvointiin lisäksi kaupankassalla pulitamme törkeen paljon onhan ruoka suomes euroopan kalleimpia .ja suomalaisten maajussien tuet euroopan korkeimmat.
asiakkaat ostelivat olutpaketteja. Kyllä on todella kallista - kannattaisi siirtyä kunnon ruokaan ja olokin olisi parempi kuin oluen kittaamisella.
Voisit pistää linkkiä noista maksetuista tuista sanojesi vakuudeksi.Tutki ennenkuin alat täällä mustamaalaamaan.Esim saksa/ranska tuet paljon suuremmat,vaan eipä taida sua kiinnostaa.
luikuria, mikään ei ole totta.
lavamaastureilla ja henkilöautoil, heh heh
ei teidän tyhmyydellä ole mitään rajaa.
uuenkarheita traktoreita seisoo pihas rivis, ei 200 tuntii tuu yhtenkä koneesen vuores, mutta eipä tuu euroi verolaariin, ja tuntipalkka uhkaa puota alle neljän euron. nyt ku ostaa traktorin ja huolellisesti huollattaa merkkiliikkees kestää helposti maataloustyötä 15000 tuntii, ite ei tonkka saa mennä pellin alle räpeltää, ei tuu ko vahinkoo tuhattaiturilta
on 14 vuotta, asia on helppo tarkistaa vuodessa myytyjen traktorien perusteella.
vaihtokoneet ja ulkoo tuodut, on kyl selvä et vaihtoväliks kertyy 3-4 vuotta, älä yritä sumuttaa veronmaksajii, uudestaan peruskouluun syksyl tuolla laskutaidoll
eivät mene maanviljelijöiden käyttöön. Taajama-alueilla on traktoreita pihoilla, vaikka ei ole maataloutta.
uusiutumisväli on noin 20 vuotta.
Traktorimyyjät kyllä pitävät huolen, että heidän jokainen myyty traktori näkyy tilastossa.
havaintojeni kansa, oma ykkös pelini lähentelee rippikouluikää, tosin täysin iskussa vielä. Tilojaan kehittäneet hankivat toki uudempaa kalustoa ei sataa hehtaaria viljellä huonolla kalustolla.
uusista traktoreistahan sää olet kokoajan vaahdonnu, kuluvan vuoden uusien markkina jää alle 4000 koneen. Tottakai käytettyjä koneita liikkuu,mutta niidenkin seisokkiaika on kasvanu huomattaavsti viiimeaikoina.
Tilojen pinta-alojen kasvu vuokrauksen takia on pakottanut viljelijät hankkimaan suurempia koneita, kyllä se takapotku 80 heppanen on hieman käymätön peli vaikka se "veronmaksajan" mielestä hyvin pidettynä uudelta näyttääkin.
Taloustieteilijät mieluusti lakskeskellee että yhdellä sataheppasella pystyy tekemään sadan hehtaarin tilan työt vallan mainiosti. Taloustieteilijät, palkansaajien tutkimuskeskuksesta, eivät kuitenkaan tulisi itse sinne ohjaamoon ympäri vuorokauden istumaan.
Toisekseen lyhyen kasvukauden takia kylvöt on tehtävä huomattavasti lyhyempänä aikana kuin keskisessä euroopassa ja vaikkapa etelä ruotsissa. Aikaa työlle on kahdesta kolmeen viikkoon, kun se edullisemmissa paikoissa on jopa tuplasti pidempi.
Laskeskelihan ne tohtorit kahdeksankymmentäluvun alussa ettei suomessa kannata nelivetotraktoria hankkia turhanaikainen kapistus. Nykyään ei takavetosia saa enää kuin erikoistilauksesta.
ja on vaan pirun ketterä kone kylvössä, murskaimen ja paalaimen vedos meinas hermot mennä ku oli koeajos kutosnelikko, vuokramaita ku ei kannata suoristella ja salaojittaa. perstuntumalta vois sanoo että vie 1-2 litraa polttoainetta vähempi ku samanlainen neliveto, jonkimmoinen summa kertyy tuostaki kesän mittaan
noin kahdenkymmenen vuoden välein, myyntitilaston mukaan.
