Henkilö A ostaa 100 k€ arvoisen kiinteistön. A ottaa pankista 100 k€ lainasumman ja panttaa ostamansa kiinteistön velan vakuudeksi.
A laatii kiinteistöstä käyttö- ja hallintaoikeus testamentin henkilö B:lle. (A ja B eivät ole naimisissa eivätkä sukua toisilleen).
A kuolee, kun kiinteistövelkaa on jäljellä vielä 100 k€ (mitään ei ole maksettu). A:lta jää perinnöksi 200 k€ rahaa.
Henkilö C on A:n ainoa perillinen. C:lle jää perinnöksi 100 k€ arvoinen kiinteistö, josta on velkaa 100 k€ sekä 200 k€ rahaa.
C ei voi myydä kiinteistöä 100 k€ summalla, sillä kiinteistöä rasittaa B:n käyttö- ja hallintaoikeus.
C:n jättäessä velan hoitamatta, realisoi pankki velkaa vastaan pantatun kiinteistön pakkohuutokaupassa. Tällöin B menettää käyttö- ja hallintaoikeuden kiinteistöön (pantatessa kiinteistöä ei rasittanut käyttö- ja hallintaoikeus). Onko C korvausvelvollinen B:lle tämän menettämästä käyttö- ja hallintaoikeudesta?
A laatii kiinteistöstä käyttö- ja hallintaoikeus testamentin henkilö B:lle. (A ja B eivät ole naimisissa eivätkä sukua toisilleen).
A kuolee, kun kiinteistövelkaa on jäljellä vielä 100 k€ (mitään ei ole maksettu). A:lta jää perinnöksi 200 k€ rahaa.
Henkilö C on A:n ainoa perillinen. C:lle jää perinnöksi 100 k€ arvoinen kiinteistö, josta on velkaa 100 k€ sekä 200 k€ rahaa.
C ei voi myydä kiinteistöä 100 k€ summalla, sillä kiinteistöä rasittaa B:n käyttö- ja hallintaoikeus.
C:n jättäessä velan hoitamatta, realisoi pankki velkaa vastaan pantatun kiinteistön pakkohuutokaupassa. Tällöin B menettää käyttö- ja hallintaoikeuden kiinteistöön (pantatessa kiinteistöä ei rasittanut käyttö- ja hallintaoikeus). Onko C korvausvelvollinen B:lle tämän menettämästä käyttö- ja hallintaoikeudesta?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Eikö ekalla kerralla saamasi vastaukset olleet mielestäsi oikeita?
Ensimmäisellä kerralla en saanut vastauksia. Sen johdosta ajattelin selkiyttää kysymystä.
Kun pesässä on varoja velan maksuun, B voi vaatia, että velka maksetaan näillä (raha-)varoilla. Pesän nettovarat ovat 200.000, joten, jos C on A:n rintaperillinen, hänen lakiosansa on 100.000. Pankin 100.000 euron saatavan maksaminen pesän rahavaroista ei täten loukkaa C:n lakiosaa. Jos C ei ole lakiosaperillinen, koko 200.000 voitaisiin kayttää velan maksuun (jos sen määrä olisi 200.000).
Ellei tällainen velan maksu muutoin onnistu, B voi vaatia, että pesään määrätään pesänselvittäjä. Pesänselvittäjän tehtävä on saattaa pesä jakokuntoon mm. maksamalla velat pois (tai sopimalla velanmaksusta velkojien kanssa). Pesänselvittäjä sitten maksaa pankkilainan pois pesän rahavaroilla.
"Pesänselvittäjän tulee viimeiseen saakka välttää sellaisen omaisuuden realisoimista, josta perittävä on määrännyt erityisjälkisäädöksessään, antanut lahjanlupauksen tai omaisuus on tarpeen lesken asumissuojan turvaamiseksi. Jos ja kun omaisuutta on myytävä, myyntiin on pantava ´vapaaomaisuus´ ja sekin on realisoitava siinä järjestyksessä kuin ´tavaran laatu ja laajuus´edellyttää." (Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I, Helsinki 1999, s. 311)
Jos pesän rahavarat olisivat vain 100.000, josta C:n lakiosa 50.000, velanmaksuun olisi käytettävissä vain 50.000. Jollei B maksaisi puuttuvaa osaa omista varoistaan, pankki perisi velan panttihuutokaupalla, jolloin siis B:n hallintaoikeus raukeaisi.
>>Henkilö A ostaa 100 k€ arvoisen kiinteistön. A ottaa pankista 100 k€ lainasumman ja panttaa ostamansa kiinteistön velan vakuudeksi.
