Haluan laskea muuntajalta liittymispisteeseen jänntiealeneman eri kuormilla, Miten ? Kaapeli Amka 3x70 95, matkaa 600m, muuntaja 50 kva, teho 50 kwa kaapelin päässä. Vaikuttaako jännitteenalenema virran kasvuun induktiivisillä kuormilla, esim pienj. halogeenit (pakkamuuntaja), ja kuinka paljon. Onko jännitealenemalla suora vaikutus oikosulkuvirtaan ? Onko oikosulun aikana syntyvä prospektiivisellä oikosulkuvirralla vaikutus jännitealenemaan, eli toisin sanottuna oikosulkuteholla.
Tähän jos joku osaa vastata asiallisesti ja mahdollisimman yksiselitteisesti niin olisin kiitollinen
Jännitealenema syötössä
28
4367
Vastaukset
- Laskemaan vielä,
Voitko täsmentää, onko kyseessä 105 VA vai 200 VA pakkamuuntaja. On tärkeää saada oikeat lähtöarvot, jotta laskelmissa saadaan pilkku oikeaan paikkaan!
- Pj-Johto
Siis talossa on monta erilaista pakkamuuntajaa, 105, 200 ja 300. Yhteensä valaistustehoa näillä on 3,5KW, jaettu tietysti useampaan ryhmään. Mutta siis verkkomuuntaja joka syöttää taloa (20KV/0,4V) on 50kva
- Alenema saa
Pj-Johto kirjoitti:
Siis talossa on monta erilaista pakkamuuntajaa, 105, 200 ja 300. Yhteensä valaistustehoa näillä on 3,5KW, jaettu tietysti useampaan ryhmään. Mutta siis verkkomuuntaja joka syöttää taloa (20KV/0,4V) on 50kva
Olla 5% normiarvoista, jos sähkölaitos on mitoittanut oikein syöttökaapelinsa. Näillä arvoilla kaikkien sähkölaitteiden on toimittava vielä aivan normaalisti, olipa kyse halogeeneista tai kodinkoneista. Jännitteen nimellisarvo on 230 V nykyään. Jännite ei saisi tippua 218,5 V alapuolelle. Mittareillahan aleneman voi tarkistaa, kun panee kaiken mahdollisen kuorman päälle.
Jos systeemin mitoituksessa on ollut ongelmia, ne on selvitettävä. Kaapelien poikkipinnat muuntajilta lampuille, riittävä reservi muuntajiin ym. varmistettava.
Ongelmat voivat johtua monista tekijöistä. - PJ-Johto
Alenema saa kirjoitti:
Olla 5% normiarvoista, jos sähkölaitos on mitoittanut oikein syöttökaapelinsa. Näillä arvoilla kaikkien sähkölaitteiden on toimittava vielä aivan normaalisti, olipa kyse halogeeneista tai kodinkoneista. Jännitteen nimellisarvo on 230 V nykyään. Jännite ei saisi tippua 218,5 V alapuolelle. Mittareillahan aleneman voi tarkistaa, kun panee kaiken mahdollisen kuorman päälle.
Jos systeemin mitoituksessa on ollut ongelmia, ne on selvitettävä. Kaapelien poikkipinnat muuntajilta lampuille, riittävä reservi muuntajiin ym. varmistettava.
Ongelmat voivat johtua monista tekijöistä.Mites sitten tuollainen verkkomuuntaja reagoi kuormaan, esim jos 50 kva:n muuntaja rasitetaan täydellä teholla, minkälainen vaikutus tällä on toisiopuolen jännitteeseen.
- Pitää kestää
PJ-Johto kirjoitti:
Mites sitten tuollainen verkkomuuntaja reagoi kuormaan, esim jos 50 kva:n muuntaja rasitetaan täydellä teholla, minkälainen vaikutus tällä on toisiopuolen jännitteeseen.
Nimelliskuormansa (= täysi kuorma). Eli toisin sanoen jännitteen pitää pysyä normien puitteissa. Ei tuollainen matka ole mikään ihmeellinen matka syöttökaapelille. Ylikuorma on asia erikseen.
Miksi yleensä kyselet? Onko sinulla ongelma? - jännite...
PJ-Johto kirjoitti:
Mites sitten tuollainen verkkomuuntaja reagoi kuormaan, esim jos 50 kva:n muuntaja rasitetaan täydellä teholla, minkälainen vaikutus tällä on toisiopuolen jännitteeseen.
laskee muuntajaa kuormitettaessa.
