Miten te vietäte aikanne kun lapset ovat etävahemman luona koko viikonlopun? yritän hiukan siivota sisällä ja pihalla ja laittan ruokaa ja katson telsua ja soitan sukulaisille tms... mutta en oikein osa lähtä minnekkään vaiks olisi mahdollista. Pelottaa elokuviin mennä yksinänsä eikä ainakan tanssimaan voi ajatellakkaan menenvänsä. Ihan tuntuu kuin olisi viikko aikaa ennen kuin lapset tulee takaisin taas.
yksinäistä on
lukiaäiti
4196
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko etsinyt paikkakunnaltasi muita yksinhuoltajia?
Ehkä toisesta samassa tilanteessa olevasta saisi seuraa niille viikonlopuille kun lapset isillään.
Itse lapsen ollessa hoidossa joko puuhailen kotona omiani tai lähden kavereiden kanssa jonnekin.
Yksin elokuviin tms, en itsekään tykkää mennä.
Koeta ihmeessä keksiä itsellesi jotain "omaa" tekemistä siksi aikaa kun lapset on poissa.
Olisiko mahdollista aloittaa joku uusi harrastus?
Itse olin kansalaisopiston käsityökurssilla ja tykkäsin kovasti, hintakaan ei päätä huimannut :)
mutta ole ihan rauhassa ja tekemättä mitään. Jos lapset ovat pitkään etävanhemmalla sinulla on mahdollisuus aloittaa jotain ihan omaa. Tapaamisaikana ei kuitenkaan tarvitse suorittaa mitään. Se ei ole hetkellinen vapauden lahjda, josta pitä ottaa kaikki irti. Anna sen idean tekemisestä tulla ihan itsekseen, älä odota ihmeitä.
Tosiasiassa lasten pissaolo on omituista ja vie jonkin aikaa enttä siihen tottuu. Äidit ovat niin ohjelmoituneet olemaan kuulolla ja selvillä lasten tekemisistä ja myös valmiita aina keskytämään kaiken tekemisessä, että on ihmeellistä kun joskus ei tarvitsekaan.
Anna itsellesi lupa aluksi olla vain ja katso vaikka telkkaria ihan tylsänä. Kun tilanne arkistuu keksit erilaista kivaa puuhaa ja voit todella hankkia itsellesi harrastuksen, johon voit mennä kun lapset ovat etällä.
Meikäläisellä oli sama ongelma melkein 3 vuoden ajan.Tosin jäin vieläpä lapseni kanssa ihan kahdestaan asumaan "outoon" kaupunkiin kun lapsen isä muutti kokonaan pois paikkakunnalta ja oma perheeni asui myös muualla,kotikaupungissani.En ollut ehtinyt kauheasti olemaan töissäkään enkä harrastamaan joten minulla ei pahemmin ollut omia kavereita joten erottuamme jämähdin aina ihan yksikseni neljän seinän sisälle aina kun poika oli isällään.Siivoilin,katselin telkkaria ja surffailin netissä...Elämäni oli tosi kuollutta kun lapsi oli poissa!
Parisen kuukautta sitten muutin poikani kanssa takaisin rakkaaseen kotikaupunkiini lähelle perhettäni ja kavereita ja nyt tuntuu kuin elämäni olisi alkanut uudelleen!:) Kun poju menee isälleen joka toinen viikonloppu niin enään minun ei tarvitsekkaan kökkiä yksin kotona vaan voin soittaa siskolle tai kavereille ja käydään yhdessä kaupungilla pyörimässä päivisin tai iltaisin,syömässä,leffassa,baarissa tai sitten ihan vaan kyläillään toistemme luona.
Olen kyllä käynyt jopa leffassa yksinäni täällä ollessa mitä en olisi koskaan aikasemmin varmaan tehnytkään.:)
Ja nyt itseasiassa nautin myös siitä ihan yksinolosta kotona enemmän kun tiedän että nyt minun ei ole ihan pakko olla yksin jos en halua!:)
itselläni on kieltämättä sama juttu,paitsi että olen yh-isä.olen niin tottunut olemaan ja elämään muksuni kanssa että silloin kun menee äidilleen en tahdo saada aikaani kulumaan.varsinkin kunnen juokse ravintoloissa enkä muutenkaan käytä alkoholia,niin siinä menee sekin vaihtoehto..:)saatika olisi kerinnyt harrastamaan mitään ja vaikea on aloittaakkaan enään kunnei kumminkaan olisi aikaa kuin joka toinen viikonloppu eikä sen puoleen kyllä rahaakaan..