Tekarit sain omaa tyhmyyttäni

Näissä hammasasioissa paistaa usein keskustelujen yhteydessä läpi semmoinen ennakkoasenne, että hommahan on ihan helppoa ja sutjakkaasti hoidettavaissa eli hampaitten hyvä kunto. Lausuntoja antavat osaavaiset, hyvät ja viisaat ihmiset.

Sota-aikana syntyneet, pula-ajan eläneet ja 50-luvunkin läpi selvinneet ihmiset eivät saaneet kansakoulussa eivätkä myöskään oppikoulussa ilmaista terveydenhoitoa. Joku terveystarkastus oli kunnanlääkärin pitämänä muistaakseni kansakoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Ja siinä kaikki.

Sota-aikaisten pienten ikäluokkien ja sodan jälkeen syntyneitten suurten ikäluokkien terveystietämys on kovin vaihtelevaista. Jotkut tietävät ja osaavat, mutta monet muut eivät tiedä eivätkä osaa. Eräs menetelmä selviytyä ongelmasta on syyllistää itsensä ne ihmiset, joilla ongelmia on.

Jos hammaslääkärin tuoliin taitamattoman puudutuksen seurauksena ihminen pyörtyy eli menettää tajuntansa, niin sekin on tavallaan ihmisen itsensä vika, kun on omin jaloin kävellyt sellaisen hammaslääkärin vastaanotolle. Ja jos siitä jää pitkiksi ajoiksi kammo hammalääkäriin menemisen suhteen, niin sekinhän on tietysti ihmisen omaa kehnoutta.

Mitä tulee tuohon ientulehdukseen, joka "paranee huolellisella/hyvällä puhdistuksella muutamassa pv:ssä.", niin siihen sanon sen verran syvällisempää tietämystä, että juuri sitä kautta täystuholaisbasillit tunkeutuvat hampaan juuriin. Terve ien suojaa hampaitten näkymättömissä olevia osia bakteereilta ja viruksilta. Tulehtunut ien ei pysty huolehtimaan tuosta torjuntatehtävästä kelvollisesti. Nimen omaan tulehtuneitten ikenien tarjoama mahdollisuus voi avata tunkeutumisväylän bakteereille ja viruksille sekä johtaa hampaan juuren tulehtumiseen, hampaan löystymiseen ja lopulta tuloksena on hampaan tipahtaminen tai poisottaminen hammaslääkärin toimesta. Edelleen olen vakaasti sillä kannalla, että ikeniin ja niitten hoitoon ei kohdisteta riittävästi huomiota meillä Suomessa. Syy on tietysti ihmisissä itsessään, mutta ehkäpä valistajatkin voisivat välillä vilkaista peiliin.

WanhaWaari kirjoitti:

Näissä hammasasioissa paistaa usein keskustelujen yhteydessä läpi semmoinen ennakkoasenne, että hommahan on ihan helppoa ja sutjakkaasti hoidettavaissa eli hampaitten hyvä kunto. Lausuntoja antavat osaavaiset, hyvät ja viisaat ihmiset.

Sota-aikana syntyneet, pula-ajan eläneet ja 50-luvunkin läpi selvinneet ihmiset eivät saaneet kansakoulussa eivätkä myöskään oppikoulussa ilmaista terveydenhoitoa. Joku terveystarkastus oli kunnanlääkärin pitämänä muistaakseni kansakoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Ja siinä kaikki.

Sota-aikaisten pienten ikäluokkien ja sodan jälkeen syntyneitten suurten ikäluokkien terveystietämys on kovin vaihtelevaista. Jotkut tietävät ja osaavat, mutta monet muut eivät tiedä eivätkä osaa. Eräs menetelmä selviytyä ongelmasta on syyllistää itsensä ne ihmiset, joilla ongelmia on.

Jos hammaslääkärin tuoliin taitamattoman puudutuksen seurauksena ihminen pyörtyy eli menettää tajuntansa, niin sekin on tavallaan ihmisen itsensä vika, kun on omin jaloin kävellyt sellaisen hammaslääkärin vastaanotolle. Ja jos siitä jää pitkiksi ajoiksi kammo hammalääkäriin menemisen suhteen, niin sekinhän on tietysti ihmisen omaa kehnoutta.

