Tosiaan olen vasta menossa kahdeksannelle luokalle mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat aika varmat. Tosin useilla ne vielä muuttuvat varsinkin kun minäkin olen vasta tässä iässä mutta olen jo parisen vuotta ollut kiinnostunut alasta jne. No tänä vuanna sitten sain aikaseks tilata yhden noista tämän vuoden pääsykoe kirjoista (Jukka Kekkonen - Kontekstuaalinen oikeushistoria) ja olen sitä jo alotellutkin lukemaan. Tiedän tosin, että siihen on vielä aikaa kun tua mahd. yliopisto aika on edessä ja kirjatkin vaihtuvat mutta toki silloinenkin kirja pitää jotain samaa sisällään.
Olen tarkaan harkinnut tätä alaa - etenkin tuomarin virkaa tosin on vielä kohdallani epäselvää, että tuomariksiko vai asianajajaksi. Jos sitten koulutusten jälkeen suuntaan asianajajaksi olen päättänyt, että en halua esim. firman tai yksittäisen henkilön asianajajaksi. Tämä ala EI siis kiinnosta minua rahan eikä esim. perheen painostuksen takia .
Ennen yliopisto hakuja olen miettinyt suuntaavani Kalevan lukioon musiikkilinjalle, tosin eihän mikään näistä ole varmaa, ylipäätänsä pääsenkö haluamaani paikkoihin opiskelemaan. Myös Parkanon lukion musiikkiteatteri linjaa olen harkinnut.
Kysyttävääkin minulla olisi =) Eli siis ;
1. Joku jo valmistunut, onko työ vastannut odotuksiasi ja mitä mahdollisia huonoja puolia työssä on ?
2. Millaisia peruselämän taitoja työssä tarvii ? (sanavalmius, rohkeus, maalaisjärki jne.. ne minulta jo aikalailla löytyy)
3. joku joka opiskelee/juuri opiskelun lopettanut oikeustieteellisessä, millaista se oli, liian rankkaa jne. mitä vinkkejä antaisit yliopistossa aloitteleville ja mitä olisit itse tehnyt toisin ?
4. Kuinka erivuosin pääsykoe kirjat eroavat toisistaan ? (jos joku olisi sattunut vaikka parin vuoden teoksia lukeisemaan)
5. Mistä peruskoulun/lukion oppiaineista on hyötyä oikeustieteelliseen haettaessa ? (esim. eikös historia ole sinänsä tärkeää, mitä olen tota yllämainitsemaa Kontekstuaalista oikeushistoria- teosta lukenu? )
6. Onko mitään alaan johdattelevaa lukio tms. ennen yliopisto koulutusta ?
Tässä oli pääällimmäiset kysymykset & olen siis vasta 14- vuotias tyttö Kangasalan tianoilta , joten ei tämä niin ajankohtaista todellakaan ole mutta tätä olen jo muutaman vuoden miettinyt ja haluaisin nyt jo ruveta pohjatyötä tekemään - onhan se mukava jos on ennen pääsykokeisiin lukemisen alkua jo pieni ja vankka pohja oikeudellisista asioista. Kukaan perheestäni tms. ei ole oikeushommissa joten apu ulkopuolisilta olisi suuren kiitoksen arvoinen !
Eli suurikiitos jo etukäteen kaikille jotka vastaavat edes yhteen näistä askarruttavista kysymyksistä ! =)
Olen tarkaan harkinnut tätä alaa - etenkin tuomarin virkaa tosin on vielä kohdallani epäselvää, että tuomariksiko vai asianajajaksi. Jos sitten koulutusten jälkeen suuntaan asianajajaksi olen päättänyt, että en halua esim. firman tai yksittäisen henkilön asianajajaksi. Tämä ala EI siis kiinnosta minua rahan eikä esim. perheen painostuksen takia .
Ennen yliopisto hakuja olen miettinyt suuntaavani Kalevan lukioon musiikkilinjalle, tosin eihän mikään näistä ole varmaa, ylipäätänsä pääsenkö haluamaani paikkoihin opiskelemaan. Myös Parkanon lukion musiikkiteatteri linjaa olen harkinnut.
Kysyttävääkin minulla olisi =) Eli siis ;
1. Joku jo valmistunut, onko työ vastannut odotuksiasi ja mitä mahdollisia huonoja puolia työssä on ?
2. Millaisia peruselämän taitoja työssä tarvii ? (sanavalmius, rohkeus, maalaisjärki jne.. ne minulta jo aikalailla löytyy)
3. joku joka opiskelee/juuri opiskelun lopettanut oikeustieteellisessä, millaista se oli, liian rankkaa jne. mitä vinkkejä antaisit yliopistossa aloitteleville ja mitä olisit itse tehnyt toisin ?
