Osaisiko joku ystävällinen sanoa mitä tarvitaan lähiverkon suunnitteluun ja sen rakentamiseen.. Ainakin kaapeloita ja oheislaitteita, mutta mitä kokonaisuudessa? Ehkä en osaa selittää...Auttakaa jos osaatte!!!
Lähiverkon suunnittelu
raukka
2421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
että siitä on kirjoitettu 1000-sivuisia oppikirjoja ja itse olen
käynyt 3-vuotisen koulutuksen jossa tuo oli pääaineena.
Joten aika paljon pyydät palstalaisilta.
Mutta.
Harvasta muusta asiasta on netissä enemmän tietoa
kuin tästä:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=lähiverkon suunnittelu&btnG=Google-haku&meta=cr=countryFI&aq=f&oq=
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=lähiverkot&btnG=Hae&meta=cr=countryFI
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Local Area Network&btnG=Hae&meta=
Helpoin tapa oikeasti tähän on, että hommaat jonkun reitittimen. Näitä saa suhteellisen halvalla ja säästyt monelta murheelta kuin jos haluat tehdä reitityksen esimerkiksi linux-tietokoneen kautta. Hyvä ja halpa reititin on esimerkiksi D-Link DI-524. Maksaa about 50 euroa. Reitittimessä on ihan must juttu aloittelijalle olla palomuuri ja tästä löytyy. Myös hyviä ominaisuuksia on WLAN, ja 4 kpl langallisia kytkentöjä. Reitittimen tunnistaa siitä että niissä on WAN-portti.
WAN-portilla reititin kytketään internettiin. Tämä tapahtuu tavallisella verkkopiuhakytkennällä eli ADSL-, kaapeli jne. modeemista laitetaan siitä tietokoneeseen menevä verkkopiuha tähän ja vot reititin on internetissä. Yleensä verkkokielen "murretta" ei tarvitse muuttaa, mutta tämäkin on mahdollista reitittemen web-käyttöliittymässä.
Tälläinen purkki sitten hoitaa omalla DHCP:llä verkon jaoista ja lähiverkossa olevat koneet ovat suhteellisen vapailla oikeuksilla yhteydessä toisiinsa. Portit pitää tästä reitittimestä sitten ulkoverkkoon/internetiin avata erikseen. Joissain tapauksissa myös sisäverkkoon. Tämä tapahtuu helposti virtuaalisilla palvelimilla mitä reititin tarjoaa. Itse purkissa yleensä on hyvin selitetty liittymässä mitä mikäkin toiminto tekee.
WLANille pitää myös muistaa laittaa suojaus. Yleensä kannattaa käyttää vahvinta suojausta mitä purkki tukee. Vaihtoehtoina on MAC-suodatus, riippuen salaustyypistä, tai salasanasuojaus jolloin salasanalla pääsee WLANiin kiinni. MAC-suojauksella jokaisen päätelaitteen verkkokortin MAC-osoite tulee lisätä sallitulle listalle. Suojauksena tämä on hieman heikompi, mutta riittävä kuitenkin.
Näin voit olla heikoilla tietotaidoillakin varma ettei internetistä päästä käsiksi sellaisiin palveluihin joista et ole portteja lähiverkon koneelta sulkenut sillä nämä portit tulee avata reitittimestä erikseen. Kun tietämyksesi kasvaa verkkoa rakennellessa niin voit alkaa kokeilemaan eri asetuksia ja miten ne toimivat.
Muista kuitenkin aina suojata avatut palvelusi riittävällä tasolla. Linux-koneessa esimerkiksi ssh:n avaaminen on helppoa, mutta sen konfigurointi turvalliselle tasolle on hieman haastavampaa. Kun avaat SSH:n niin kannattaa Googlettaa ssh security tai vastaavaa. Järkevää on asettaa itse Linux-koneen palomuuriin useamman sisäänkirjautumisyrityksen estot (ohjeet netissä, tehdään iptablesiin) ja estää suorat root-käyttäjän yhteydet. Root-käyttäjänä voit sitten kirjautua koneelle, kun olet ottanut siihen ensin yhteyttä omalla käyttäjänimelläsi ja tämän jälkeen käytät su tai sudo komentoa/komentoja. Ja näin olet pinentänyt jo suurimman osan riskeistä Linux-koneesi murtoyritysten onnistumesta.
Tässä oli mielestäni oma quick start ohje lähiverkon tärkeimpiin asetuksiin. Aihe on kuitenkin niin lajaa, että siihen tulee perehtyä tarkasti. Tällä ohjeella pääset kuitenkin, ehkä turvallisimin alkuun.