Olen tässä selaillut näitä keskustelupalstoja niin huolestuttaa yks ja toinen puhuu "pamista ,bentsoista,tenoxista,proplalista ja muista rauhoittavista lääkkeistä käyttö tuntuu olevan kovin yleistä,etenkin nuorten keskuudessa.Kehutaan vain mikä on hyvä .Ymmärrän toki tosi tarpeessa rauhoittavat lääkkeet,mutta jotenkin kauhistuttaa missä mennään ?????????????
huolestuttaa !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
mummeli
14807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mutta katsetta peiliin. Ei tämä nykyinen tilanne ole nuorten luomaa. Ei nuoret juuri pysty vielä vaikuttamaan esim omaan stressikuormaansa duunissa. Ei työttömyyteen tai muuhun. Kyllä vanhemmat tämän tilanteen luo ja nuoret joutuvat reagoimaan miten pystyvät.
Onneksi nuoret osaavat hakea apua ja suhtautuvat positiivisesti lääketiedettä kohtaan sekä ulkomaille muuttoa kohtaan. Helpommallakin voi päästä kuin täällä vittulassa jota vanhemmat ylläpitää.
eivät ikinä pysty kuvittelemaan tulevaisuutta viikkoa kauemmas,siinä vika.
Eivät siis tajua mitä alle kaksikymppisinä aloitettu pilleröinti vielä tuo tullessaan;lahon kaalin.
Eivät ymmärrä, että alle kakskybäsetkin tekee itsareita vanhempien luomassa junttisuomessa.
Mieluummin 50 vuotta elämää vaikka lahopäänä kuin pari kuukautta helvettiä ja luoti päähän.
Mutta jokainen arvostaa elämää eri tavoin.
Tämä on ajan kuva. Menneisyydessä hieman vanhemmat päihdeongelmaiset etsivät lääkäreitä ja tarinoita joilla olisi saanut puhutuksi itselleen pillereitä, mutta tänäpäivänä näitä pillereitä syötetään vaikka väkipakolla jotta mielenterveysalan ammattilaisilla ja lääkevalmistajilla riittäisi töitä.
Kukaan ei syö psyykenlääkkeitä turhaan. Jos henk.koht. tuntee tarpeen ja syö sivareista huolimatta niin turhan sinun on ketään siitä parjata.
Mua vituttaa yleisesti sun asenne lähettämiesi viestien perusteella. Yritätkö todella ajaa jengiä köyden jatkoksi. Jenkeissä esim joka kolmas minuutti joku tekee niin.
jenkeissä syödään liikaa tabuja.Tulokset alkaa näkyä lisääntyvinä itsemurhina.
Kiitos teille vanhemmille. Mutta kuten sanottua mieluummin lyhyt ja hyvä elämä kuin erittäin lyhyt helvetti ja itsemurha.
Just teidän joilla kaikki menee hyvin on vaikea ymmärtää, mutta "totuuksia" kyllä mielellään lauotaan ja neuvotaan, vaikka pohja on nolla.
Häpeä, että kehtaatkin syyllistää mielenterveysongelmaisia ja aliarvioida meitä.
Hulluna vetäisin sua turpaan jos lähelle satut =)-
tietää minun pohjistani tai kuinka hyvin menee.
Ei sinulla ole monopolia kärsiä ja olla ongelmainen.
Minulla on ollut riittävästi vaikeuksia elämässä mutta olen ne voittanut.
Pidin pääni selvänä,en hommannut lääkitystä.
Lääkkeet pienentävät tuskaa,tottakai,mutta samalla pienentävät voimia,perspektiiviä,energiaa ja muita tunteita.
Sehän on puhdas totuus, että mainitsemasi psyykelääke ei vaikuta kenenkään niin tehokkaasti, että tämänvuoksi tappaisi taikka jättäisi tapamatta itsensä. Lääkkeen vaikutuksen ollessa raju, voidaan myös kyseenalaistaa, että onko lääkkeen sivuvaikutus pahempi jota sitten itse "sairaus/oire".
Jos psyykelääke jopa vastentahtoisesti otettuna tuottaisi niinkin erikoista mielihyvää, että se kannattaisi ottaa, niin miksi niitä sitten vedetään vessanpöntöstä alas taikka jätetään ostamatta?
