Niin monta harha askelta on jalkain ottanut
niin monta pahaa lausetta on huulet tuottanut,
vaan uskokaa te ystävät, tuo liekki rakkauden
palaa myöskin minussa kun teitä muistelen.
Niin usein kyynel poskellain piirtää vanojaan
kun äkkipikaisuuteni ei säästä sanojaan,
ne säälimättä silloin lyö,mä huomaa sitä en
saa syytönkin siis iskun tuon kuin oisi syyllinen.
Mä ihmisenä kasvaa koitan,luottaa siihen saan
mä kaadun taikka sitten voitan ja seison paikallaan?
Niin vaikea on pyyhkiä sanat loukkaavat
on helpompi vain huudella herjat rumimmat.
Ei kyyneleitä kasvattaa täällä kukaan saa
on parempi vain rakentaa ja aikaa uudistaa,
lyö laineet elonlaivassa joskus korkeina
ei rakkautta tallettaa voi rumina puheina.
Mä itsekseni kertoilen,en syyttää ketään vois
nää sananikin lausutut pyyhkiä voi pois,
vaan tottahan me tiedämme,tuo viitta rakkauden?
Pysyy päällä paremmin kun käymme luottaen.
Alttaria rakkauden jota meille tarjoillaan
lahjana niin arvokas aarre päällä maan,
kun huulet lausuu hymysuin sanan iloisen
siitä aistia jo voi tunteen lämpöisen.
Aika rajallinen on meillä kullakin
rakkauden siemenen myös minä tahtoisin,
elo liian lyhyt on turhaan tuhinaan
rakkauden löytää vain hellyys rinnassaan.
niin monta pahaa lausetta on huulet tuottanut,
vaan uskokaa te ystävät, tuo liekki rakkauden
palaa myöskin minussa kun teitä muistelen.
Niin usein kyynel poskellain piirtää vanojaan
kun äkkipikaisuuteni ei säästä sanojaan,
ne säälimättä silloin lyö,mä huomaa sitä en
saa syytönkin siis iskun tuon kuin oisi syyllinen.
Mä ihmisenä kasvaa koitan,luottaa siihen saan
mä kaadun taikka sitten voitan ja seison paikallaan?
Niin vaikea on pyyhkiä sanat loukkaavat
on helpompi vain huudella herjat rumimmat.
Ei kyyneleitä kasvattaa täällä kukaan saa
on parempi vain rakentaa ja aikaa uudistaa,
lyö laineet elonlaivassa joskus korkeina
ei rakkautta tallettaa voi rumina puheina.
Mä itsekseni kertoilen,en syyttää ketään vois
nää sananikin lausutut pyyhkiä voi pois,
vaan tottahan me tiedämme,tuo viitta rakkauden?
Pysyy päällä paremmin kun käymme luottaen.
Alttaria rakkauden jota meille tarjoillaan
lahjana niin arvokas aarre päällä maan,
kun huulet lausuu hymysuin sanan iloisen
siitä aistia jo voi tunteen lämpöisen.
Aika rajallinen on meillä kullakin
rakkauden siemenen myös minä tahtoisin,
elo liian lyhyt on turhaan tuhinaan
rakkauden löytää vain hellyys rinnassaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itsetutkiskelua,tilitystä elämästä,toivetta rakkaudesta..kaikkea tätä sait hienoon runoosi mahtumaan.Kauniisti ilmaisit tärkeimmän.
Kauris-62 hyvä kun viesti välittyi sanojen myötä.
Rakkaus on joskus niin ihmeellinen ?
Sinulle oikein hyvää kesää. T:J
minä ainakin uskon sen liekin palamiseen Sinussa,
varmaan moni muukin. Rakkaus on niin monitahoinen,
tulee lausuttua sellaistakin, mitä myöhemmin joutuu
katumaan - satuttamalla toista sisäisesti.
Syntyy kyyneleitä, sisäisiä ruhejeita joita ei kukaan näe,
vain satutettu ne tuntee.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, ja anteeksipyyntökin
tuntuu hukkuvan maailman kohinaan, ei tavoita.
Kunpa me muistaisimme sen, että aika täällä on meille
rajallinen ja käyttäisimme sen taiten. Vaan kun emme,
tulee haavoja sieluun ja sydämeen.
Paljonpuhuva, koskettava ja elämänmakuinen runo.
Kiitos siitä sekä sen ajatuksista.
toivota paljon rakkauden liekkejä
sekä halauksia,
yksi lähtee täältä jos huolit?
Kerran vaan
täällä taistellaan,
saa rakkaus sen
jos tahdot sydämen?