Mitä tulee tuohon ientulehdukseen, joka "paranee huolellisella/hyvällä puhdistuksella muutamassa pv:ssä.", niin siihen sanon sen verran syvällisempää tietämystä, että juuri sitä kautta täystuholaisbasillit tunkeutuvat hampaan juuriin. Terve ien suojaa hampaitten näkymättömissä olevia osia bakteereilta ja viruksilta. Tulehtunut ien ei pysty huolehtimaan tuosta torjuntatehtävästä kelvollisesti. Nimen omaan tulehtuneitten ikenien tarjoama mahdollisuus voi avata tunkeutumisväylän bakteereille ja viruksille sekä johtaa hampaan juuren tulehtumiseen, hampaan löystymiseen ja lopulta tuloksena on hampaan tipahtaminen tai poisottaminen hammaslääkärin toimesta. Edelleen olen vakaasti sillä kannalla, että ikeniin ja niitten hoitoon ei kohdisteta riittävästi huomiota meillä Suomessa. Syy on tietysti ihmisissä itsessään, mutta ehkäpä valistajatkin voisivat välillä vilkaista peiliin.

Lue lisää

Herää kysymys: mistä ihmiset saavat tietoa hampaidenhoidosta? Koulussa terveystiedotunneilla, niin pikaista päälispuolista, mitä nuorille jää nuppiin? Mainokset ovat oivallinen ja tehokas tapa jakaa 'tietoa', mutta useimmiten yksipuolista ja pinnallista markkinavetoista puuhaa. Hammaslääkärit eivät juurikaan ehdi/tahdo/pitavät itsestäänselvyytenä:kaikkihan nämä asiat tietävät!(eivät onneksi kaikki lääkärit). Näitä sivujakin lueskellessa huomaa vahvasti sen kuinka hatarat tiedot ihmisillä ylipäänsä on hampaiden perushoidosta ja sairauksien syy- ja seuraussuhteista. Oletukset ja myytit elävät vahvasti. No missä syy? Tiedonjaossa ja sen omaksumisessa. Hammashuollon ammattilaisilla tärkein työ olisi opettaa ja valistaa ihmisiä Omien hampaidensa hoidossa, selittää mikä sairaudet aiheuttavat, miten ne suuhun ja hampaistoon vaikuttavat ja ennen kaikkea kuinka ne voidaan hoitaa ja estää. Kädestäpitäen näytetään oikeat välineet ja tekniikat ja jos tarvetta on hoitoväli tarpeeksi tiheä.
Mutta jälleen se ikävä mutta... Hammashuolto painiskelee, kuten muukin terveydenhuolto, henkilöstöpulan kourissa. Lääkäreitä,hoitajia eikä suuhygienistejä ole riittävästi, siis asiat priorisoidaan ja joillain paikkakunnilla tehdään se välttämättömin mihin pystytään ja muu hoito sitten kun aikoja saadaan. Eli yleensä liian myöhään. Ikävä kyllä näin on tänäpäivänä meillä Suomessa.

WanhaWaari kirjoitti:

Näissä hammasasioissa paistaa usein keskustelujen yhteydessä läpi semmoinen ennakkoasenne, että hommahan on ihan helppoa ja sutjakkaasti hoidettavaissa eli hampaitten hyvä kunto. Lausuntoja antavat osaavaiset, hyvät ja viisaat ihmiset.

Sota-aikana syntyneet, pula-ajan eläneet ja 50-luvunkin läpi selvinneet ihmiset eivät saaneet kansakoulussa eivätkä myöskään oppikoulussa ilmaista terveydenhoitoa. Joku terveystarkastus oli kunnanlääkärin pitämänä muistaakseni kansakoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Ja siinä kaikki.

Sota-aikaisten pienten ikäluokkien ja sodan jälkeen syntyneitten suurten ikäluokkien terveystietämys on kovin vaihtelevaista. Jotkut tietävät ja osaavat, mutta monet muut eivät tiedä eivätkä osaa. Eräs menetelmä selviytyä ongelmasta on syyllistää itsensä ne ihmiset, joilla ongelmia on.

