En jaksa olla ihmettelemättä sitä, mistä puna-armeija
sai II maailmansodassa sellaiset määrät rahaa, että
pystyi ruokkimaan sotilaansa miltei yksinomaa
GLUTEENITTOMALLA TATTARIPUUROLLA?
Tähän ihmettelyyn on johtanut se, että olen joutunut
ostamaan kaupasta gluteenittomia leivonnaisia, mm.
tattarileipää yms. joiden kilohinnat lähentelevät ja
ylittävätkin sisäfileen hinnan.
Miten me suostumme tähän? Eikö vapaa kilpailu toimi
tällä alalla lainkaan?
Miten keliaakikkojen etujärjestö Keliakialiitto on tähän
asiaan puuttunut? Muuten kuin julkaisemalla
leipäilmoituksia lehdessään?
Tähän varmasti vastataan, että gluteeniton leipä on
vaikeasti leivottava. Saattaa olla, mutta eiköhän ne
ongelmat ole jo ratkaistu ja tavaraa tulee uunista
varsin juohevasti.
sai II maailmansodassa sellaiset määrät rahaa, että
pystyi ruokkimaan sotilaansa miltei yksinomaa
GLUTEENITTOMALLA TATTARIPUUROLLA?
Tähän ihmettelyyn on johtanut se, että olen joutunut
ostamaan kaupasta gluteenittomia leivonnaisia, mm.
tattarileipää yms. joiden kilohinnat lähentelevät ja
ylittävätkin sisäfileen hinnan.
Miten me suostumme tähän? Eikö vapaa kilpailu toimi
tällä alalla lainkaan?
Miten keliaakikkojen etujärjestö Keliakialiitto on tähän
asiaan puuttunut? Muuten kuin julkaisemalla
leipäilmoituksia lehdessään?
Tähän varmasti vastataan, että gluteeniton leipä on
vaikeasti leivottava. Saattaa olla, mutta eiköhän ne
ongelmat ole jo ratkaistu ja tavaraa tulee uunista
varsin juohevasti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen miettinyt aivan samaa. Minulla ei ole todettu keliakiaa, mutta mahaani ei koske kun syön gluteenitonta leipää ym. ruokaa.
Eikä gluteeniton leipä todellakaan ole vaikeasti leivottavaa, ihmettelen mistä moinen käsitys.
Mun työpaikkaruokalassakaan ei saa kuin sitä samaa pahaa näkkileipää päivästä toiseen, vaikka "tavallista" tuoretta leipää on ties kuinka monen sorttista. Silkkaa laiskuutta ja välinpitämättömyyttä sanon minä!