Lakimiehen kanssa keskustelen asiasta perjantaina. Laitan vaikka silloin viestiä miten hän minua neuvoi. (lakimiehen pitäisi olla suositusten mukaan yksi parhaista).
Pankinjohtajan kanssa keskustelin asiasta. Hänen mukaansa pankkia ei kiinnosta jälkeenpäin tehdyt sopimukset käyttö- ja hallintaoikeudesta tai muustakaan testamentissa määrätystä. Pankkia velvoittaa vain A:n kanssa tehty lainasopimus, jossa kiinteistö on panttina.
C voi jättää tuon lainan korot hoitamatta vaikka vasta perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesä on tuolloin selvitelty, varallisuus jaettu ja mahdollisesti jo hukattukin. C:n jättäessä tuolloin velan maksamatta, millä oikeudella pankki kävisi C:n muun omaisuuden kimppuun kuin tuon pantin? Eihän muuta omaisuutta välttämättä ole enää edes jäljellä, jos esim. ruletin punainen ei tuplannutkaan tuota perittyä 200 k€:a.
Saa nähdä miten asia selviää.
Melkoista nix nax harhatietoutta.
Mihin oikein viittaat kommentillasi? En paljoa palstaa ole seurannut. Onko nix nax tunnettu "asiantuntija" vai mitä tarkoitat?
nix nax on palstan asiantuntevin kirjoittaja. Jostain syystä joku häirikkö vain silloin tällöin päättää lisätä omia sisällöttämiä tai asiaa sekoittavia kommenttejaan hänen viestiensä perään.
nix nax kirjoittelikin asiallisinta tekstiä mitä täällä olen nähnyt.
NixNaxin vastaukset ovat erittäin hyviä. Joku paranoidi omissa perintöasioissaan pettynyt seko kuvittelee nixnaxin olevan juuri se itseään "huijannut" sukulainen ja aina välilä postailee päättömiä väheksyntäviestejään.
pahasti. Edelleen vastauksessa on pahoja virheitä. Suosittelen ihan oikeaa asiantuntijaa. Minä en ilmaiseksi muiden virheitä korjaile. Oma moka jos kaikkeen näennäisen luotettavaan menee uskomaan.
Vastailen äärimmäisen harvoin, en ole mikään häirikkö. Kannattaa miettiä miksi näistä "asiantuntijoista" varoitellaan!
Mitähän virheitä nix naxin viesti sinusta sisälsi? Ainoa puutteellisuus jonka minä huomaan on ettei hän vastannut suoraan ap:n kysymykseen "Onko C korvausvelvollinen B:lle tämän menettämästä käyttö- ja hallintaoikeudesta?" Oikea vastaus on kyllä. Itse asiassa vahingonkorvaus onkin B:n ainoa mahdollisuus mikäli C vain kerkeää tuhoamaan hallintaoikeuslegaatin laiminlyönnillään jos pesää ei ensin saada selvittäjän hallintoon. Olipa pesä sitten sen ainoan osakkaan C tai pesänselvittäjän hallinnassa, sen vastuut pitää selvittää prioriteettijärjestyksessä:
1. panttivelkoja (pankki)
2. lakiosa (C 100ke asti)
3. legaatinsaaja (B)
4. perillinen (C 100ke ylittävältä osalta)
Korvattava vahinko syntyy jos 4. järjestyksessä perillisenä oleva C sivuuttaa korkeammassa prioriteettiasemassa olevan jäämistöintresentin ilman hyväksyttävää syytä.
Koska et pysty ilmaisemaan nix naxin tekemää virhettä, ei vakuuttelusi ole kovinkaan uskottavaa.
Tiedustelin asiaa suoraan Aulis Aarniolta, joka testamentin laati ja joka oli A:n ystävä. Joko hän on antanut virheellistä tietoa minulle ja A:lle testamenttia laadittaessa tai sitten en ole korvausvelvollinen mistään.
Tässä tilanteessa aloittajan lisäksi korvausvastuusta liemeen joutuu luultavasti myös pankki mikäli lähtee mukaan aloittajan juoneen.
Pankilla on lainmukaan oikeus realisoida pantattu omaisuus, kun korot velasta ovat 3 kk maksamatta. Toisekseen, pantti on tehty jo ennen kuin kiinteistöstä on määrätty käyttö- tai hallintaoikeutta. Tuntuu oudolta, että pankki joutuisi tuosta missään vaiheessa vaikeuksiin. Pankki vain realisoi lainmukaisesti pantin, eikä pankkia velvoita panttiin myöhemmin liitetyt käyttö- ja hallintaoikeudet.
