Syksy 1997 Helsingin ammattikorkeakoulun Bulevardin päärakennuksen upeassa juhlasalissa. Rehtori puhuu kouluun päässeille opiskelijoille:
- Katso eteen, sivuille ja taakse. Joku teistä viidestä istuu tässä samassa salissa neljän vuoden päästä.
Ja niin tosiaan kävi. Meidän luokalla oli ensimmäisen lukukauden alussa 45 opiskelijaa ja raskas tappotahtinen opiskelu johti siihen, että vain yhdeksän valmistui neljässä vuodessa. Muutama taisi vamistua neljässä ja puolessa vuodessa ja pari viidessä. Kuitenkin valtaosa joutui keskeyttämään opinnot, koska ne eivät edenneet ammattikorkakoulun pakkotahdin mukaisesti. Puolivälissä luokkakoko oli jo niin pieni, että kaksi luokkaa yhdistettiin ja oppilaita oli silti noin 20! Hyvin harva siis valmistui.
Juuri tuo pakkotahtisuus, kohtuuton työmäärä ja järkyttävä uuden tiedon määrä oli suurelle osalle liikaa. 12-tuntisen koulupäivän jälkeen on aika raskasta tehdä 12-tuntisen koulupäivän aikana kertyneet kotitehtävät. Matematiikkaa oli yli 20 tuntia viikossa ja fysiikkaa 13 tuntia. Kirjaa käytiin läpi monen kappaleen päivävauhdilla. Siihen vielä muut aineet päälle. Jossain kolmannen vuoden alussa terävimmätkin kaverit olivat aivan loppu ja heittämässä hanskoja tiskiin. Niin minäkin, mutta en suostunut antamaan periksi.
Sain kuulua niihin, jotka koskaan valmistuvat insinööreiksi - ja vieläpä neljässä vuodessa. Opiskeluun käytettyyn työmäärään nähden homma ei kannattanut, mutta ei kai insinööriksi täysjärkisiä päästetäkään. Eikä normaalivauhdilla oppivia.
Rahan takia ei kannata opiskella insinööriksi: insinöörin keskiansio on vain 3 700 €/kk.
- Katso eteen, sivuille ja taakse. Joku teistä viidestä istuu tässä samassa salissa neljän vuoden päästä.
Ja niin tosiaan kävi. Meidän luokalla oli ensimmäisen lukukauden alussa 45 opiskelijaa ja raskas tappotahtinen opiskelu johti siihen, että vain yhdeksän valmistui neljässä vuodessa. Muutama taisi vamistua neljässä ja puolessa vuodessa ja pari viidessä. Kuitenkin valtaosa joutui keskeyttämään opinnot, koska ne eivät edenneet ammattikorkakoulun pakkotahdin mukaisesti. Puolivälissä luokkakoko oli jo niin pieni, että kaksi luokkaa yhdistettiin ja oppilaita oli silti noin 20! Hyvin harva siis valmistui.
Juuri tuo pakkotahtisuus, kohtuuton työmäärä ja järkyttävä uuden tiedon määrä oli suurelle osalle liikaa. 12-tuntisen koulupäivän jälkeen on aika raskasta tehdä 12-tuntisen koulupäivän aikana kertyneet kotitehtävät. Matematiikkaa oli yli 20 tuntia viikossa ja fysiikkaa 13 tuntia. Kirjaa käytiin läpi monen kappaleen päivävauhdilla. Siihen vielä muut aineet päälle. Jossain kolmannen vuoden alussa terävimmätkin kaverit olivat aivan loppu ja heittämässä hanskoja tiskiin. Niin minäkin, mutta en suostunut antamaan periksi.
Sain kuulua niihin, jotka koskaan valmistuvat insinööreiksi - ja vieläpä neljässä vuodessa. Opiskeluun käytettyyn työmäärään nähden homma ei kannattanut, mutta ei kai insinööriksi täysjärkisiä päästetäkään. Eikä normaalivauhdilla oppivia.
Rahan takia ei kannata opiskella insinööriksi: insinöörin keskiansio on vain 3 700 €/kk.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ehkäpä sinulla on liikaa aikaa kulunut tuosta opiskelusta. Alkaa muistoissa tuntumaan jopa AMK:n lepäily rankalta. Itse valmistuin vasta muutama vuotta sitten tuosta samaisesta AMK:sta. Lukiosta pohjalla hieman alle keskitason arvosanat. Vähän yli kolme vuotta meni inssintutkintoon ja sivussa kerkesi käymään lähes täysipäiväisesti töissäkin. Olipa kotona pieni lapsikin opiskeluja kampittamassa. Kotona en juurikaan kirjoja avannut. Keskiarvo huiteli 4:n tasossa tekemättä juuri mitään.
AMK:n jälkeen suorittamani DI:n tutkinto oli jo aivan eri tasoa. Töitä joutui oikeasti tekemään, jotta pääsi edes tyydyttäviin arvosanoihin.
avannut ja nelosta tipahtelee harva se tentti...
ja töissäkin olen.
katkeruutta jota he kokevat ammattikorkeasysteemiä kohtaan. >:( En ymmärrä miksi opiskelun pitäisi olla tehotonta notkumista trendibaarissa, ikuisia graduja yms., kun ammattikorkeakoulussa hihna vie ja huonot heitetään sivuun. Akateeminen vapaus taitaa olla sitä, että nelikymppisenä on vielä paperit saamatta, kurssit kesken ja gradu kadonnut jonnekin.