Olen jälleen kerran sitä mieltä,että näille palstoille on turhaa ja ärsyttävää,tulla MUTU-periaatteella (MUTU=MUSTA TUNTUU,VAIKKA EN ASIASTA MITÄÄN TIEDÄKÄÄN!)kertomaan ja arvailemaan mikä lääkitys,käyttäytyminen yms. on oikeita!Varsinkaan,kun ilmeisesti kirjoittajalla ei ole omakohtaista eli PETU-kokemusta asiasta,johon kantaa ottaa.Please,kaikki PETU- ja HERRANRAUHA-periaatteella kirjoittavat,voisitteko jättää nämä palstat niitä todella tarvitseville ihmisille,ja mennä ihmettelemään esim. ompeluseuroihin tai iltapäivälehtien tai SEISKAN palstoille omia näkemyksiänne ja olettamuksianne?!!?
Arvaan kyllä,ettette todellakaan tiedä,mitä PETU-tuntuma tarkoittaa...Suomennan,että se tarkoittaa PERSEESSÄ TUNTUU-PERIAATE,eli silloin kirjoittajalla on omakohtaisia kokemuksia asiasta ja mahdollisuus myös antaa ja saada vertaistukea,josta on oikein todistettu olevan hyötyäkin näissä asioissa.Kaikki ystävät ja kohtalotoverit tsemppiä ja jaksamista!
Täällä tuntuu olevan monella epäselvyyttä psyykelääkkeistä.
Rauhoittava lääke ei ole sama kuin masennuslääke!!!!!
Rauhoittavilla lääkkeillä pyritään vaikuttamaan akuutin tilanteen helpottamiseen, kun mieliala- eli masennuslääkkeet eivät vielä ole alkaneet vaikuttamaan. Rauhoittavat lääkkeet kuten Diapam, Opamox, Temesta ym. aiheuttavat pitkään käytettynä riippuvuutta, mutta voivat olla todella tarpeellisia sairauden pahimmassa vaiheessa ja voivat jopa estää psykoosin. Niitä ei siis ole tarkoitettukaan pitkäaikaiseen ja jatkuvaan käyttöön.
Sen sijaan mielialalääkkeet eivät aiheuta juuri lainkaan riippuvuutta, eivätkä ne myöskään turruta ja tee sekopäiseksi käyttäjäänsä. Päin vastoin niiden tarkoitus on mielialan nostaminen ja siten elämän laadun parantaminen. Näiden lääkkeiden käyttö yhdistettynä terapiaan tuo monessa tapauksessa parhaimman tuloksen. Useissa tapauksissa lääkkeiden käyttö on voitu vähitellen lopettaa kokonaan.
Korjatkoon Psykiatri, jos kirjoituksessani on jotain asiavirheitä. En siis itse ole lääkäri, vaan olen näitä asioita joutunut kokemaan potilaana. Olen kokenut syvän, lähes psykoottisen masennuksen viime kesänä ja siitä hyvin toipunut. Ilman Temestaa siinä pahimmassa vaiheessa en olisi selvinnyt tähän päivään, niin paha se tuska oli. Enää en ole syönyt rauhoittavia moneen kuukauteen. Olo alkoi nopeasti kohenemaan ja rauhoittavat pikkuhiljaa jäivät, eikä tullut minkäänlaista riippuvuutta. Pahimmassa vaiheessa ollessani lääkäri kehoitti minua ottamaan näitä rauhoittavia säästelemättä. Kysyin, että jos jään koukkuun. Hän vastasi, että et varmasti jää, sillä sinun ei niitä kauan tarvi syödä. Ja näin myös tapahtui.
Jos siis todella olet pulassa, älä pelkää lääkkeitä. Ne saattavat muuttaa elämäsi takaisin normaaliksi ja täyteen elämän intoa, iloa ja tarmoa.
Joten psykologeilla on kova tarve todistella tarpeen kasvua, koska ei haluta myötää, että on tullut kirjoitettu aiheettomia reseptejä.
Monet lääkkeistä menee katukauppaan ja rikollisten välisten velkojen maksuun.
Jotkut rauhoittavat ovat varsin pitkävaikutteisia, jopa pari viikkoa, "onpahan sen ajan kunnolla" sanoisi psykologi. Aika häikäilemätöntä vallankäyttöä.
Psykologit eivät Suomessa määrää mitään lääkkeitä.
Psykologi ja psykiatri ovat eri ammatteja ja psykologia on eri asia kuin psykiatria, vaikka se usein sotketaankin. Furman taisi muutama viikko sitten selittää niitten erot Karpon ohjelmassa.
Myös terveyskeskuksen yleislääkärillä lienee oikeus kirjoittaa psyykelääkereseptejä.