Ei ne uudet traktorit pelolla pyöri.Suuri osa ja kasvava osa on maanrakennus
tienhoito ym ym töissä.
palkkataulukot paitsi yrittäjillä.
niitä miljardeja sitten tulee, jos olette huonosti palkattuja?
uutiset viljamarkkinoilta ovat sen laatuisia, kysyntä ylittää tarjonnan.
valmiina traktorin avaimilla oottamassa, milloin tulee sanoma, et markkina vetää taas viljaa, ei siihe nousuu kerkee suomess tonkat mukaan, viel hieroo kauppaa uures kylvökoneest, ku seelanniss vilöjat oraal ja myyntisopimukset agrimarketi¨n ja keskon kans tehtynä
kuivuuden takia, puolen valtakuntaa on ollut ilman sadetta vuosikausia että taitas olla parempi laittaa ne avaimet naulaan vähäksi aikaa.
onkin tunnettu villan tuottaja, ei viljan suhteen edes omavarainen.
Villa ja vilja kun on kaksi eri asiaa vaikka niissä paljon samoja kirjaimia onkin. Villa on hieman kuivaa syötäväksi.
--- myyntisopimukset agrimarketi¨n ja keskon kans tehtynä
Noilla ei ole vessapaperin arvoakaan ,kun ovat niin kovallle paperillekin präntättyjä.
on mutta ei viljellyille seuduille jopa juomavedestä on niukkuutta.
pari hyvää satovuotta on pitänyt hinnat kurissa mutta kuinka kauan.
muassa Kiina on aktiivinen turvatakseen kansalaistensa ruuan saannin, vuokrannut mm. valtavia alueita kehitysmaista elintarvike tuotantoa varten.
joka ei yrittäisi turvata omaa ruokahuoltoaan.
Täällä vaan muutama vähä-älyinen ölvökki ei tajua maailman menoa.
Kysymys "Onko sellaista maata olemassakaan, joka ei yrittäisi
turvata omaa ruokahuoltoaan" antaa ymmärtää, että Suomessa rouhea
yli kolmeen miljardiin vuodessa yltävä maataloustuki olisi
tae ruokahuollosta.
Mitään takuita todellisuudessa nuo suomalaiset ns. maatalousyrittäjät
eivät kykene kuitenkaan antamaan. Amatöörimäinen perheviljelmäpuuhastelu
ei mitenkään vakuuta. Toisaalta historia osoittaa, että kriisin
sattuessa ahne, suomalainen talonpoika raijaa tuotteensa
mustaan pörssiin, kuten tapahtui v. 1918 ja toisen maailmansodan
aikoina. Ahneus voittaa kuolemanpelonkin, sillä mustanpörssin
kaupoista oli maksimirangaistuksena kuolemantuomio - se oli
maanpetoksellista toimintaa pahimmasta päästä.
Ahneus, ahneus, ahneus on pääprinsiippi myös nykyisin maataloussektorilla.
maataloustuki on reilu 2 miljardia josta EU maksaa liki puolet, oma tuotanto takaa ruokahuollon kriisitilanteissa se aivan päivänselvää, mustanpörssin kauppaa kävi aivan muut kuin viljelijät, viljelijöiltä ulosmitattiin kaikki, viimeisenä sotatalvena jopa siemenviljakin JOTEN LOPETA TUO PROVOILU..
-
viikkoa sitten, missä Hong Kong,issa suunniteltiin omaa sunnittelivat suuria kasvihuoneita kerrostalojen katoille. Ei tämäkään mitään halpaa elintarvike tuotantoa ole, mutta he pitivät omavaraista ruoan tuotantoa sen arvoisena.
Tarkoitin että Hong Kong,issa suunniteltiin omaa elintarviketuotantoa.
Maailmalla - muuallakin kuin Honkongissa - löytyy vielä
ihmisiä (mm. Dickson Despommier) joiden kykyä ajatella ja
innovoida maataloutta ei ole halvaannutettu maataloustukiaisilla. Uusi maataloustuotantotapa
Vertical Farming (sisäviljely kerrosansareissa eli rakennetaan kasvihuoneita päällekkäin,
jolloin maa-alaa tarvitaan vähän) on nähnyt päivän valon ja seuraavan kymmenen
vuoden aikana se saadaan merkittävässä määrin käyttöön. Uudesta tuotantotavasta
käytetään myös nimistyst 'Sky Farming'.
VF-viljelyn edut:
1) Ympäri vuotinen kasvituotanto; 1 sisä-aari vastaa 4-6 perinteistä peltoaaria, tai jopa
enemmänkin riippuen sadon tyypistä(esim. mansikat: 1 sisä-aari = 30 peltoaaria).
