Käteen kohdistuva pureminen

Kerropa ensin pureeko se todella purrakseen ja satuttaakseen sinua (='vihaisena)' vai näykkiikö se kättäsi leikkien.

Jos et tiedä niin seuraa sen muuta käyttäytymistä. Irvisteleekö ensin (huuli nousee väristen vähän ylemmäs), muriseeko, onko ns. hieman jäykkänä, tai onko pelokkaan oloinen? Vai heiluttaako samaan aikaan häntää ja yrittää leikkiä?

Metodit kun riippuvat kovasti siitä mitä siellä koiran pään sisällä ko. hetkellä liikkuu...

Jos, niin kuin veikkaan, kyse on tuosta jälkimmäisestä, niin tilanne on helpompi. 6 kk vanhan tulisi kyllä tietää jo mitä EI merkitsee ja jos ei niin se on ehkä ensimmäinen asia joka teidän välillänne tulee saada kuntoon. Yksi ihan ehdoton juttu on se, että leikki ja koiran huomioiminen loppuu välittömästi kun ei toivottua käytöstä ilmenee. Sille voi kirjaimellisesti kääntää selän ja laittaa vaikka toiseen huoneeseen jäähylle.

..pomottaa!!
Meillä hiukka enemmän ongelmia..ei pelkästään näykkäse käteen vaan myös tökkii kuonollaan, estää liikkumisen(tulee eteen). Koira kerjää myös huomiota ja jos sitä silloin sille antaa niin koira on Käskenyt sinua. Älkää antako koiralle huomiota silloin kun se sitä haluaa.
Koira antaa kyllä silittää,kun sitä itse tahdon, mutta muuten pomottaa.
Meillä nyt menossa huomioimattomuus kausi. Tovotaan siitä olevan apua. Tässä samalla etsin meille hieman lisä-apuja jos jostain löytäisin ongelma(omistaja)koira kouluttajan :))
Meidän koira vaan yltyi kun kielsin. Nyt en sano missään tilanteessa mitään.Olen ihan hiljaa vaikka miten näykkiminen sattuu.
Käytän koiran normaalisti tarpeillaan ja annan ruoan. siinä on kaikki huomio minkä koiramme saa. Jos näykkii, riehuu jne. niin en huomioi sitä. Kokeilemme tätä huomioimattomuutta aluksi kolmella päivällä ja katsotaa tuleeko tuloksia..

Voin lohduttaa sillä että ajan myötä tuo helpottuu. Meillä oli sama ongelma viime kesänä ja syksynä kun koira oli pieni. Nyt koira on päälle vuoden ikäinen eikä tälläistä esiinny kuin harvoi ja silloin ainoastaan "ottaa käden suuhun" eikä näyki enää samalla tavalla. Kuitenkin kannattaa opettaa koiraa leikkimään oikein ja nätisti. Meill oli sellainen tapa että leikki loppui jos koira näykki ja joskus koira vaan innostui siitä ja tarttui jalkoihin. Tällöin oltiin huomioimatta ja mikäli sattui niin pistettiin jäähylle sanomatta mitään...
On se vaikeaa kun joskus sattuu, mutta ei kannata ruveta huitomaan ja riuhtomaan, sillä koira innostuu yhä enemmän. Itse käänsin selän ja kävelin poispäin, mikäli koira alkoi hyppia vasten ja "uhitella" otin kiinni koirasta (ilman että joutuu jahtaamaan) ja vein arestiin joko vessaan tai ulkona ollessamme autoon... Siellä sai sitten hetken olla ja ennen ulospääsyä käskin istumaan ja luvan kanssa sai mennä.

Koiramme ei pure niin että sattuu vaan on sellasta näykkimistä...Koiramme tottelee tosi hienosti kun pyytää luokse jne eikä ole koskaan murissut/ollut vihainen...toivottavasti menee ohi tuo näykkiminen...olemme huomanneet myös itse että koiramme kokeilee kuka on pomo...ja me emme anna sen pomotella..
Välillä kun yrittää näykkiä olemme laittaneet sen selälleen joka hieman tuntuu auttavan...ja meidän koira on muutenkin sellainen energia pakkaus joka on utelias ja aina haluaa sinne minne minä tai muun perheen jäsenet menee...haluamme vaan näykkimisen loppuvan joten koulutamme lisää niin eiköhän pureminen lopu..

..tai mahdollisesti vähän voit hätäilläkin jos koira tekee puremisen reakointina tekemisiisi, eli koska käytät alistamista koiran koulutuksessa, niin jos koirasi on vahvaluonteinen ja kova, niin se vastaa väkivaltaan väkivallalla, eli puhutaan vasta voimasta. Käytätä koiran kouluttamiseen alistamisen kenoja, tietyn luonteinen koira vastaa samalla mitalla takaisin. Tällöin jo hermoilisin vähän, tiedät jo, että teillä on tulossa todellinen henkien tasito, kunnes saat koiran nujerrettua lopullisesti...

Mutta jos pureminen on normaalia jokapäiväiseen toimintaan liittyvää, niin en hermoilisi. Meillä tolleri puri yli puolivuotiaaksi aktiivisesti, ihan koko ajan ja jatkuvasti. Oli siis ihan tällaista normaalia pentupuremista, mutta aivan raivostuttavan pitkään! Sitten se vain yksi päivä loppui, aivan kuin napista painamalla koira tajusi, että purra ei kannata, eikä ole sen jälkeen purrut yhtäkään ihmistä, muutoin kuin leikkiessä vahinkona. Puoli vuotiaalla puruvoima alkaa jo olla aikamoinen, mutta hampaat eivät sentään ole sellaiset piikit enää... Ole vain johdonmukainen: sinun kanssasi on hauskaa ja palkitsevaa olla normaalisti, silloin kun purraan et anna mitään huomiota, et ole palkitseva.