Hei,
Olen juuri pieneltä paikkakunnalta PK-seudulle muuttanut reilu parikymppinen mies. Mulla alkoi tuo sos. tilanteiden pelko jo lukioikäisenä, tosin koulun loputtua ongelma helpotti ja katosi hetkeksi, kun siirryin työelämään. Työni oli asiakaspalveluun liittyvää ja siinä en juurikaan ongelmia kokenut, ainoastaan palaveri yms. esiintymistilanteet olivat töissä yhä ahdistavia. Mulla oli tosin koko ajan lievä SSRI-lääkitys päällä.
Lopetin lääkkeen n. vuosi sitten ja muutin nyt keväällä PK-seudulle uuden työpaikan ja tyttöystävän perässä. Alku sujui ihan hyvin, mutta eräänä päivänä ruokailutilanteessa työpaikallani puhkesivat taas nuo ikävät vapinaoireet. Sen jälkeen olen ruokailussa käynyt vain satunnaisesti ja mielellään yksinäni. Tämä on tietysti kiusallista, kun "ei uskalla" työkavereidensa kanssa ruokailla. Eilen töissäni koin pahimman jännityskohtauksen aikoihin... Meillä oli palaveritilanne, jossa käytiin läpi yhteisiä asioita. Meillä on arvaamaton esimies , kerran hän pyysi minua kirjuriksi palaverissa kalvolle ja voi luoja sitä tuskaa, mikä tuli, kun alkoi käsi täristä... Onneksi palaveri loppui, koska olin jo ihan lopussa.
Tällä hetkellä aloitin Cipralex-lääkityksen (5mg) n. viikko sitten ja olen pari kertaa jutellut ongelmasta lääkärin kanssa sekä kokeillut hypnoterapiaakin. Voi olla, että terapiasta ja lääkityksestä yleisoloni ja mielialani on kohentunut - jaksan taas esim. urheilla ja nähdä kavereitani, mutta tuollaiset yksittäiset epäonnistumiset lannistavat olon pitkäksikin aikaa. :( Haluaisin nyt kuulla hyviä kokemuksia, mitä voisin vielä kokeilla tai tehdä jotta saisin ongelman kuriin ?Harmittaa, että eteneminen työuralla tulee varmasti tyssäämään jossain kohtaa tämän ongelman ilmenemiseen.
Olen juuri pieneltä paikkakunnalta PK-seudulle muuttanut reilu parikymppinen mies. Mulla alkoi tuo sos. tilanteiden pelko jo lukioikäisenä, tosin koulun loputtua ongelma helpotti ja katosi hetkeksi, kun siirryin työelämään. Työni oli asiakaspalveluun liittyvää ja siinä en juurikaan ongelmia kokenut, ainoastaan palaveri yms. esiintymistilanteet olivat töissä yhä ahdistavia. Mulla oli tosin koko ajan lievä SSRI-lääkitys päällä.
Lopetin lääkkeen n. vuosi sitten ja muutin nyt keväällä PK-seudulle uuden työpaikan ja tyttöystävän perässä. Alku sujui ihan hyvin, mutta eräänä päivänä ruokailutilanteessa työpaikallani puhkesivat taas nuo ikävät vapinaoireet. Sen jälkeen olen ruokailussa käynyt vain satunnaisesti ja mielellään yksinäni. Tämä on tietysti kiusallista, kun "ei uskalla" työkavereidensa kanssa ruokailla. Eilen töissäni koin pahimman jännityskohtauksen aikoihin... Meillä oli palaveritilanne, jossa käytiin läpi yhteisiä asioita. Meillä on arvaamaton esimies , kerran hän pyysi minua kirjuriksi palaverissa kalvolle ja voi luoja sitä tuskaa, mikä tuli, kun alkoi käsi täristä... Onneksi palaveri loppui, koska olin jo ihan lopussa.
