~~
Olen meresi
etkö kuule
kun huudan
rakkaani, aallot
puhu minulle
hyväile myrskystä
tyyneyteen
kuljeta minua sylissäsi
yön yli
aamun sarastukseen
taivaan itkiessä hiljaa
herkkyydellään
suudellasi rakasta mertasi
olen meresi
maailmasi
kuljeta polttavalta rannalta
vanhuuden seesteisyyteen ~~
Olen meresi
etkö kuule
kun huudan
rakkaani, aallot
puhu minulle
hyväile myrskystä
tyyneyteen
kuljeta minua sylissäsi
yön yli
aamun sarastukseen
taivaan itkiessä hiljaa
herkkyydellään
suudellasi rakasta mertasi
olen meresi
maailmasi
kuljeta polttavalta rannalta
vanhuuden seesteisyyteen ~~
Vastaukset 15
Vanhimmat
..jo otsikko oli hieno ja muu osa runoasi ei tuottanut pettymystä. Erityisesti pidin tästä:
"kuljeta minua sylissäsi
yön yli
aamun sarastukseen"
Herkkää kaipausta täynnä on runosi : )
Kiitokset tiikeristi lukuhetkestä : )
meri huokailee
http://www.youtube.com/watch?v=6F5qp5SQQk0&feature=related
haleja*
hymyjä*
Kiits*
Kaunista kerrontaa elämänmerestä...
Todella tykkäs noita =)))
(mie oon lapin lomalla ja täällä sähköttömässä
kodassa mie kippuranokkanoita väsäilen lyhykäisiä vastauksiani,
valona vain yötön yö...=))))
Auringon lämpöä sinulle Tiikeri!
no mutta noita
tigru on oikea voimanpesä
ja yläkertaan hyvät välit,
jtn
mokkulaan lisävirtaa pyydän* :))
kiits käynnistäs
ja näetkö tigrun leveän :)))))))))))))))))))))))))))))))))))
tässä runossasi on niin paljon sanomaa,
sanomaa johon minäkin voisin vallan hyvin yhtyä.
Monta kaunista lausetta ja kielikuvaa,
erityisesti kaksi viimeistä lausetta kosketti minua.
Vanhuus on kuitenkin jo NIIN lähellä,
se on pakko myöntää.
Yksi parhaimpiasi on tämä runo !
Rakas runoystävä,
heräsin jostain hyvin syvältä unesta
just siihen, kun naapurissa porattiin,
jäi taaskin unet liian vähiin, peijooni!
mutta niin runoon,
sanasi lämmittävät ja kokee
onnistuneensa,
runoa kirjoittaessa eilen illalla
suoraan koneelle,
en tiiä et miten lukijaan välittyy,
mutta
siinä hetkessä oli tunnetta
ja paljon kaipausta,
luin tän runoni työkaverille
ja hän sanoi, et on mykistyny!
kyynelhelemet molempien silmäkulmassa~~
purkautuminen kirjoittaessa runoja
vapauttaa ja eheyttää,
Linda
käväsin galleriasivullasi pitkästä aikaa
piipahtaa ja tuun viä myöhemmin
uudelleen, ja siitä sun iästäsi,
höpsistä, älä edes puhu viä vanhuudesta,
sinne on viä pitkä aika, :)) soot nuori,,
hhmmmm,, katsoin erään dokumetin tv;stä,
melkein satavuotiaasta mammasta ja kuinka aktiivinen elämä viä,
hän ajeli autolla itse(ei halunnu istuu pelkääjän paikalla)
käytti nettiyhteyttä,
matkusteli, oli kiinnostunu kaiken maailman asioista,
luki kuulemma 5 sanomalehteä joka päivä,
ja oli todella positiivinen ja lämmin persoona.
'omituinen höpöttäjä*
Piipahtaessa,
Löysin taas sen helmen,
unosi galleriassa;
"Eilinen repi ihoni,
tämä päivä lääkitsi.
Poistit sanoillasi arpien pelon,
huomaamattasi korjasit kaiken,
kahleeni pudotit.
Jätit jälkeesi kaipauksen,
ja satuttavan tuskan.