Missäköhän edellisessä viestissä oli katkeruutta?
Yliopistoissahan on nykyään lähes samanlaiset aikarajat tutkinnoille kuin AMK:ssa: kandi 3v, maisteri 2v, mahd venyttää 2v ja lisäaikaa saa lisäksi hyvällä perusteella vuoden pari.
"Missäköhän edellisessä viestissä oli katkeruutta?"
Toisen ja kolmannen viestin katkeruus on sen verran selvää, että siihen riittää peruskoulutasoltaan kahdeksikon lukutaito.
"Yliopistoissahan on nykyään lähes samanlaiset aikarajat tutkinnoille kuin AMK:ssa: kandi 3v, maisteri 2v, mahd venyttää 2v ja lisäaikaa saa lisäksi hyvällä perusteella vuoden pari."
No nyt menit kyllä laukaisemaan aika älyttömyyden. Lauseen alkupuolella puhut aikarajasta mutta loppupuolella se venyy ja paukkuu satoja prosentteja. AMK:ssa opinnot vanhenevat viidessä vuodessa.
"Yliopistoissahan on nykyään lähes samanlaiset aikarajat tutkinnoille kuin AMK:ssa: kandi 3v, maisteri 2v, mahd venyttää 2v ja lisäaikaa saa lisäksi hyvällä perusteella vuoden pari."
"No nyt menit kyllä laukaisemaan aika älyttömyyden. Lauseen alkupuolella puhut aikarajasta mutta loppupuolella se venyy ja paukkuu satoja prosentteja".
Tahti on muuttunut sitten vuoden 2005, nimittäin näin se menee: yliopistolakiin lisättiin vuonna 2005 säännökset alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellisista suorittamisajoista, opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta.
Opiskeluoikeutta voi jatkaa pyynnöstä, jos valmistuminen on muutamasta opintopisteestä kiinni.
Amk:ssa vastaavasti näin: tavoitteelliset suoritusajat 1.8.2005 tai myöhemmin aloittaneilla ovat:
- 210 op:n tutkinto enimmäistukiaika 42 kk, tavoitteellinen suoritusaika 3,5 v
- 240 op:n tutkinto enimmäistukiaika 46 kk, tavoitteellinen suoritusaika 4 v
- 270 op:n tutkinto enimmäistukiaika 51 kk, tavoitteellinen suoritusaika 4,5 v
Myös AMK:ssa opiskeluoikeutta voi jatkaa pyynnöstä, jos valmistuminen on muutamasta opintopisteestä kiinni.
"AMK:ssa opinnot vanhenevat viidessä vuodessa".
Tietääkseni AMK:ssa suoritetut opinnot eivät vanhene. Jos tutkinot on suoritettu loppuun ja olet valmistunut xxxnoomi (AMK) tai xxxnööri (AMK), olet asiantuntija alallasi. Voi ainoastaan päivittää tietämystäsi ajan tasalle.
Siinä tapauksessa, että xxxnoomi (AMK) tai xxxnööri (AMK) jatkaa opintojaan, saattavat opinnot vanhentua korvaavuuskysymyksissä.
"Yliopistoissahan on nykyään lähes samanlaiset aikarajat tutkinnoille kuin AMK:ssa: kandi 3v, maisteri 2v, mahd venyttää 2v ja lisäaikaa saa lisäksi hyvällä perusteella vuoden pari."
"No nyt menit kyllä laukaisemaan aika älyttömyyden. Lauseen alkupuolella puhut aikarajasta mutta loppupuolella se venyy ja paukkuu satoja prosentteja".
Tahti on muuttunut sitten vuoden 2005, nimittäin näin se menee: yliopistolakiin lisättiin vuonna 2005 säännökset alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellisista suorittamisajoista, opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta.
Opiskeluoikeutta voi jatkaa pyynnöstä, jos valmistuminen on muutamasta opintopisteestä kiinni.
Amk:ssa vastaavasti näin: tavoitteelliset suoritusajat 1.8.2005 tai myöhemmin aloittaneilla ovat:
- 210 op:n tavoitteellinen suoritusaika 3,5 v
- 240 op:n tavoitteellinen suoritusaika 4 v
- 270 op:n tavoitteellinen suoritusaika 4,5 v
Myös AMK:ssa opiskeluoikeutta voi jatkaa pyynnöstä, jos valmistuminen on muutamasta opintopisteestä kiinni.
"AMK:ssa opinnot vanhenevat viidessä vuodessa".
Tietääkseni AMK:ssa suoritetut opinnot eivät vanhene. Jos tutkinot on suoritettu loppuun ja olet valmistunut xxxnoomi (AMK) tai xxxnööri (AMK), olet asiantuntija alallasi. Voi ainoastaan päivittää tietämystäsi ajan tasalle.
Siinä tapauksessa, että xxxnoomi (AMK) tai xxxnööri (AMK) jatkaa opintojaan, saattavat opinnot vanhentua korvaavuuskysymyksissä.
Ainakin Helsingin amk:ssa sanottiin, että viidennen vuoden aikan vanhenisi kaikki ensimmäisen vuoden aikana suoritetut opinnot eli viidennen vuoden aikan pitäisi uusia myös nämä... :O
Ja ihan hyvä, että trendikahviloissa 6 €:n cappuccinoa hörppivät aamupäiväuniset yliopisto-opiskelijat on paimennettu pulpetin ääreen. :D