Jos hammaslääkärin tuoliin taitamattoman puudutuksen seurauksena ihminen pyörtyy eli menettää tajuntansa, niin sekin on tavallaan ihmisen itsensä vika, kun on omin jaloin kävellyt sellaisen hammaslääkärin vastaanotolle. Ja jos siitä jää pitkiksi ajoiksi kammo hammalääkäriin menemisen suhteen, niin sekinhän on tietysti ihmisen omaa kehnoutta.

Mitä tulee tuohon ientulehdukseen, joka "paranee huolellisella/hyvällä puhdistuksella muutamassa pv:ssä.", niin siihen sanon sen verran syvällisempää tietämystä, että juuri sitä kautta täystuholaisbasillit tunkeutuvat hampaan juuriin. Terve ien suojaa hampaitten näkymättömissä olevia osia bakteereilta ja viruksilta. Tulehtunut ien ei pysty huolehtimaan tuosta torjuntatehtävästä kelvollisesti. Nimen omaan tulehtuneitten ikenien tarjoama mahdollisuus voi avata tunkeutumisväylän bakteereille ja viruksille sekä johtaa hampaan juuren tulehtumiseen, hampaan löystymiseen ja lopulta tuloksena on hampaan tipahtaminen tai poisottaminen hammaslääkärin toimesta. Edelleen olen vakaasti sillä kannalla, että ikeniin ja niitten hoitoon ei kohdisteta riittävästi huomiota meillä Suomessa. Syy on tietysti ihmisissä itsessään, mutta ehkäpä valistajatkin voisivat välillä vilkaista peiliin.

Lue lisää

On vielä se, ettei aina auta sekään, että hampaat pesee aamuin illoin, olen tuota tehnyt koko ikäni ja hampaat on huonot, eli palasia lähtee ja reikiintyy.

Isäni ei hoitanut hampaitaan mitenkään, sokerisella purkalla pesi, silti kuoli omat hampaat suussa, eikä tainnut koko ikänsä aikana käydä hammaslääkärissäkään. Oli syntynyt 30-luvun lopulla. Äitini joka on syntynyt -40, on hoidattanut hampaitaan aina, silloin ennen hoidettiin hampaat pois ottamalla, nyt osittaiset tekarit ja osittain omat, jatkuvaa hoitoa vaatii, palasia lähtee jne.

Itseäni ihmetyttää, olen ainut oikomishoidon läpi käynyt (nuorena), ja minulla on huonoimmat hampaat koko perheestä, epäilenkin että kasvuiässä tehty oikomishoito, ei tee hampaille hyvää.

WanhaWaari kirjoitti:

Näissä hammasasioissa paistaa usein keskustelujen yhteydessä läpi semmoinen ennakkoasenne, että hommahan on ihan helppoa ja sutjakkaasti hoidettavaissa eli hampaitten hyvä kunto. Lausuntoja antavat osaavaiset, hyvät ja viisaat ihmiset.

Sota-aikana syntyneet, pula-ajan eläneet ja 50-luvunkin läpi selvinneet ihmiset eivät saaneet kansakoulussa eivätkä myöskään oppikoulussa ilmaista terveydenhoitoa. Joku terveystarkastus oli kunnanlääkärin pitämänä muistaakseni kansakoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Ja siinä kaikki.

Sota-aikaisten pienten ikäluokkien ja sodan jälkeen syntyneitten suurten ikäluokkien terveystietämys on kovin vaihtelevaista. Jotkut tietävät ja osaavat, mutta monet muut eivät tiedä eivätkä osaa. Eräs menetelmä selviytyä ongelmasta on syyllistää itsensä ne ihmiset, joilla ongelmia on.

Jos hammaslääkärin tuoliin taitamattoman puudutuksen seurauksena ihminen pyörtyy eli menettää tajuntansa, niin sekin on tavallaan ihmisen itsensä vika, kun on omin jaloin kävellyt sellaisen hammaslääkärin vastaanotolle. Ja jos siitä jää pitkiksi ajoiksi kammo hammalääkäriin menemisen suhteen, niin sekinhän on tietysti ihmisen omaa kehnoutta.