>>Pankki vain realisoi lainmukaisesti pantin, eikä pankkia velvoita panttiin myöhemmin liitetyt käyttö- ja hallintaoikeudet.
ja mitä olisi pitänyt tietää ovat riitoja jälkikäteen selvitellessä aina ne tärkeät pointit. Kuten sinulle on jo kerrottu joudut korvausvastuuseen jos hävität pesää niin että testamentin määräysten noudattaminen ei onnistu. Tietäminen tulee kuvaan siten että pankki tietää kysessä olevan kuolinpesän ja mikäli olet pankille asian kertonut niin avoimesti kuin täälläkin niin jos pankki ei tee voitavaansa estääkseen sinua on pankki kanssasi osallisena. Jos taas olet pankille kertonut vain osatotuuksia saattaa pankki selvitä korvausvastuustaan.
Selvästikään et ahneuksissasi näe metsää puilta kun intät pantin ensisijaisuudesta, kuolinpesää tulee käsitellä kokonaisuutena ja tuon testamentin vuoksi voidaan perustellusti katsoa että pankille annettu panttaus muuttui kuoleman yhteydessä toissijaiseksi. Asian moraalisesta puolesta sinulle on ilmeisen turha sanoa mitään, onhan kysessä vain äitisi tahto. Laki kuitenkin lähtee ensisijaisesti siitä että testaattorin tahtoa on noudatettava
Pesä selvitetään ja perunkirjoitus tehdään. Sen jälkeen kuolinpesän velkoja lienee turha periä kuolinpesältä, vaan normaalisti pantista. We will see.
asia etenee, mielenkiintoinen case. Minuakin kiinnostaa miten meinaat selvittää pesän maksamatta pesän velkoja
Perintökaari 12 luku 7 pykälä:
"Käyttöoikeuden kohteena olevaa omaisuutta älköön ulosmitattako omistajan velasta, paitsi milloin se kiinnityksen perusteella tai muutoin on velan vakuutena tahi kysymys on velasta, mistä omistaja vastaa sen mukaan kuin 21 luvussa säädetään."
Kiinteistö oli velan vakuutena (pankilla panttina), joten kiinteistö voidaan ulosmitata omistajan velasta. Simple as that.
Pankki voi joutua korvausvastuuseen ainoastaan jos voidaan näyttää että se on menetellyt kollusiivisesti yhdessä C:n kanssa käyttöoikeuslegataarin oikeuksien hävittämiseksi. Jos pankki on siis vaikka C:n kanssa sopinut että C jättää lyhennykset maksamatta jotta pankinjohtaja voisi lunastaa kiinteistön halvalla panttihuutokaupasta itselleen, pankin menettely voisi olla OikTL 33§:n mukaisella tavalla kunnianvastaista ja arvotonta ja oikeustoimet joilla kiinteistö on siirtynyt pois pesästä voitaisiin tätä kautta kumota pesänselvittäjän kanteesta. Siinä normaalitapauksessa jossa pankkia vain kiinnostaa periä laillinen saatavansa takaisin, ei ole mitään tehtävissä pankkia vastaan.
Pankin vilpitöntä mieltä arvioidaan panttaushetken mukaan, siis silloin kun A vielä eli. Omistusoikeuslegaattikaan ei rinnastu LahjaL mukaiseen sitovaan lahjanlupaukseen koska se on A:n eläessä ollut tämän vapaasti peruutettavissa, joten silläkään mitä pankki tiesi A:n testamentista tämän pantatessa kiinteistön ei ole merkitystä. Pankin myöhemmin saamilla tiedoilla kuolinpesän olosuhteista ei ole myöskään merkitystä. Vaikka C varta vasten ilmoittaisikin pankille jättäneensä lyhennykset maksamatta B:n oikeutta polkeakseen, tämä ei vaikuta pankin vilpittömään mieleen (vaan voi korkeintaan toimia todisteena B:n ja C:n välisessä oikeudenkäynnissä.) Panttauksen ideahan on nimenomaan siinä että se antaa panttivelkojalle suojan myöhemmin syntyviä kilpailevia oikeuksia vastaan.
>>"Käyttöoikeuden kohteena olevaa omaisuutta älköön ulosmitattako omistajan velasta, paitsi milloin se kiinnityksen perusteella tai muutoin on velan vakuutena..." Kiinteistö oli velan vakuutena (pankilla panttina), joten kiinteistö voidaan ulosmitata omistajan velasta. Simple as that.