- PJ-Johto
Pitää kestää kirjoitti:
Nimelliskuormansa (= täysi kuorma). Eli toisin sanoen jännitteen pitää pysyä normien puitteissa. Ei tuollainen matka ole mikään ihmeellinen matka syöttökaapelille. Ylikuorma on asia erikseen.
Miksi yleensä kyselet? Onko sinulla ongelma?jännitteen kanssa, mistä seuras vahinkoa. Yritän laskea jännitteenaleneman, kun sain mitattua niinkin alhaisen jännitteen kuin 118V L1-PE, sillon L1/L2-PE oli jotain 125 ja 160 V luokkaa muistaakseni. Muuntaja on ollut ylikuormitettu se on jo tiedossa.
Tällä 50kva muuntajalla on 9 liittymää. Miten tuo muuntajan jännitealenema lasketaan, varsinkin ylikuormitustilanteessa ? - Valovirta
PJ-Johto kirjoitti:
jännitteen kanssa, mistä seuras vahinkoa. Yritän laskea jännitteenaleneman, kun sain mitattua niinkin alhaisen jännitteen kuin 118V L1-PE, sillon L1/L2-PE oli jotain 125 ja 160 V luokkaa muistaakseni. Muuntaja on ollut ylikuormitettu se on jo tiedossa.
Tällä 50kva muuntajalla on 9 liittymää. Miten tuo muuntajan jännitealenema lasketaan, varsinkin ylikuormitustilanteessa ?Kuormitusvirran kulkiessa muuntajan käämien läpi syntyy muuntajan resistanssin ja reaktanssin vaikutuksesta muuntajassa sisäisiä jännitehäviöitä, joiden vaikutus toisiojännitteeseen riippuu kuormituksen suuruudesta ja vaihesiirrosta.
Muuntajan kilpiarvoista voidaan laskea muuntajan impedanssi josta edelleen resistanssi ja reaktanssi. Kun kuormitusvirta tunnetaan, voidaan jännitteenalenema laskea Ohmin lain mukaisesti.
Kilpiarvoista tarvitaan suhteellinen impedanssi (oikosulkuimpedanssi), muuntajan nimellisteho ja nimelliskuormitushäviöt. Oikosulkuimpedanssiksi voi olettaa esim. 4 % ja kuormitushäviöille tuon tehoiselle joku 1100 W.
Siitä sitten lasketaan PJ-puolelle näkyväksi impedanssiksi 0,13 ohm, resistanssiksi 0,07 ohm ja reaktanssiksi 10,69 omh. Meniköhän oikein? - pk
PJ-Johto kirjoitti:
jännitteen kanssa, mistä seuras vahinkoa. Yritän laskea jännitteenaleneman, kun sain mitattua niinkin alhaisen jännitteen kuin 118V L1-PE, sillon L1/L2-PE oli jotain 125 ja 160 V luokkaa muistaakseni. Muuntaja on ollut ylikuormitettu se on jo tiedossa.
Tällä 50kva muuntajalla on 9 liittymää. Miten tuo muuntajan jännitealenema lasketaan, varsinkin ylikuormitustilanteessa ?Jos jännitteet laskee noin alas kuin ilmoitit niin toden näköisin syy jännitteen alenemaan on huono tai tosi huono kontkti jossain muuntajan ja kiinteisrösi tai mittaus pisteesi välillä.Ota yhteyttä sähkön jakeluyhtiöösi ja selvitä asia sitä kautta.
- Valovirta
Valovirta kirjoitti:
Kuormitusvirran kulkiessa muuntajan käämien läpi syntyy muuntajan resistanssin ja reaktanssin vaikutuksesta muuntajassa sisäisiä jännitehäviöitä, joiden vaikutus toisiojännitteeseen riippuu kuormituksen suuruudesta ja vaihesiirrosta.
Muuntajan kilpiarvoista voidaan laskea muuntajan impedanssi josta edelleen resistanssi ja reaktanssi. Kun kuormitusvirta tunnetaan, voidaan jännitteenalenema laskea Ohmin lain mukaisesti.
Kilpiarvoista tarvitaan suhteellinen impedanssi (oikosulkuimpedanssi), muuntajan nimellisteho ja nimelliskuormitushäviöt. Oikosulkuimpedanssiksi voi olettaa esim. 4 % ja kuormitushäviöille tuon tehoiselle joku 1100 W.
Siitä sitten lasketaan PJ-puolelle näkyväksi impedanssiksi 0,13 ohm, resistanssiksi 0,07 ohm ja reaktanssiksi 10,69 omh. Meniköhän oikein?Joo eihän se ihan oikein mennyt. Impedanssi on siis 0,128 ohm, resistanssi 0,070 ohm mutta reaktanssi 0,107 ohm.
