Hei!
Te, jotka olette opiskelemassa (tai jo valmistuneet) tuotantotaloutta, voisitteko sanoa mielipiteenne...
Luen pitkää matikkaa, mutta fysiikan lukemisen jätin kolmeen kurssiin... Pitääkö tuotantotalouteen pyrkivän "osata enemmän" fysiikkaa? Toisin sanoen kannattaako koko ajatus tuotantotaloudesta sulkea pois?
Kiitos!
Tuotantotalous...
7
1769
Vastaukset
- meigä90
Tuotantotalouteen on matikan ja fysiikan koe. Molemmista voit saada 36p. Itseasiassa fysiikka on suhteessa jopa tärkeämpi, koska matikassa on aina mahdottomia tehtäviä, mutta fysiikassa kaikki voi osata, mikäli osaa kaiken:)
Eli lueppa lisää sitä fyssaa... - Tutalainen
Riippuu täysin paikasta, kannattaa tutustua rajoihin, ohessa esimerkkilinkki vuoden 2008 tilastoihin:
http://www.tut.fi/hakuinfo/opiskelijavalinta/valinta/tetypisteet2008kokomaa.pdf
eli Otaniemeen pitäisi saada noin 32/40, eli vaikka saisit matikasta täydet niin sinun silti pitäisi saada noin puolet oikein fysiikasta!
Lappeenrantaan taas voi päästä hyvällä matikalla...
Onnea kokeisiin! - lyhyt fyssa
Lappeenrannan tuotantotalouteen on mahdollista hakea myös suoraa paperivalinnassa, mikäli ylioppilastodistuksesta saatavat pisteet riittävät. Mikäli fysiikka ei ole lukiossa napannut, kannattaa panostaa sitten pääsykokeissa ainakin matikkaan ja kerrata lukemasi fysiikka. J kun olet sisällä, ainakin meillä Lappeenrannassa pääset hyvin kärryille fysiikan ekalla kurssilla joka on lähinnä lukion kertausta, eli once you're in, you're IN !
- Pääsykokeeseen liitt
Pääsykokeeseen liittyen, onko fysiikan pääsykoe täysin varmasti pellkkää laskemista, vai onko mahdollisuutta termin selittämis - / esseetehtävään?
Dian sivuilta kun katsoo niin viime vuosina ei ole tainnut olla tarvetta moiseen, mutta enpä valintaoppaasta löytänyt mainintaa, mikä estäisi teorian kysymisen...
Itsehän en fysiikkaa lukiossa lukenut ja nyt yliopistolla perusopintoja siitä vetelen. Siksi laskeminen sujuu paremmin kuin loistavasti, mutta yksinkertainen perusteoria, mitä yo-kirjoituksissa kysytään, puuttuu suurilta osin. V#tuttaisi, jos jäisi sisäänpääsy TeFyyn kiinni siitä, etten osaisi 1. tehtävän a)-kohdassa kertoa, minkä niminen voima vallitsee Maan ja Kuun välillä.
Toisekseen, kuuluuko matikan pääsykokeeseen syventävien kurssien (onko niitä ny 11, 12 ja vielä jopa 13?) sisältö? Epäoleellinen raja-arvo ääretön äärettömyydessä on jäänyt kummittelemaan lukioajoilta, enkä niitä vapaaehtoisesti lähde kertaamaan, jos niitä ei kysytä. Valintaoppaassa puhutaan pitkän matikan kymmenestä (10) kurssista, mikä viittaisi vahvasti 10 kurssiin, mutta ovathan nämä syventävät kuitenkin kansallisia kursseja hyvine oppikirjoineen, eikä "huippulukioni" omaa erikoissettiä. - keals
Pääsykokeeseen liitt kirjoitti:
Pääsykokeeseen liittyen, onko fysiikan pääsykoe täysin varmasti pellkkää laskemista, vai onko mahdollisuutta termin selittämis - / esseetehtävään?
Dian sivuilta kun katsoo niin viime vuosina ei ole tainnut olla tarvetta moiseen, mutta enpä valintaoppaasta löytänyt mainintaa, mikä estäisi teorian kysymisen...
Itsehän en fysiikkaa lukiossa lukenut ja nyt yliopistolla perusopintoja siitä vetelen. Siksi laskeminen sujuu paremmin kuin loistavasti, mutta yksinkertainen perusteoria, mitä yo-kirjoituksissa kysytään, puuttuu suurilta osin. V#tuttaisi, jos jäisi sisäänpääsy TeFyyn kiinni siitä, etten osaisi 1. tehtävän a)-kohdassa kertoa, minkä niminen voima vallitsee Maan ja Kuun välillä.