Mitä tulee tuohon ientulehdukseen, joka "paranee huolellisella/hyvällä puhdistuksella muutamassa pv:ssä.", niin siihen sanon sen verran syvällisempää tietämystä, että juuri sitä kautta täystuholaisbasillit tunkeutuvat hampaan juuriin. Terve ien suojaa hampaitten näkymättömissä olevia osia bakteereilta ja viruksilta. Tulehtunut ien ei pysty huolehtimaan tuosta torjuntatehtävästä kelvollisesti. Nimen omaan tulehtuneitten ikenien tarjoama mahdollisuus voi avata tunkeutumisväylän bakteereille ja viruksille sekä johtaa hampaan juuren tulehtumiseen, hampaan löystymiseen ja lopulta tuloksena on hampaan tipahtaminen tai poisottaminen hammaslääkärin toimesta. Edelleen olen vakaasti sillä kannalla, että ikeniin ja niitten hoitoon ei kohdisteta riittävästi huomiota meillä Suomessa. Syy on tietysti ihmisissä itsessään, mutta ehkäpä valistajatkin voisivat välillä vilkaista peiliin.

Lue lisää

Olen tuota suurta ikäluokka oleva mummo ja minullakin nuo nuoruusajan hammashoidot ja -ohjeet ovat olleet samaa luokkaa. Hampaani olen pilannut samanlaisella laiskalla hoidolla, tekareita ei ole vielä, mutta osaproteesin tarvitsen jo ylös. Lohduttauduin aina että onhan minulla sentään melkein kaikki hampaat vielä tallella samassa iässä kun äidillä ja isällä oli jo tekohampaat. Nyt viime vuosina hampaat ovatkin sitten käytännössä murentuneet suuhun. Ikeniä opin hoitamaan oikein vasta joitakin vuosia sitten ja jo heiluneet hampaat ovat "tarttuneet" uudelleen kiinni.

Opetuksen hyödyn olen huomannut parhaiten lapsistani. Vanhimmallakin on vielä kaikki hampaat tallella vaikka kolkutteleekin jo neljänkympin ikärajaa. He ovat saaneet säännöllisen hammashoidon koulussa ja hyvät neuvot hampaiden hoidossa. Jos olisin itse saanut saman omana kansakouluaikanani, olisi hammastilanteeni tänä päivänä paljon parempi.

mieltä! Lisään vielä, että ihmiset todella luulevat hoitavansa hampaitaan hyvin, mutta plakkia saattaa olla runsain määrin, välejä ei puhdisteta, ei käydä säännöllisesti hammaskiven poistossa, ainakaan tarpeeksi usein jne. Ja kotihoidon opetuksesta ei haluta maksaa, ainakaan yksityispuolella, vaikka se jos mikä maksaa itsensä takaisin.
Kaikille ei vaan mene perille valistuksesta huolimatta, valitettavasti juuri niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat!

samaa... kirjoitti:

mieltä! Lisään vielä, että ihmiset todella luulevat hoitavansa hampaitaan hyvin, mutta plakkia saattaa olla runsain määrin, välejä ei puhdisteta, ei käydä säännöllisesti hammaskiven poistossa, ainakaan tarpeeksi usein jne. Ja kotihoidon opetuksesta ei haluta maksaa, ainakaan yksityispuolella, vaikka se jos mikä maksaa itsensä takaisin.
Kaikille ei vaan mene perille valistuksesta huolimatta, valitettavasti juuri niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsisivat!

Lue lisää

vanhemmillani on omat hampaat kummallakin ja hoitavat miten saattuu ovat jo lähempänä 80:ä. Itsellä joskus ikenet vuoti, käskettiin puhdistaa useammin ja siitä vain vaiva paheni. Sitten hoksattíin Viljoille yliherkistyminen, ruokaremontin jälkeen vasta ikenet parantui. Toiset pesee monta kertaa päivässä ja syövät purukumit ja fluoripitoista tahnaa käyttävät rutkasti ja silti on hampaat kuin haulikolla ammuttu ja käydään monta kertaa vuodessa paikkauttamassa hampaita. Eipä ole asia niin yksioikoinen.

