Tiedän, että matikasta on ollut ja on yhä monta keskustelua, mutta alotin nyt uuden kun ei mun kysymystäni luultavimmin vanhasta huomattaisi.
Olen jo kauan ollut perillä, mihin lukioon haen ja miettinyt ainevalintojakin jo hyvän tovin. Päätin jo ennen joulua ottavani lyhyen matikan. Nyt kuitenkin eksyin yhteen vanhempaan keskusteluun lyhyestä ja pitkästä matikasta, ja siellä joku väitti, että pitkä matikka olisi suositeltava, kun pyritään kasvatustieteelliseen.
Järkytyin aika tavalla. Olen aika perillä tulevaisuuden suunnitelmistani; ajattelin pyrkiä yliopistoon lukemaan Suomen kieltä, ja sivuaineina folkloristiikkaa ja ehkä historiaa. Näin ollen valmistuisin tutkijaksi tvs. Voi tosin olla, että kypsyn lukiovuosien aikana kouluttautumaan aineenopettajan hommaan, jolloin hakisin sitten kasvatustieteelliseen.
Pitäisikö mun nyt sitten kuitenkin ottaa pitkä? Numero päättötodistukseen tulee olemaan yhdeksän, mutta hommia saan sen eteen aika tavalla tehdä, että numero on pysynyt ja pysyy ysissä. Multa puuttuu loogista ajattelukykyä niin, etten ole ajatellut pärjääväni pitkässä.
Nyt tosin olen viimeviikkoina tosissani tsempannut matikkaa ja huomannut osaavani laskut puhtaasti ja ymmärtäväni sanallisiakin kunnolla...
Mutta pitkä teettäisi niin paljon enemmän hommia. Mitä mieltä olette?
*Niiaa kiitokseksi*
Olen jo kauan ollut perillä, mihin lukioon haen ja miettinyt ainevalintojakin jo hyvän tovin. Päätin jo ennen joulua ottavani lyhyen matikan. Nyt kuitenkin eksyin yhteen vanhempaan keskusteluun lyhyestä ja pitkästä matikasta, ja siellä joku väitti, että pitkä matikka olisi suositeltava, kun pyritään kasvatustieteelliseen.
Järkytyin aika tavalla. Olen aika perillä tulevaisuuden suunnitelmistani; ajattelin pyrkiä yliopistoon lukemaan Suomen kieltä, ja sivuaineina folkloristiikkaa ja ehkä historiaa. Näin ollen valmistuisin tutkijaksi tvs. Voi tosin olla, että kypsyn lukiovuosien aikana kouluttautumaan aineenopettajan hommaan, jolloin hakisin sitten kasvatustieteelliseen.
Pitäisikö mun nyt sitten kuitenkin ottaa pitkä? Numero päättötodistukseen tulee olemaan yhdeksän, mutta hommia saan sen eteen aika tavalla tehdä, että numero on pysynyt ja pysyy ysissä. Multa puuttuu loogista ajattelukykyä niin, etten ole ajatellut pärjääväni pitkässä.
Nyt tosin olen viimeviikkoina tosissani tsempannut matikkaa ja huomannut osaavani laskut puhtaasti ja ymmärtäväni sanallisiakin kunnolla...
Mutta pitkä teettäisi niin paljon enemmän hommia. Mitä mieltä olette?
*Niiaa kiitokseksi*
Vastaukset 9
Vanhimmat
"joku väitti, että pitkä matikka olisi suositeltava, kun pyritään kasvatustieteelliseen."
Kuulostaa oudolta. En mitenkään keksi, mihin siellä tarvittaisiin (pitkää) matematiikkaa.
"Pitäisikö mun nyt sitten kuitenkin ottaa pitkä?"
Jos muutatkin mielisi ja haluatkin vaikkapa lääkikseen, olisi siitä hyötyä.
"Nyt tosin olen viimeviikkoina tosissani tsempannut matikkaa ja huomannut osaavani laskut puhtaasti"
Pitkästä matikasta saa kursseja aika paljon. Ellet ole ajatellut ottaa hirveästi kieliä ja reaaliaineiden syventäviä kursseja, on niistä matikan kursseista hyötyä jo ihan sen 75 pakollisen kurssin täyteensaamisessakin.