Kaipauksella on sinun nimesi,
polttavan kosketuksesi nälkä
tuska käsin kosketeltavissa.
Rakkaus,
jätä jo minut
tai päästä sitten lentoon."
Oiiihhh,
Tämä on koskettavan kaunista ja herkkää,
kiitos sulle runoystävä
sielusi kauniista tuotannosta,
käynnistäsi ja sanoistasi,
ne kannustaa kirjoittamaan tänne
runoja,
kun ny taas on hanat auenneet :)
Voi hyvin,
kaikkea hyvää ja kaunista päivääsi
rakkauvella Anita.
....älä poista runojasi....
Mikä vastaus!
hhmmmm,,,kuuleppas näsinneula,
en oo poistanu enää viimeisimpiä runojani,
ja oon poistanu koneesta Delete! :))
joten se siitä,
mutta rakas ystävä
kuinka voit?
lämpöisii haleja täält harjun kupeesta~~
.... sanoiko noin Pecos Bill,vaiko joku läheinen,kun näitä
ei tule suoraan tapaan säh post.kuten ennen vanhaan,
niin jää pankoille makaamaan - ilman vastausta - sillä
tämä on sattumaa kun tänne päädyin ja tämän näin.
Mitenko voin - keskusaukiollani - treen kupeessa,jonne
tuntuu aurinko luovan kosketustaan.
Kiitän - ja ohitseni et niin vain
pääse...toreillasi - tarkkana jängillä.
Päivääsi pienrunoutta syliisi
jos saattanen.
lempo soikoon!
lemmon arvoitus,
lemmon rituaalit,
lemmon tarkoitus kussakin tilanteessa,,
mutta dolantti hyvyydellä petaa,
vaikka vähän välillä koetellaankin,
se keskusaukio
on aivan muuta ku se,
mut kyl se viä
avautuu,
toivotaan et löytyy,, :)
oikein mukavaa lauantaipäevää~~
runoilemisiin ~~
Lempoilua ilmassa kuin kevyttä lämmintä
tihkua roihua hillitsemään
ja niin hyvälle tuulelle sait
tuon - keskusaukion - tiimoilta,
jonka minä aloitin ja Sinä
hyvällä jatkoit.
Lempoillaan lauantaisauna pv.
hei merenneito
äänesi liikkuu aallon harjalla
se kuullaan rannalla
meri tyyntyy
sopiva poukama löytyy
lämpimään rantahiekkaan lepäämään pysähtyy
terveisin
Into tuuli 14 m/s
jossain puita
ja aitaa kaatui,
sähköjä katkesi,
mut ny myrsky tyyntyny ~~
meren levottomuus
myrsky
vaahtopäitä ootellessa
aallot puhuu toivosta~~
hyvää päivän jatkoo
salaperäiselle zorrolle~~
Tiikeri ja hienoa, että olet jälleen kirjoitellut palstalle.
Runossasi on vaatimattomuutta, rohkeutta ja voimaa kertoa tunteet toiselle ihmiselle.
Tämä runo on hieno vastakohta tuolle Sinun "Onnellisuutesi*" runolle, joka taas salamoi tutun oloisesti uusin sanoin.
Kiitos runoistasi, pidin niistä.
Auringonpaistetta odotellessa, mukavaa viikonloppua Sinulle toivottaen.
T. Peter
Hiljaisuus ei aina merkitsee unohtamista tunne ja tila ovat vain niin suuria, että sanat jäävät jonnekin sisälle, myrskynä omiin ajatuksiin.
*
kaunis kiitos rakas ystävä
saapuessasi,
yksinäisen tiikerin
laakson hiljaiseen aamuun,
pieni sydämeni piilossa
nukkumassa,
parantumassa haavoistaan,
aamun ensimmäinen säde
ensimmäinen sävel,
voimakas aavistus tulevasta,
tiesin sen,
aavistin,
olin varma,
jäin kuuntelemaan,
kuulin jo kaukaa
säveleesi,
taivaanrannan tulisuus
hehku mystinen,
Ymmärrän, ei ole sanoja,
mutta se tunne,
Sydämen huoneissa pala
taivaanrannan hehkua, Sinua
jääny ainiaaksi~~
Rakkaudella tigru.