----- kirjoitti:

vanhemmillani on omat hampaat kummallakin ja hoitavat miten saattuu ovat jo lähempänä 80:ä. Itsellä joskus ikenet vuoti, käskettiin puhdistaa useammin ja siitä vain vaiva paheni. Sitten hoksattíin Viljoille yliherkistyminen, ruokaremontin jälkeen vasta ikenet parantui. Toiset pesee monta kertaa päivässä ja syövät purukumit ja fluoripitoista tahnaa käyttävät rutkasti ja silti on hampaat kuin haulikolla ammuttu ja käydään monta kertaa vuodessa paikkauttamassa hampaita. Eipä ole asia niin yksioikoinen.

Lue lisää

Suun sairauksien (reikiintyminen, ientulehdus ja hammaskivi) syntyyn vaikuttavat pääsääntöisesti yleisimmin mainitut: Ruokailutottumukset (laatu ja tiheys), hampaiden puhdistustottumukset (kuinka usein ja huolellisesti harjataan ja puhdistetaan välit). Tämähän on tuttua jo useimmalle, mutta todellakin, hyvin monet muutkin tekijät vaikuttavat. Suun bakteerikanta: oletko monimiljonääri Mutans (pahin reikiä aiheuttava bakteeri) bakteerin suhteen? (Vaikka olisitkin miljonääri, ei peli ole menetetty, hyvällä hoidolla hampaat säilyvät ehjinä) Sylki on äärimmäisen tärkeä aine suun ja hampaiden terveyden kannalta; syljessä on ominaisuuksia, kuten purkurikapasiteetti, pH-arvo, eritysnopeus ja määrä, joita voidaan mitata. Mitä laadukkaampi sylki, sen paremmassa suojassa hampaat ja limakalvot ovat. Henkilön oma vastustuskyky ja geeniperimä vaikuttavat myös. Siis monen, monen tekijän summa, ja yleensä poikkeukset vahvistavat säännön; olen itse kohdannut urallani iäkkään herrasmiehen, jonka edellinen hml:llä käynti oli 40-v aikaisemmin rintamalla, eikä hän edes omistanut hammasharjaa, putsaili iltaisin ja aamuisin hampaansa vuoleskelemallaan tikulla. Hampaat uskomattoman hyvässä kunnossa. Mutta eihän syöpäkään iske kaikkiin tupakoitsijoihin. Nämä ovat hyvin yksilöllisiä asioita, mutta kuitenkin, useimmilla perussäännöt pätevät ja niitä kannattaa noudattaa.

Ammatissani tärkein ja yksinkertaisin motto ja tavoite on 'tehdä itseni tarpeettomaksi' ts. jokainen osaisi hoitaa hampaansa niin ettei minua tarvittaisi, utopiaa tiedän sen. Innokkaasti pyrin kuitenkin omien asiakkaideni osalta tähän tavoitteeseen ja yritän kantaa korteni kekoon.

shg kirjoitti:

Ammatissani tärkein ja yksinkertaisin motto ja tavoite on 'tehdä itseni tarpeettomaksi' ts. jokainen osaisi hoitaa hampaansa niin ettei minua tarvittaisi, utopiaa tiedän sen. Innokkaasti pyrin kuitenkin omien asiakkaideni osalta tähän tavoitteeseen ja yritän kantaa korteni kekoon.

Lue lisää

Meidän hammashoidon potentiaalisten asiakkaitten eli siis koko kansakunnan olisi pyrittävä lisääntyvään valveutumiseen omista hampaistaan ja ikenistään huolehtimisen kohdalla kuin elämässä yleensäkin. Valveutuvaisuuden olisi alettava jo lapsuudesta ja jatkuttava läpi koko elämän. Varhaisien ikävuosien aikana olisi eduksi, jos omat vanhemmat tai yleensä kaikki kotiväki olisi niin ikään valveutuvaista porukkaa. Tarvitaan tietoa, taitoa ja asennetta sekä jatkuvaa seurantaa. Vaikka hammashuollon ammattilaiset pyrkisivätkin tekemään itsensä tarpeettomiksi, niin riittäähän valistuksessa ja suukaluston tarkastuksissa sentään jatkuvaa työsarkaa.