Tällä hetkellä aloitin Cipralex-lääkityksen (5mg) n. viikko sitten ja olen pari kertaa jutellut ongelmasta lääkärin kanssa sekä kokeillut hypnoterapiaakin. Voi olla, että terapiasta ja lääkityksestä yleisoloni ja mielialani on kohentunut - jaksan taas esim. urheilla ja nähdä kavereitani, mutta tuollaiset yksittäiset epäonnistumiset lannistavat olon pitkäksikin aikaa. :( Haluaisin nyt kuulla hyviä kokemuksia, mitä voisin vielä kokeilla tai tehdä jotta saisin ongelman kuriin ?Harmittaa, että eteneminen työuralla tulee varmasti tyssäämään jossain kohtaa tämän ongelman ilmenemiseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
suosittelen yksityistä psykiatria jolta saat propranololin lisäksi rauhoittavaa lääkettä. Niitä on muitakin kuin benzoja, mut benzot ne homman parhaiten hoitaa. Itse en oo ssri/snri/mao tai buspar tyyppisistä saanut apua ku masennuksen oireisiin. Julkinen terveydenhuolto on saanut kai ohjeet että bentsokuuria ei aloiteta, mikä tietysti vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun ja jos niin todella on, sen toiminta on lainvastaista (jos ei oo niin pitäis olla). Itse saan kyllä, mut mun kuuri on aloitettu 10v sitten julkisilla palveluilla ja nykyään yksityinen psykiatri on kuulolla. Mutta apua siis on olemassa, se vaan vähän maksaa.
No hyvä, että ole saanut oireet kuriin, vältä kofeiinia, sillä se pahentaa noita oireita, ja älä ole liian pitkään syömättä, sillä tehokas sokeriaineenvaihdunta pahentaa myös tilannetta. Perusruoan lisäksi jokin välipala viim. 2,5 -3 h välein pitää verensokerin vaihtelut kurissa. Jos alkaa masentaa niin kylmä suihku pari kertaa päivässä tekee ihmeitä, sillä se lisää serotoniinia aivojen hermosoluissa. Ja pehmeää poppia pitää kuunella mahdollisimman paljon, sillä on myös hermostoa parantava sekä masennusta vähentävä vaikutus. Paras vaikutus tulee kun kuuntelee ennen nukkumaan menoa, se lisää myös sosiaalisuutta ja vähentää masennusta. Psykosomaattisiin oireisiin peruslääkityksen lisäksi auttaa 100 mg aspiriinipilleri, voi ottaa tarvittaessa ja ilman nestettä.
Pidä vaan lääkitys kohdallaan ja hoida hyvin itseäsi, kuntoileminen ei varmaan olisi pahitteekisi, vaikka sauvakävely, niin aivot saisi olla vapaalla. Äläkä stressaa itseäsi liikaa, sillä stressihormonit ovat myös noiden oireiden taustalla.
Tsemppiä, kyllä sinä pärjäät!
Sain vähän aikaa sitten kylässä ahdistuskohtauksen kun istuimme äitini kanssa kylässä enkä ollut sitä ennen syönyt vielä aamiaista. Sen jälkeen en ole pystynyt syömään kunnolla ja vatsaa on turvottanut. Asiaan on vaikuttanut sekin kun siskollani on poikakaveri kylässä. Olen vältellyt yhteisiä ruokailuhetkiä koska en saa yksinkertaisesti ruokaa kunnolla alas ja pelkään paniikkikohtausta. Mulla oireet on lähinnä psykosomaattisia kun keho reagoi aina hyvin voimakkaasti ahdistukseen ja päinvastoin. Nyt neljän päivän ajan olen yrittänyt syödä pikkuhiljaa edes jotakin ettei huono olo ja ahdistus iske päälle. Yöt ovat olleet kaikista pahimpia kun nälkä on iskenyt ja olen yrittänyt väkisin syödä oksentamatta. Minulla on myös refluksitauti joka osin selittää huonon vointini.
lopeta se täydellisesti, se kiihdyttää aivojen pelkokeskusta ja aiheuttaa kroonisia tiloja.