2) Kuivuus, halla, tulvat ja tuholaiset eivät vaivaa VF-viljelyä
3) Kaikki VF ruoka on luomua: ei rikkakasvien torjunta-aineita tai lannoitteita
4) VF käytännössä poistaa maatalouden valumavesistä johtuvan saastumisen
5) Nykyiset viljelymaat voidaan palauttaa takaisin luonnontilaisiksi
eli ekosysteemin toiminno ja palvelut tervehtyvät
6) VF vähentää huomattavasti kasvien ja (tuotantoeläimien) tartuntatautien esiintymistä
7) VF kierrättää käyttövetensä; haihtumisesta aiheutuva lisätarve korvataan sadevedellä
8) VF tarvitsee vähemmän energiaa yleensä ja
9) VF vähentää dramaattisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä (ei traktoreita, auroja, valtamerilaivoja.)
10)VF-viljelyä tullaan harjoittamaan kaupungeissa - todellista lähiruokaa sanan varsinaisessa merkityksessä
11)VF luo kestävää luontoa kaupunkien ympärille
12)VF luo uusia työpaikkoja (kehitysmaissa)
13)VF tarjoaa taloudellisesti parannusta trooppisille ja subtrooppisille kehitysmaille.
14)VF voi vähentää aseellisten selkkausten vaaraa, kun esimerkiksi juomavettä on paremmin
saatavissa.
Nuo ovat globaalisti koituvia etuja.
Meille kansallisesti on tietysti erinomainen etu, että maataloustukiaiset, tukijussin
eläkkeet, lomarahat, luopumistuet, satovahinkokorvaukset, ympäristötuet ja mitä
niitä nyt onkaan jäävät pois yhteisestä verotaakastamme.
pienessä hamppu kaasussa sitä kuvittelee kaikenlaista, viljelijöille toki kuuluu samat lomat, palkat ja muut edut mitä muillakin väestöryhmillä on, vai onko riisto mielessä
-
että tuolla Hong Kongin menetelmällä säätaisiin viljeltyä halvemmalla. Tarkoitin että vaikeissakin olosuhteissa monella maalla on pyrkimys omavaraisuuteen. Tuskin Hong Kongissakaan tuollaista menetelmää suunniteltaisiin jos olisi käytettävissä normaaleja peltoja. Kasvihuone kasveja tuolla menetelmällä varmaan pystytään viljelemään, mutta uskoisin että peltoviljely ei noin kannata.
Eikö siinä menetelmässä sitten tarvitse lainkaan ihmisiä, ja onko tuollaiset päällekkäiset kasvihuoneet aivan ilmaisia. Ja jos siinä tarvitaan ihmisiä, tekeekö orjat ne hommat, ettei tarvita maksaa palkkoja eikä sosiaaliturvaa, eikä eläkkeitä. Tekeekö orjat ilman lomaa töitä. Lähdetäänkö Afrikasta hakemaan työntekijät, niinkuin USA,laiset tekivät aikoinaan. Kerro lisää "jo vain" miten viljely käytännössä rahoitetaan ja miten se toimii.
Hakusanoilla 'vertical farming' ja 'sky farming' löytyy
netistä paljon tietoa - yllättävää kyllä myös jo suomenkielisenä,
vaikka kepulaiset maatalousministerin johdatuksessa varmasti
mieluusti vaikenisivat aiheesta, ovathan siinä megalomaaniset
maataloustukiaiset todellisessa vaarassa nollautua.
Pelkästään se seikka, että maatalous tuhraa tuotantonsa ylläpitoon
tällä hetkellä 70 % maailman juomakelpoisesta vedestä, on tekijä
joka jo lyhyellä aikavälillä tulee vaikuttamaan siihen, että
entistä enemmän siirrytään vertical farming -systeemiin. Myös
Suomessa, maassa, jossa tuhlailevainen luonnonvarojen käyttö
viljelijöiden vähäisen ammttitaidon vuoksi lienee muuta
maailmaa suurempaa, muutos tulee tapahtumaan. Kehitysnäkymä
vaikuttaa valoisalta.
,,
maanviljelijät. He pystyvät tuottamaan elintarvikkeet suomen kansalle, jopa ylikin, euroopan huonoimmissa olosuhteissa, euroopan halvimpiin hintoihin!!!!
-
Iso osa maataloustuesta menee alalla toimiville liikeyrityksille[1]. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä[24]. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä[
Eli mitä liike yritykset maataloustukia tarvitsee?????????
esim. puutarhoissa työskenteleviltä duunareilta.
-