- Pj-Johto
Alenema saa kirjoitti:
Olla 5% normiarvoista, jos sähkölaitos on mitoittanut oikein syöttökaapelinsa. Näillä arvoilla kaikkien sähkölaitteiden on toimittava vielä aivan normaalisti, olipa kyse halogeeneista tai kodinkoneista. Jännitteen nimellisarvo on 230 V nykyään. Jännite ei saisi tippua 218,5 V alapuolelle. Mittareillahan aleneman voi tarkistaa, kun panee kaiken mahdollisen kuorman päälle.
Jos systeemin mitoituksessa on ollut ongelmia, ne on selvitettävä. Kaapelien poikkipinnat muuntajilta lampuille, riittävä reservi muuntajiin ym. varmistettava.
Ongelmat voivat johtua monista tekijöistä.Eiku sitä tarkoitan vaan noilla halogeenimuuntajilla että kun ovat induktiivista kuormaa niin lisääntyykö virta kun jännite laskee.
- osua
Valovirta kirjoitti:
Kuormitusvirran kulkiessa muuntajan käämien läpi syntyy muuntajan resistanssin ja reaktanssin vaikutuksesta muuntajassa sisäisiä jännitehäviöitä, joiden vaikutus toisiojännitteeseen riippuu kuormituksen suuruudesta ja vaihesiirrosta.
Muuntajan kilpiarvoista voidaan laskea muuntajan impedanssi josta edelleen resistanssi ja reaktanssi. Kun kuormitusvirta tunnetaan, voidaan jännitteenalenema laskea Ohmin lain mukaisesti.
Kilpiarvoista tarvitaan suhteellinen impedanssi (oikosulkuimpedanssi), muuntajan nimellisteho ja nimelliskuormitushäviöt. Oikosulkuimpedanssiksi voi olettaa esim. 4 % ja kuormitushäviöille tuon tehoiselle joku 1100 W.
Siitä sitten lasketaan PJ-puolelle näkyväksi impedanssiksi 0,13 ohm, resistanssiksi 0,07 ohm ja reaktanssiksi 10,69 omh. Meniköhän oikein?aika oikein, kiitoksia näistä.
- Vitsiä ei
Nähtävästi ymmärretty!
- Sähköyhtiö
Alenema saa kirjoitti:
Olla 5% normiarvoista, jos sähkölaitos on mitoittanut oikein syöttökaapelinsa. Näillä arvoilla kaikkien sähkölaitteiden on toimittava vielä aivan normaalisti, olipa kyse halogeeneista tai kodinkoneista. Jännitteen nimellisarvo on 230 V nykyään. Jännite ei saisi tippua 218,5 V alapuolelle. Mittareillahan aleneman voi tarkistaa, kun panee kaiken mahdollisen kuorman päälle.
Jos systeemin mitoituksessa on ollut ongelmia, ne on selvitettävä. Kaapelien poikkipinnat muuntajilta lampuille, riittävä reservi muuntajiin ym. varmistettava.
Ongelmat voivat johtua monista tekijöistä.pitää kiinni standardista SFS-EN 50160 jonka mukaan jännitetason vaihtelu saa olla 95% Un /-10% Mittaus tehollisarvojen 10 min. keskiarvoina viikon ajan, eli noin 207-244V.
- vastaus...
Tarkaan ei kai pysty laskemaan Erkkikään, kun kaikkien komponenttien impedanssit ja reaktanssit eivät ole tiedossa. Nätä komponentteja ovat 20 kV:n verkko, jonka joutuu olettamaan jäykäksi, muuntaja , jolle löytyy oletusarvo jostain luettelosta ja amka linja, sen arvot löytynevät luettelosta. Koulutehtävä tuo ilmeisesti onkin, ei normaalielämässä tarvitse laskeskella, jos ei ongelmia ole tullut, no paitsi tietenkin verkon suunnittelijat joutuu laskemaan. Jännitteen alenemalla on vaikutus oikosulkuvirtaan, oikosulkukohdan impedanssin lähetessä nollaa, putoaa jännite siinä lähelle nolla, joten virtaa jää rajoittamaan muuntaja ja linjat ennen muuntajaa ja jälkeen. Veikkaisin että halogeenimuuntajilla ei kai kasva virta jännitteen aletessa, mutta oikosulkumoottoreilla kylläkin jättämän kasvaessa, noh jos meni väärin, niin kyllä joku korjaa veikkauksen.
