Rakkauden askeleet !

Niin monta harha askelta on jalkain ottanut
niin monta pahaa lausetta on huulet tuottanut,
vaan uskokaa te ystävät, tuo liekki rakkauden
palaa myöskin minussa kun teitä muistelen.

Niin usein kyynel poskellain piirtää vanojaan
kun äkkipikaisuuteni ei säästä sanojaan,
ne säälimättä silloin lyö,mä huomaa sitä en
saa syytönkin siis iskun tuon kuin oisi syyllinen.

Mä ihmisenä kasvaa koitan,luottaa siihen saan
mä kaadun taikka sitten voitan ja seison paikallaan?
Niin vaikea on pyyhkiä sanat loukkaavat
on helpompi vain huudella herjat rumimmat.

Ei kyyneleitä kasvattaa täällä kukaan saa
on parempi vain rakentaa ja aikaa uudistaa,
lyö laineet elonlaivassa joskus korkeina
ei rakkautta tallettaa voi rumina puheina.

Mä itsekseni kertoilen,en syyttää ketään vois
nää sananikin lausutut pyyhkiä voi pois,
vaan tottahan me tiedämme,tuo viitta rakkauden?
Pysyy päällä paremmin kun käymme luottaen.

Alttaria rakkauden jota meille tarjoillaan
lahjana niin arvokas aarre päällä maan,
kun huulet lausuu hymysuin sanan iloisen
siitä aistia jo voi tunteen lämpöisen.

Aika rajallinen on meillä kullakin
rakkauden siemenen myös minä tahtoisin,
elo liian lyhyt on turhaan tuhinaan
rakkauden löytää vain hellyys rinnassaan.