Keskustelin asiasta testamentin laatijan kanssa, joka kertoi mitä A tahtoi. Testamentin laatija myös kertoi asian menevän, kuten yllä esitin.
Testamentin laatija lupasi oma-aloitteisesti jopa oikeudessa todistaa A:n tahdon.
Tuolloin voimaan astuu laki perintökaaren 13 luvun 1 pykälästä. Testamentti yksinkertaisesti mitätöityy, koska ei vastannut vainajan tahtoa.
A:n tahto ei ollut jättää kiinteistövelkaa C:n maksettavaksi A:n muusta omaisuudesta, kuin kyseisestä kiinteistöstä.
Case closed?
A siis testamenttasi B:lle kiinteistönsä hallintaoikeuden, mutta ei tahtonutkaan, että B tämän hallintaoikeuden saisi. Niinkö todella? Melkoista jakomielisyyttä.
Testamentin laatija siis oman käsityksensä mukaan A:n "oikean" tahdon tiesi, mutta kuitenkin kirjoitti A:n tahdon vastaisen testamentin. Melkoista ammattitaidottomuutta. (Kiinteistö oli velan panttina testamenttia laadittaessa.)
>>Testamentin laatija myös kertoi asian menevän, kuten yllä esitin.
Itselleni riittää lakimiehen - joka myös laati testamentin A:n tahdon mukaisesti - vakuutus asian tilasta. Joko B:n käyttö- ja hallintaoikeus mitätöityy pakkohuutokaupassa tai testamentti mitätöityy A:n tahdon vastaisena perintökaaren 13 luvun 1 pykälän mukaisesti lakimiehen todistaessa A:n tahdon.
Lienee niin, että käyttö- ja hallintaoikeus velalliseen ja velkaa vastaan pantattuun kiinteistöön lienee mitätöitävissä pakkohuutokaupan kautta, aina. Olisihan ilman käyttö- ja hallintaoikeus testamenttia tuon kiinteistön myyminen kuitenkin helpompaa, joten jotain suojaa se antaa. Tosin melko olemattoman.
Voin keskustella asiasta lisää kanssasi. Sähköpostiosoitteeni on [email protected]. Tällä palstalla en asiasta enää keskustele, kaikki olennainen lienee jo kerrottu.
>> Testamentin laatija siis oman käsityksensä mukaan A:n "oikean" tahdon tiesi, mutta kuitenkin kirjoitti A:n tahdon vastaisen testamentin. Melkoista ammattitaidottomuutta. (Kiinteistö oli velan panttina testamenttia laadittaessa.)
Olet oikeilla jäljillä tuossa, että A oletti elävänsä vielä vuosia. A ei tahtonut kohtuutonta velkarasitetta kiinteistöstä C:lle jättää.
Jotta C EI saisi antaa kiinteistöä pakkohuutokaupattavan, pitäisi siitä olla jokin lakipykälä olemassa. Sellaista lakipykälää ei ole olemassa, mikäli kahteen arvostettuun lakimieheen - testamentin laatijaan ja perunkirjoituksen suorittavaan henkilöön - on uskominen.
Perintökaaren 12 luvun 7 pykälän mukaan on täysi oikeus ulosmitata kyseinen kiinteistö. Ulosmittauksen yhteydessä käyttö- ja hallintaoikeus mitätöityy ja kuka tahansa - C mukaanlukien - on oikeutettu ostamaan kiinteistön. Pakkohuutokaupan jälkeen B menettää käyttö- ja hallintaoikeuden, C saa osuutensa ja A:n tahto toteutuu.
Oletetaan C:n jatkavan korkojenmaksua perunkirjoitukseen asti. Tämän jälkeen C ottaa perimänsä 200 k€ piilottaen sen vaikka "patjan alle! tai sijoittaen toiseen kiinteistöön.
C:n kieltäytyessä maksamasta korkoja pankille, ottaa pankki C:lta velkasumman 100 k€ jollakin tapaa. Vaihtoehtoja lienee seuraavat:
A) Pankki pakkohuutokauppaa pantin, josta on helppo saada tuo 100 k€
B) Pankki alkaa selvitellä minne C sijoitti rahat, ja yrittää kaivaa ne esiin "patjan alta!
Eikö ole loogista - että täysin käyttö- ja hallintaoikeudesta piittaamaton - pankki valitsee vaihtoehdon A?
Lopuksi pitäisi vielä löytää "syyllinen" B:n menettämään käyttö- ja hallintaoikeuteen. Pankki se ei voi olla, koska pankki on toiminut loogisella tavalla ja realisoinut pantin velkaa vastaan. C se ei voi olla, koska C ei ole ollut vastuussa vainajan velan hoitamisesta jollakin tietyllä tapaa.
