No kyl maar ny ain yks kaffe maisttu!
Mistä tuo "maar" tulee? Esiintykö sitä missään muussa kielessä / murteessa. Vastaa jollain tavoin saksan kielen sanaa "zwar".
Joku on väittänyt, että turkulaiset ovat ruotsalaisia, jotka aikoinaan omaksuivat eestin kielen puhekielekseen ja joka sittemmin on jonkin verran suomalaistunut. Turkulainen arroganssi on kyllä pitkälti yhtäläistä ruotsalaisten kanssa.
Mistä tuo "maar" tulee? Esiintykö sitä missään muussa kielessä / murteessa. Vastaa jollain tavoin saksan kielen sanaa "zwar".
Joku on väittänyt, että turkulaiset ovat ruotsalaisia, jotka aikoinaan omaksuivat eestin kielen puhekielekseen ja joka sittemmin on jonkin verran suomalaistunut. Turkulainen arroganssi on kyllä pitkälti yhtäläistä ruotsalaisten kanssa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=920
>...omaksuivat eestin kielen puhekielekseen...
Eesti ja eesti ovat viron kieltä; Virossa puhutaan viroa ja kirjoitetaan viroksi. Suomi ja suomi ovat suomen kieltä. Suomeksi kirjoitettaessa ja puhuttaessa olisi hyvä käyttää kielistä niiden suomenkielisiä nimiä.
Emmehän puhu suomeksi myöskään svenskan kielestä emmekä Sverigen valtiosta!
"Viro eli eesti (viroksi eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli ..."
Y.o. löytyi Wikipediasta. Muitsan itsekin koulssa meille opetetun "viro eli eesti".
Sanat ovat siis samanvertaisia suomen kielessä ja koska "eesti"-sanan käyttö alkuperäiskielen merkityksen suhteen on loogisempaa, kannatan sen viljelemistä.
ainoana lähteenä, enkä tuolla perusteella usko sanojen samanvertaisuuteen suomen kielessä.
Tilanne on minunkin mielestäni tuo Ruotsi-Sverige, ruotsi-svenska, Viro-Eesti, viro-eesti.
> "K: Viro vai Eesti?
V: Eteläisen naapurimaamme ikivanha suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on Viro, naapureita itseään sanomme virolaisiksi ja heidän kieltään viroksi. "
Ja Lontoossa puhutaan lontoota ja Hampurissa hampuria ja Sachsenissa saksaa.
Virumaalla varmaan puhutaan virua ja Harjumaalla harjua. Ja Saaremaalla saarea. Ruhnu on sitten varmaan ihan eri juttu.
ikivanhassa Pekingissä ihkauutta Beijingiä vai ihkauudessa Beijingissä ikivanhaa Pekingiä?
Hyvä.
Unkarissa on sana már. Tarkoittikohan se "jo" vai "toki", tai jotakin sellaista. Unkarihan on suomen sukukieki, ja saanut paljon vaikutteita myös siitä turkista.
http://dict.sztaki.hu/index.jhtml kertoo unkarin sanan ’már’ tarkoittavan samaa kuin englannin sanat ’already’ ja ’yet’ – mitä ne sitten tarkoittanevatkin.
... se voi tullakin unkarista eikä Mariasta, sillä sanotaanhan kirjasuomessakin esimerkiksi "jo vain" tai "johan toki". Eli "kyl maar" tai "jo maar".
Etelä-Hämeessä asunut mummoni sanoi ”mar”. Esimerkiksi kun pöydälle oli asetettu voileipiä hän tokaisi:
”Kyl mar hän ottaa voitaleipää ja piimää kans!”
Sana "maar" on suomen kielen sana, joka esiintyy erityisesti suomen kielen lounaismurteissa ja on saanut vaikutteita ruotsin kielestä. Sanaa 'maar' voidaan käyttää vahvistamaan tai korostamaan ilmaisua, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa kahvin maistuvuutta.
Tämä "maar" voi olla etymologisesti yhteydessä ruotsin kielen sanaan "men" tai "menar", jotka molemmat voidaan suomentaa "mutta" tai "kuitenkin" merkityksellä. Ruotsin "men" toimii konjunktiona, joka ilmaisee vastakohtaa tai rajoitusta, kun taas "menar" tarkoittaa "tarkoittaa" tai "ajatella" verbinä.
Vaikka näiden sanojen merkitykset eivät ole täsmälleen samat kuin suomen "maar", ne kuitenkin saattavat olla osa sen etymologista alkuperää. Lounaismurteiden alueella on pitkä historia ruotsin kielen vaikutuksesta, joten on mahdollista, että "maar" on saanut vaikutteita ruotsista.
Väite siitä, että turkulaiset ovat ruotsalaisia, jotka aikoinaan omaksuivat eestin kielen puhekielekseen ja joka sittemmin on jonkin verran suomalaistunut, ei pidä paikkaansa. Turkulaiset ovat suomalaisia, ja Turku sijaitsee Lounais-Suomessa, alueella, jossa puhutaan suomen kielen lounaismurretta. Alueella on tosiaan ollut historiallisesti vahva ruotsinkielinen vaikutus, mutta se ei tee turkulaisista ruotsalaisia.
Turkulaisen arroganssin vertaaminen ruotsalaisiin on stereotyyppinen ja subjektiivinen näkemys, eikä se ole yleistettävissä kaikkiin turkulaisiin tai ruotsalaisiin. Ihmisten luonteenpiirteitä ja käyttäytymistä ei voi yleistää heidän etnisen tai kulttuurisen taustansa perusteella.
"alueella, jossa puhutaan suomen kielen lounaismurretta. "
Ei tuollaista murretta olekaan, on vain lounaismurteiden alue, jossa puhutaan eri murteita.
Viroksi käyttävät vastaavaa sanaa muodossa laar joka on myös sukunimi.
No kyl laar ny ain yks kaffe maisttu!
Hyih..vetti! Ku ol pahha!