Toisekseen, kuuluuko matikan pääsykokeeseen syventävien kurssien (onko niitä ny 11, 12 ja vielä jopa 13?) sisältö? Epäoleellinen raja-arvo ääretön äärettömyydessä on jäänyt kummittelemaan lukioajoilta, enkä niitä vapaaehtoisesti lähde kertaamaan, jos niitä ei kysytä. Valintaoppaassa puhutaan pitkän matikan kymmenestä (10) kurssista, mikä viittaisi vahvasti 10 kurssiin, mutta ovathan nämä syventävät kuitenkin kansallisia kursseja hyvine oppikirjoineen, eikä "huippulukioni" omaa erikoissettiä.Ainakin suppeneva geometrinen sarja kannattaa tarkistaa maa13:ta ellei ole jo tuttu.
- teekkaren
Pääsykokeeseen liitt kirjoitti:
Pääsykokeeseen liittyen, onko fysiikan pääsykoe täysin varmasti pellkkää laskemista, vai onko mahdollisuutta termin selittämis - / esseetehtävään?
Dian sivuilta kun katsoo niin viime vuosina ei ole tainnut olla tarvetta moiseen, mutta enpä valintaoppaasta löytänyt mainintaa, mikä estäisi teorian kysymisen...
Itsehän en fysiikkaa lukiossa lukenut ja nyt yliopistolla perusopintoja siitä vetelen. Siksi laskeminen sujuu paremmin kuin loistavasti, mutta yksinkertainen perusteoria, mitä yo-kirjoituksissa kysytään, puuttuu suurilta osin. V#tuttaisi, jos jäisi sisäänpääsy TeFyyn kiinni siitä, etten osaisi 1. tehtävän a)-kohdassa kertoa, minkä niminen voima vallitsee Maan ja Kuun välillä.
Toisekseen, kuuluuko matikan pääsykokeeseen syventävien kurssien (onko niitä ny 11, 12 ja vielä jopa 13?) sisältö? Epäoleellinen raja-arvo ääretön äärettömyydessä on jäänyt kummittelemaan lukioajoilta, enkä niitä vapaaehtoisesti lähde kertaamaan, jos niitä ei kysytä. Valintaoppaassa puhutaan pitkän matikan kymmenestä (10) kurssista, mikä viittaisi vahvasti 10 kurssiin, mutta ovathan nämä syventävät kuitenkin kansallisia kursseja hyvine oppikirjoineen, eikä "huippulukioni" omaa erikoissettiä.http://www.dia.fi/materiaalia.html
Helpointa varmaan kun katsot ite, mitä kokeissa kysytään. Eipä ne hirveästi ole vuosien varrella muuttuneet. - j_
Pääsykokeeseen liitt kirjoitti:
Pääsykokeeseen liittyen, onko fysiikan pääsykoe täysin varmasti pellkkää laskemista, vai onko mahdollisuutta termin selittämis - / esseetehtävään?
Dian sivuilta kun katsoo niin viime vuosina ei ole tainnut olla tarvetta moiseen, mutta enpä valintaoppaasta löytänyt mainintaa, mikä estäisi teorian kysymisen...
Itsehän en fysiikkaa lukiossa lukenut ja nyt yliopistolla perusopintoja siitä vetelen. Siksi laskeminen sujuu paremmin kuin loistavasti, mutta yksinkertainen perusteoria, mitä yo-kirjoituksissa kysytään, puuttuu suurilta osin. V#tuttaisi, jos jäisi sisäänpääsy TeFyyn kiinni siitä, etten osaisi 1. tehtävän a)-kohdassa kertoa, minkä niminen voima vallitsee Maan ja Kuun välillä.
Toisekseen, kuuluuko matikan pääsykokeeseen syventävien kurssien (onko niitä ny 11, 12 ja vielä jopa 13?) sisältö? Epäoleellinen raja-arvo ääretön äärettömyydessä on jäänyt kummittelemaan lukioajoilta, enkä niitä vapaaehtoisesti lähde kertaamaan, jos niitä ei kysytä. Valintaoppaassa puhutaan pitkän matikan kymmenestä (10) kurssista, mikä viittaisi vahvasti 10 kurssiin, mutta ovathan nämä syventävät kuitenkin kansallisia kursseja hyvine oppikirjoineen, eikä "huippulukioni" omaa erikoissettiä.Maa13 on pääsykokeitten ja tulevan opiskelun kannalta varmaan hyödyllisin matikan kurssi lukion pitkästä matikasta. Jos mekaaninen laskeminen sujuu jotenkin(lähinnä derivointi ja integrointi), niin kyllä ehdottomasti kannattaa se 13. kurssi selailla vielä läpi.
Fyssasta ja selitystehtävistä... Selitystehtäviä ei tosiaan pahemmin ole, ja hyvällä laskutaidolla pärjää kyllä. Mutta peruskäsitteet ja teoriat olis tietty aika tärkeitä osata jo ihan vaan siksi, että sulla on jotain, jolla perustella ne laskemas laskut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2574590Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1312993Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412762Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061594Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116- 471109