4. Kuinka erivuosin pääsykoe kirjat eroavat toisistaan ? (jos joku olisi sattunut vaikka parin vuoden teoksia lukeisemaan)
5. Mistä peruskoulun/lukion oppiaineista on hyötyä oikeustieteelliseen haettaessa ? (esim. eikös historia ole sinänsä tärkeää, mitä olen tota yllämainitsemaa Kontekstuaalista oikeushistoria- teosta lukenu? )
6. Onko mitään alaan johdattelevaa lukio tms. ennen yliopisto koulutusta ?
Tässä oli pääällimmäiset kysymykset & olen siis vasta 14- vuotias tyttö Kangasalan tianoilta , joten ei tämä niin ajankohtaista todellakaan ole mutta tätä olen jo muutaman vuoden miettinyt ja haluaisin nyt jo ruveta pohjatyötä tekemään - onhan se mukava jos on ennen pääsykokeisiin lukemisen alkua jo pieni ja vankka pohja oikeudellisista asioista. Kukaan perheestäni tms. ei ole oikeushommissa joten apu ulkopuolisilta olisi suuren kiitoksen arvoinen !
Eli suurikiitos jo etukäteen kaikille jotka vastaavat edes yhteen näistä askarruttavista kysymyksistä ! =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse haen ensi vuonna ja olen myös miettinyt, josko hankkisin jonkun vanhan pääsykoekirjan. Kysyisinkin jo tiedekuntaan päässeiltä/hakeneilta, että onko siitä mitään hyötyä. Lähinnä ajattelin ihan sen takia että näkisi minkälaista se lakiteksti on, kun en suoraan sanottuna oikein tiedä mihin olen ryhtymässä, vaikka olen varma, että oikikseen haen. Mutta niin olisiko jollain jotain vinkkejä että mitä kirjaa kannattais lueskella? Kiinnostaisi myös sellainen, että kuinka hyviä yo-arvosanoja sisäänpäässeillä yleensä on? Sori etten vastannut kysymyksiin vaan kysyin vaan lisää.
tosiaan minä luen tota kontekstuaalista oikeushistoriaa, joka on 1/3 tämän vuotisista haku kirjoista helsinkin oikkariin. Tämä kirja on ns. tärkein tämän vuoden pääsykoe kirjoista, joten ehkä olisi hyvä valinta ; Jukka Kekkonen - Kontekstuaalinen oikeushistoria . =) ja eihän se mitään, kyllä joku meijän kysymyksiin viä vastailee.
Ja tämä kirja ei kauheasti pelkkään 'lakitekstiin' sijoitu, vaan enimmikseen pyörii sen ympärillä mitä on Kontekstuaalinen oikeushistoria jne. (:
jep. se historia on paaaaljon tärkeämpi mitä ympäristö oikeus... ei mikään ole toista tärkeämpi pääsykokeessa. Mutta tuo historia on niistä helpompia vaikka toisaalta senkin sisäistäminen vaatii paljon lukemista ja ymmärtämistä. Kyse ei ole mistään kouluhistoriasta.
1./2. En ole siis vielä valmis, mutta olen työskennellyt isossa asianajotoimistossa. Siellä vastavalmistuneet tekevät todella pitkää työpäivää ja ilmapiiri on "bisneslipevä". Itse työ on asiakirjojen laadintaa lähinnä, tarkkaa puuduttavaa pilkunviilausta. Lähes kokonaan englanniksi. Harvoja asioita osaa ulkoa, kirjat ja tietokannat ovat yksityiskohtien tarkastamista varten, mutta asioista täytyy olla hyvä kokonaiskuva, jotta etsimiseen ei mene aikaa eikä horise vahingossa asian vierestä. Yleisesti valmistuneella oikkarilla on helposti suuri pettymys siihen, miten puuduttavaa ja epäseksikästä työ oikeasti on. Kaikki koulun kirjoista luetut ylevät lauseet tippuvat pois ja työ itsessään on rutiinia, pläräämistä, kiirettä jne.