Pesänselvittäjän tuominen mukaan tuohon B:n taholta ei ratkaise mitään. Ongelma on, ettei hänellä ole mitään selvitettävää. C on ainoa perillinen, saa omistusoikeuden kiinteistöön, ottaa velan hoidettavakseen sekä perii 200 k€ rahaa. Mitä tuossa vaiheessa pesänselvittäjä tekee? Pakottaa C:n hoitamaan velan pois välittömästi? Miksi ja millä oikeudella?
Yön pikkutuntien pohdintoja, mielenkiinnon vuoksi. Keskusteltuani testamentin laatijan kanssa asiasta, itselläni ei ole enää lainkaan huolta asiasta.
Et ole tainnut ymmärtää nix naxin ja minun esittämiä argumentteja ihan kokonaan. Oletetaan että pesänselvittäjä saadaan määrättyä. Mieti mitä tapahtuu jos hän tulkitsee testamenttia sen sanamuodon mukaisesti, pitäen testamentin laatiman lakimiehen päinvastaista todistusta epäuskottavana. Tällöin hän tietenkin laittaa ratkaisunsa välittömästi toimeen ja jatkaa velan lyhentämistä pesän rahavaroilla. Siinä että myös käyttöoikeuslegaatin täyttäminen kuuluu pesänselvittäjän tehtäviin tai että hän tällöin käyttää rahavaroja pesän velkojen maksuun eikä realisoi legaattiomaisuutta ei ole mitään epäselvää tai riitautettavaa. Mitä silloin tekee C? Pesänselvittäjän ratkaisut eivät ole sellaisia tuomioon rinnastettavia ratkaisuja joista voisi valittaa käräjäoikeuteen. Hän joutunee nostamaan testamentin tulkintakanteen B:tä vastaan. Prosessaus kestäneen useita vuosia (koska hovioikeuteen asti pääsee vaikka väitteellä siitä että prof. Aarniolla on jakaus väärällä puolella päätä) ja koko tämän ajan velka lyhenee rahavaroilla.
Voihan olla että asia ratkaistaan jo pesänselvittäjän määräystä haettaessa, koska B joutuu näyttämään että selvittäjä on tarpeen hänen oikeuksiensa turvaamiseksi. Tälläiseksi näytöksi kelpaavat esimerkiksi C:n Suomi24.fi internetpalvelussa kirjoittamat viestit joissa tämä kehua retostelee piilottavansa pesän omaisuuden ja hävittävän B:n oikeuden jättämällä pesän velat maksamatta. Kyllähän C:n asema on kieltämättä aika vahva (ja oikeutemme mukainen mikäli ja vain jos se vastaa A:n viimeistä tahtoa), mutta edellä selitetty on minusta se hankalin tai pahimman tapauksen skenaario mikä tästä voi C:lle tulla. Kysymys jonka esittäisin A:n testamentin laatineelle lakimiehelle jos olisin C: missä menettelyssä kysymys testamentin tulkinnasta ratkaistaan ja mitä hankaluuksia tai kustannuksia eri prosessuaalisissa vaihtoehdoissa on?
>>Jotta C EI saisi antaa kiinteistöä pakkohuutokaupattavan, pitäisi siitä olla jokin lakipykälä olemassa. Sellaista lakipykälää ei ole olemassa, mikäli kahteen arvostettuun lakimieheen - testamentin laatijaan ja perunkirjoituksen suorittavaan henkilöön - on uskominen.
>>A) Pankki pakkohuutokauppaa pantin, josta on helppo saada tuo 100 k€
B) Pankki alkaa selvitellä minne C sijoitti rahat, ja yrittää kaivaa ne esiin "patjan alta!
Eikö ole loogista - että täysin käyttö- ja hallintaoikeudesta piittaamaton - pankki valitsee vaihtoehdon A?>Pakottaa C:n hoitamaan velan pois välittömästi? Miksi ja millä oikeudella?
ja kummastuttaa löytyykö nykyään pankkia joka ei irtisano velkaa automaattisesti kun lainanottaja kuolee? Niissä velkakirjoissa jotka olen nähnyt on aina ollut ehto lainan irtisanomisesta lainanottajan kuollessa, normitilanteissa toki on myönnetty uusi laina sille perijälle joka velkaisen esim asunnon perinnönjaossa saa
B haluaa ossuksia.Mitä?Onko B korvausvelvollinen C:lle häiriöstä.