- säkäri...
siitä näkee jännitteen eri aikoina tietty se kannattaa asentaa silloin kun oletetaan että kuorma on suurin kaikilla
- kesäkuussa
mitään kouluja kyllä ole!!
- Valovirta
kesäkuussa kirjoitti:
mitään kouluja kyllä ole!!
Ei ehkä amiksessa, mutta ainakin yliopistotasolla moni opiskelee kesällä, kun ei ole kesätöitä saanut. Ja kyllä tuo aika koulutehtävältä vaikuttaa, harva tietää AMKAnsa pituuksia, paksuuksia ja muuntajatehoa ja kyselee tuollaisia. Varsinkin termi "prospektiivinen" on sellainen, ettei sitä tuossa lukisi, ellei se olisi lukenut myös jossain koulumateriaalissa...
- on,
säkäri... kirjoitti:
siitä näkee jännitteen eri aikoina tietty se kannattaa asentaa silloin kun oletetaan että kuorma on suurin kaikilla
ja tiedoissa kovatkin jännitealenemat. Jännitejäykkyys oli noin 2-2,5% luokkaa. Siksi kyselenkin nyt kuorman vaikutusta muuntajan jännitealenemaan, varsinkin pitkissä ylikuormitustilanteissa.
- Valovirta
Olehan myös tarkka yksiköiden lyhenteiden kanssa. Siis 600 m, 50 kVA, 50 kW. Prospektiivinen oikosulkuvirta ei ole oikosulkuteho. Kai siinä lysymyksessä oli mainittu muuntajalle muitakin arvoja, vai kuuluuko tässä olettaa muuntajan vaikutus merkityksettömäksi?
- muuntajan
tietoja, olen yrittänyt etsiä interwebistä tarkkoja tietija muuntajasta mutta kun verkkoyhtiöki on vaan ilmoittanut muuntajaksi Stromberg 50kva
- monta
rautaa tulessa. Eli ihan oikein muuntajalta liittymälle on 600m 3x70 95 AMKA ja teho kaapelin päässä 50KW. Tietysti on vielä 10m AXMK 4x35 tolpasta alas. Tämä ei siis ole koulutehtävä =). Jossain verkkolaskuohjelma kuten NOLA esitteessä olen huomannut että viitataan ohjelman käyttämiin muuntaja arvoihin strömbergin "yleinen" jakelumuuntaja. Sen verran tiedän että muuntaja on vuodelta 91 ja sarjanumerokin löytyy, mutta ei mitään sen enempää teknisiä tietoja tästä muuntajasta. Sitä niillä pakkamuuntajilla hain että voiko ne nostaa jännitteen alentuessa kuormaa vai tippuuko niissä vaan teho niinkuin resistiivisillä kuormilla.
Sitä hain tolla oikosulkukuormalla että oikosulun tapahtuessa, voiko se olenaisesti vaikuuttaa jännitealenemaan. Jännitettä se voi ainakain nostaa.
Eiko jakelumuuntajat kestä hetkellisiä ylikuormituksia aika hyvin ? - Valovirta
monta kirjoitti:
rautaa tulessa. Eli ihan oikein muuntajalta liittymälle on 600m 3x70 95 AMKA ja teho kaapelin päässä 50KW. Tietysti on vielä 10m AXMK 4x35 tolpasta alas. Tämä ei siis ole koulutehtävä =). Jossain verkkolaskuohjelma kuten NOLA esitteessä olen huomannut että viitataan ohjelman käyttämiin muuntaja arvoihin strömbergin "yleinen" jakelumuuntaja. Sen verran tiedän että muuntaja on vuodelta 91 ja sarjanumerokin löytyy, mutta ei mitään sen enempää teknisiä tietoja tästä muuntajasta. Sitä niillä pakkamuuntajilla hain että voiko ne nostaa jännitteen alentuessa kuormaa vai tippuuko niissä vaan teho niinkuin resistiivisillä kuormilla.
Sitä hain tolla oikosulkukuormalla että oikosulun tapahtuessa, voiko se olenaisesti vaikuuttaa jännitealenemaan. Jännitettä se voi ainakain nostaa.
Eiko jakelumuuntajat kestä hetkellisiä ylikuormituksia aika hyvin ?Halogeenien elektroniset muuntajat saattavat ottaa verkosta enemmän virtaa jännitteen laskiessa (teho pysyy vakiona) (mikä pahentaa jännitteenalenemaa verrattuna vakioimpedanssiseen kuormaan), riippuu miten muuntaja on toteutettu (onko säätyvä).