Asianajotoimistossa täytyy olla stressinsietokykyä, pokkurointikykyä, "sosiaalisuutta" (eli pitää kestää toisten huonoa päivää itse näennäisen hyväntuulisena ja yhteistyökykyisenä), täytyy olla "draivi" eli halu päästä eteenpäin ja tehdä työ mahdollisimman hyvin, lisäksi täytyy olla omatoimisuutta, tiedonhakukykyä, omaa oivallusta - näistä mitään ei opeteta koulussa. Kielitaito on aina hyvä juttu eli ruotsi on vielä tällä alalla semmoinen kultakimpale ettei tosikaan ja englanti on puhtaana työkielenä välttämätön. Plussana on usein aika innostuneet työtoverit, näköalapaikka kiinnostaviin juttuihin, seminaareihin, tapaamisiin, verkostoituminen, ja hyvät edut, jos ei nyt ihan mahtava palkka. Yrityksiin pääsee helpommin asianajotoimistojen kautta, jos ei raadanta innosta, ja sitten voi nauttia hyvästä palkasta JA säännöllisestä työajasta.
Veikkaisin, että pienessä toimistossa, ns. ihmisten parissa kullankiiltoa tarvitaan vähemmän, mutta empatia, etääntymiskyky asiakkaan asioista, asioiden selkeästi esittämisen taito ovat tärkeitä. Englantia ei tarvitse samaan tapaan ja ehkä työtaakkaakin voi säädellä enemmän.
En ole itse ollut hallintopuolella, mutta siellä aikataulu on väljempää ja yleisesti ihmiset tuntuvat viihtyvän paremmin. Miinus on tietenkin palkka, se on välillä naurettavan alhainen.
Tuomariksi eteneminen on vaikeaa, ennen vakituista nimitystä voi takana olla kymmenen vuoden putki pätkätöitä. Jos epävarmuutta, muuttamista, työttömyysjaksoja kestää, niin sinne sitten..sama vika on myös yliopistotutkijan/proffan etenemistahdissa. Vaikka leipä on kapea, se ei ole edes varma.
3. Opetusta kehitetään paraikaa, joten se voi olla sinun aloittaessasi jo erilaista. Minun aikanani se oli yksinäistä puurtamista, en edes tiennyt, keitä oli minun kanssani samalla "vuosikurssilla". Nyt yhteisiä luentoja yms on enemmän, ja suunniteltu opiskelujärjestys pitää laumaa koossa. Neuvoisin verkostoitumaan, käymään luennoilla, menemään ainejärjestöön, käymään vaihdossa, osallistumaan oikeustapauskilpailuun. Tuollaiset asiat antavat tsemppausta kestää itse tenttiin lukemisen ja niillä voi herua työpaikka helpommin kuin puhtailla erinomaisilla arvosanoilla.
4. Helsingissä pääsykokeeseen otetaan 3-4 oikeudenalaa (joita on siis opetettavana sisällä 19) vuorovuosina ja niistä pykätään tuollainen koottu pikkuopus ulos. Opus sisältää sinänsä samaa asiaa kuin aineopintovaiheen kirjat, se on vain tiivistetty versio. Ihan hyödyllistä lukea, mutta ei auta sinua omassa pääsykokeessasi, koska koe perustuu aina vain sen vuoden kirjoihin.
5. Jos EU-juridiikka, liikejuridiikka, ihmisoikeudet tai vastaavat kiinnostavat, suosittelisin lukemaan lukiossa kieliä. Englanti erityisesti, mutta myös ranska on monella alalla tärkeä. Ruotsia tarvitset, jos havittelet tuomarin tai hallintovirkamiehen uraa. Muuten riittää, että polla pelaa.
6. Et tarvitse mitään johdattelua. Ei juristien lapsillakaan ole sellaista. Ota lukio sillä tavalla rennosti, että sinulla on paukkuja alkaa lukea pääsykokeisiin heti täysillä, ne yksin ratkaisevat sisäänpääsyn.
Olet nuori ja silleen, mutta kannattaa miettiä jo valmiiksi sellainen asia että rajasit tuossa viestissäsi pois vähintään 98% potentiaalisesta asiakaskunnasta:
"Jos sitten koulutusten jälkeen suuntaan asianajajaksi olen päättänyt, että en halua esim. firman tai yksittäisen henkilön asianajajaksi."
Kyllä ne voittopuolisesti ovat firmat ja yksittäiset henkilöt, jotka asianajajan palveluita käyttävät. Kenen asioita sitten ajattelit ajaa?
Tai sitten tarkoituksenasi oli ilmoittaa, ettet halua jonkun firman tai yksittäisen henkilön omaksi lakimieheksi (firmoissa ns. in-house lawyer). Nämä in-house lawyerit eivät ole asianajajia.