Asun ensimmäisessä kerroksessa ja ikäin olen kerrostaloissa asustellut. Naaoureita on tullut ja mennyt lapsien kanssa ja ilman, ja asumisrauhan ymmärrys on ollut puolin ja toisin.
Nyt muutaman vuoden on asunut perhe vajaa kymmenen ikäinen nuorin ja jo poismuuttaneet vanhemmat lapset.
Kyseinen perheidylli dokaa lastensa kanssa keskenään, nuorin kakara riekkuu yömyöhään.
Perheen isäntä juo pari keppanaa ja jo tasapaino heittää volttia kolmen aikaan yöllä huonekaluja rämähtelee lattiaan ja veikkonen varmaan siinä mukana.
Olen antanut mennä sormien välistä, kun lapsikin on ollut, mutta nyt olen alkanut katunut tätä "lepsuuttani".
Olen tehnyt valituksen muutamista yöllisistä mekastuksista, mutta ei taida ottaa tuulta purjeisiin, kun asun yksin, eikä kolinat välttämättä kuulu muiden naapurien häiriöksi. Vieraat menevät omiin koteihinsa ja meidän ilonpitomme tapahtuu ravintoloissa. Ei pikkutunneille asti naapureiden kiusaksi.
Joten ei ole "todistajia" tältä saralta.
Lynkkausmentaliteettiä en siunaa. Itse en lähde allekirjoittamaan mitään naapurin valituksia.
Onko siis niin, että minut katsotaan turhasta valittajaksi ja luulosairaaksi kun en kestä ääniä (äänet ja töminät yms kolahdukset eivät ole niitä pienenoloisia eikä päiväsaikaan tapahtuvia, muuta kuin kakrun jatkuva juokseminen huoneiston toisesta nurkasta toiseen ja muutamat norsuhyppelyt välissä).
En halua kotiini tunkeutujia, en varkain enkä metelien muodossa. Eläköön kuinka haluttaa mutta pitäkööt metelisä omissa neliöissään.
Mikä on tänä päivänä kodin tarkoitus?
Mitä tarkoittaa naapureille asumisrauha
Nyt muutaman vuoden on asunut perhe vajaa kymmenen ikäinen nuorin ja jo poismuuttaneet vanhemmat lapset.
Kyseinen perheidylli dokaa lastensa kanssa keskenään, nuorin kakara riekkuu yömyöhään.
Perheen isäntä juo pari keppanaa ja jo tasapaino heittää volttia kolmen aikaan yöllä huonekaluja rämähtelee lattiaan ja veikkonen varmaan siinä mukana.
Olen antanut mennä sormien välistä, kun lapsikin on ollut, mutta nyt olen alkanut katunut tätä "lepsuuttani".
Olen tehnyt valituksen muutamista yöllisistä mekastuksista, mutta ei taida ottaa tuulta purjeisiin, kun asun yksin, eikä kolinat välttämättä kuulu muiden naapurien häiriöksi. Vieraat menevät omiin koteihinsa ja meidän ilonpitomme tapahtuu ravintoloissa. Ei pikkutunneille asti naapureiden kiusaksi.
Joten ei ole "todistajia" tältä saralta.
Lynkkausmentaliteettiä en siunaa. Itse en lähde allekirjoittamaan mitään naapurin valituksia.
Onko siis niin, että minut katsotaan turhasta valittajaksi ja luulosairaaksi kun en kestä ääniä (äänet ja töminät yms kolahdukset eivät ole niitä pienenoloisia eikä päiväsaikaan tapahtuvia, muuta kuin kakrun jatkuva juokseminen huoneiston toisesta nurkasta toiseen ja muutamat norsuhyppelyt välissä).
En halua kotiini tunkeutujia, en varkain enkä metelien muodossa. Eläköön kuinka haluttaa mutta pitäkööt metelisä omissa neliöissään.
Mikä on tänä päivänä kodin tarkoitus?
Mitä tarkoittaa naapureille asumisrauha
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.