Minulla oli kaikki mahdolliset matikan, fysiikan ja kemian kurssit (14 9 6 = 29). Jos ottaisi vain lyhyen matikan, kemian ja fysiikan pakolliset kurssit, niin eihän niitä tulisi kuin (kait?) 6 1 1 = 8 kurssia. Tuohon pitäisi ottaa sitten aika reilusti kaikkea muuta, että saisi tarpeeksi kursseja kasaan. Minulle ainakin matikasta tuli kursseja (ja hyviä arvosanoja) paljon vähemmällä työllä kuin esim. saksasta.
"ja ymmärtäväni sanallisiakin kunnolla..."
Käsitykseni mukaan nimen omaan lyhyessä matikassa on paljon sanallisia tehtäviä, joissa itse lasku voi olla helppokin, mutta se on kätketty vaikeaselkoiseen tehtävänantoon.
Pitkässä tehtävänannot ovat pääsääntöisesti selkeitä, mutta laskutapaa voi joutua miettimään enemmän.
ite aattelin lukioon mennessä,et en jaksa panostaa kuitenkaan pitkään matikkaan ja en sitä koskaan kuitenkaan tuu tarvitsemaan ja otin siis lyhyen matikan.siitä selvisin tietysti kunnialla ja jotkut ihmettelivätkin miksi en lue pitkää matikkaa. nyt sitten abina ku oon lueskellut ammattikorkeiden ja yliopistojen hakuoppaita, lähes joka paikkaan saa automaattisesti kaksi pistettä lisää kun on kirjottanut pitkän matikan(myös kasvatustieteellisessä). joten mielestäni pitkään matikkaan kannattaa lähteä ainakin yrittämään!saahan sen aina vaihdettua lyhyeen jos ei meinaa onnistua.lyhyestä ei pysty vaihtamaan pitkään!
Ota ihmeessä pitkä matematiikka, se auttaa ja paljon myös muissa aineissa. Itse olen huomannut että esimerkiksi maantiede uppoaa päähäni paljon helpommin kun ajattelee matematiikan vinkkelistä asioita. (esimerkiksi maapallon meridiaanit ynnä muut) Ja on itsestään selvää että fysiikassa matematiikka on kaiken ydin. Jos ei muualla niin sitten yliopistofyssassa jossa heti ekoista kursseista lähtien tulee derivaattaa ynnä muuta.
Lukion pitkä matematiikka on aine jonka ytimen oikeastaan tajuaa vasta viimeisillä kursseilla. Kun osaa integroida niin tajuaa geometriaakin paljon syvemmin. Jos motivaatio ja tahto riittävät niin siitä vaan. Nimimerkillä seiska matematiikasta peruskoulun päättötokarissa, lukion pitkän matematiikan päättötodistuksen arvosana yhdeksikkö...
Jos nyt päätät ottaa pitkän matikan, et menetä siinä mitään. Jos tuntuu siltä, että hommat ei oikein suju, voit koska tahansa vaihtaa lyhyeen. Pitkästä matikasta saa melkein missä tahansa lisäpisteitä. Ja vaikka - jos kirjoitat pitkän matikan - et saisikaan hyvää arvosanaa, se on silti enemmän plussa, kuin miinusta haettaessa jatko-opintopaikkoihin. Itselläni on lyhyt matikka, koska ajattelin, että en pitkässä välttämättä pärjää niin hyvin. Ja lisäksi haluan painottaa enemmän kieliä ja reaaliaineta. Saa nyt nähdä, miten mun valinnat tulevaisuuteeni vaikuttaa. En silti ainakaan vielä ole joutunut katumaan päätöstäni. Ekasta matikan kurssista tuli 8 ja toisesta 9. =)
...Nyt tarvitsee sitten alkaa miettiä uudestaan, vaikuttaa siltä, että pitkä saattaisi olla hyvinkin hyödyllinen. Lääkikseen tuskin olen menossa, mutta kasvatustieteelliseen on sen verran vaikea päästä, että jokainen lisäpiste on tarpeen... Reaaliaineet on aina ollut mulla vahvoja, joten niitä otan kyllä paljon.
vaikka saisit pitkästä matikasta vähän huonompia numeroita kun lyhyestä se ei haittaa, koska pitkän matikan läpi kahlaus antaa tulevaisuudessa paljon enemmän hakuvaihtoentoja kuin lyhyt. eikä matematiikkaa tarvitse edes kirjoittaa jos kirjoittaa reaalin, joka sinulla taitaa olla uudistunut ainereaali.