Jakelumuuntajia voi lyhytaikaisesti ylikuormittaa paljonkin, kymmeniä prosentteja. Ylikuormitus toki lyhentää muuntajan elinikää. - On etteivät
monta kirjoitti:
rautaa tulessa. Eli ihan oikein muuntajalta liittymälle on 600m 3x70 95 AMKA ja teho kaapelin päässä 50KW. Tietysti on vielä 10m AXMK 4x35 tolpasta alas. Tämä ei siis ole koulutehtävä =). Jossain verkkolaskuohjelma kuten NOLA esitteessä olen huomannut että viitataan ohjelman käyttämiin muuntaja arvoihin strömbergin "yleinen" jakelumuuntaja. Sen verran tiedän että muuntaja on vuodelta 91 ja sarjanumerokin löytyy, mutta ei mitään sen enempää teknisiä tietoja tästä muuntajasta. Sitä niillä pakkamuuntajilla hain että voiko ne nostaa jännitteen alentuessa kuormaa vai tippuuko niissä vaan teho niinkuin resistiivisillä kuormilla.
Sitä hain tolla oikosulkukuormalla että oikosulun tapahtuessa, voiko se olenaisesti vaikuuttaa jännitealenemaan. Jännitettä se voi ainakain nostaa.
Eiko jakelumuuntajat kestä hetkellisiä ylikuormituksia aika hyvin ?Pakkamuuntajat nosta kuormaa, jos jännite alenee, ovathan ne passiivisia. Joku elektroninen muuntaja (oikeasti muuttaja) voi yrittää pidellä nimellistehoja päällä, vaikka jännite aleneekin syötössä. Yleensä alle 200 V vaihejännitteet tarkoittavat selvää vikaa jossakin syötön osassa, liitin löysällä jossain, tai muuta vastaavaa.
Joskus sodan jälkeen, kun isoon kylään asennettiin vain yksi muuntaja, valot saattoivat välkkyä ja kaikenlaista ylikuormasta johtuvaa ilmiötä esiintyä.
Nykyään se on aina poikkeuksellista.
Jakelumuuntajissa on paljon rautaa ja kuparia sekä öljyä jäähdytyksessä. Terminen aikavakio on kohtuullisen pitkä, joten ei se hetkellisestä ylikuormasta paljon "hermostu". - PJ-Johto
Valovirta kirjoitti:
Halogeenien elektroniset muuntajat saattavat ottaa verkosta enemmän virtaa jännitteen laskiessa (teho pysyy vakiona) (mikä pahentaa jännitteenalenemaa verrattuna vakioimpedanssiseen kuormaan), riippuu miten muuntaja on toteutettu (onko säätyvä).
Jakelumuuntajia voi lyhytaikaisesti ylikuormittaa paljonkin, kymmeniä prosentteja. Ylikuormitus toki lyhentää muuntajan elinikää.Muuntajat ovat siis pakkamuuntajia, ja kyllä ne ovat säätyviä, yleissäätimellä toteutettu.
- Ei ole
PJ-Johto kirjoitti:
Muuntajat ovat siis pakkamuuntajia, ja kyllä ne ovat säätyviä, yleissäätimellä toteutettu.
Paitsi ehkä "korvien välissä".
- -ope-
... noi koulutehtävät pitäisi ratkaista ihan itse!
- Aina tehtävä
Tuon tapainen harjoitustehtävä oli aikanaan 60-luvulla "laskutikkuaikaan" meillä teknillisessä koulussa. Osa sai sen ratkaistuakin. Itse olin tässä joukossa ja innolla sitä kopioitiin niiden toimesta, jotka eivät olleet jaksaneet syventyä aiheeseen.
Siihen aikaan netistä ratkaisun lähteenä ei voitu edes uneksia. Tehtävä on hyvin monipuolinen ja siinä on hallittava hyvin monia sähkötekniikan peruskaavoja. On osattava jakaa tekijät resistiivisiin ja induktiivisiin komponentteihin, jotta päästään tarkkaan lopputulokseen.
Reaalimaailmassahan tuollaista lähestymistapaa tarvitaan äärimmäisen harvoin ja riittävä tarkkuus saavutetaan likiarvokaavoilla ilman trigonometristä käsittelyä.
Sinänsä aivan hyvä tehtävä: testaa koko oppikurssin riittävän monipuolisen hallinnan!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu645592Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti204207Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett172896- 1522170
- 171896
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1241718- 951367
- 681154
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171126Maailma pysähtyy aina kun sut nään
Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o77968