Olen nyt niin totaalisen sekaisin etten tiedä enää mitään mistään. Jos saisin tähän asiaan selvyyden, auttaisi varmasti aika tavalla:
Kysymykseni kai vaikuttaa teistä yliopistossa opiskelevista tyhmältä, mutten todellakaan ole perillä siitä systeemistä, eli: kuinka suuri osa sitä kokonais pistemäärää se kaksi pistettä on? Jos ottaisin lyhyen ja se jäisi pois, miten paljon se vaikuttaisi mahdollisuuksiini päästä kasvatustieteelliseen ??
KIITOS!
Minun mokani :) En huomannut tuota kahta pistettä lainkaan tarkentaa - pahoittelut.
Esimerkiksi tänä vuonna Turun opekorkeaan lähtöpisteet muodostuvat näin:
L ja E =6p, M=5, C=4, B=3, A=2 (vain viisi ainetta otetaan huomioon).
Opetyökokemuksesta saa 0-2 lisäpistettä (esim. kouluavustajana toimiminen 8kk oikeuttaa kahteen pisteeseen). Armeijasta/siv.palveluksesta saa pisteen, pitkästä matematiikasta kaksi ja avoimessa yliopistossa suoritetuista kursseista myös pisteen tai pari.
Välttämätön tämä pitkä matematiikka ei toki ole, mutta monesti vain opiskelupaikka jää pisteestä tai parista kiinni... Pisteytykset kuitenkin tapaavat vaihdella eri vuosina ja eri yliopistoissa. Paljon tietoa löytyy yliopistojen sivuilta, joissa myös on se ajankohtaisin tieto :)
Opekorkea on poikkeuksellinen siinä mielessä, että kaikki pyrkijät eivät pääse pääsykokeeseen, vaan kutsu tulee postitse esivalintapisteiden perusteella. Itse kokeessa on ainakin tänä vuonna kirjatentti, ryhmäkeskustelutilanne, matemaattisen ajattelun testaus ja jotain psykologisia juttuja.
Toivottavasti vähän auttoi :)
Heippa!
En ollut mikään haka yläasteella matematiikassa, mutta päätin kuitenkin pitkää lukea. Lopputulos oli sitten 15 pitkän matematiikan kurssia ja M ylppäreistä :) Töitä se toki vaati - paljon.
Kannattaa kuitenkin miettiä, kuinka oleellinen pitkä matematiikka sinulle on ja mitä muuta olet ajatellut lukioaikanasi suorittaa. Jos useammat kielet kiinnostavat, pitkä matematiikka niiden joukossa on enemmänkin rasite, eikä siitä ole loppujen lopuksi kovinkaan paljoa hyötyä.
Jos olet ajatellut lukea kemiaa ja fysiikkaa, silloin pitkä matematiikka on mielestäni välttämätön. Fysiikan tunneilla ei ole aikaa opettaa uudelleen asioita, jotka kuuluvat pitkän matematiikan kursseihin.
Pitkästä matematiikasta saa melko mukavasti lisäpisteitä joihinkin yliopiston tiedekuntiin. Pisteet kuitenkin vaihtelevat jonkin verran vuosittain... Esimerkiksi opettajakorkeaan saa tänä vuonna kaksi ylimääräistä pistettä arvosanasta riippumatta. Ammattikorkeat taas katsovat pääasiassa pitkän C:n ja lyhyen C:n samanarvoisiksi, vaikka osaamisero näiden arvosanojen välillä on suuri!
Suosittelen kuitenkin pitkän matematiikan kokeilemista. Eroon siitä pääsee tarvittaessa helpolla :)