On törkeää ja häpeällistä, että Haukiputaan kunta ei saa järjestettyä päihtyneiden akuuttihoitoa muualle kuin tk:n vuodeosastolle! Sinne tuovat vuoroin ambulanssilla ja poliisiautolla humalaisia örveltämään, kaikkien vanhusten ja sairaiden sekaan, hoitajien riesaksi. Oikeasti ja tahattomasti sairaiden on oman pahan olonsa lisäksi kestettävä humalaisten häiriköinti ja aiheuttama pelko, puhumattakaan siitä, mitä muutoinkin ylikuormitetut hoitajat joutuvat kestämään..!
Onko yhdelläkään päättäjällä rohkeutta ottaa julkista kantaa tähän epäkohtaan?
Onko yhdelläkään päättäjällä rohkeutta ottaa julkista kantaa tähän epäkohtaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oulussahan ne örveltävät yhteispäivystyksessä. Suunnitelmissa oli rakentaa erillinen "selviytymisasema" esim. poliisilaitoksen yhteyteen, mutta rahojen puutteessa on hankkeesta luovuttu. Vaihtoehtoja ei ole kuin putka tai terveyspalveluiden tilat.
myynti kokonaan, loppuu kerralla ongelmat.
Viinasta ei tunnu olevan nyt kuin ongelmia vain. Viisaat viinankäyttäjät ovat huvenneet kokonaan, jos otetaan otetaan aina liikaa.
ensinnäkin,valtiolla ei ole varaa lopettaa viinan myyntiä,tai tietysti on varaa jos kaikkien verotusta nostetaan.
uusi nouseva sukupolvi tulee olemaan todella alkoholisoitunutta,sen huomaa myyntipisteissä tällä hetkellä sunnuntaina illalla.
alkoholismi on sairaus ja tähän sairastuneita 18-25 vuotiaita on putaalla liian paljon,jotan huoli nuorista aikuisista on suuri.
viinan hinta pitäisi tupalta,sillä ainakin minä voisin aivan hyvin ostaa tarvitsemani
määrän nurkumatta.
periaate: rahattomuus luo raittutta pitää paikkansa,jos mäyriksen saa nykyään alle 10e mutta jos hinta olisi vaikka pari kymppiä,ei ainakaan viikkorahalla tulisi
ostettua aina mäyristä.
sen toisen lisäkympin voisi laittaa päihdehuoltoon.
Vastíkään uutisoitiin lisääntyvästä vanhusväestön alkoholisoitumisesta. Taitaa moni ottaa kuppia unohtaakseen kurjistuvan elämänsä. Nykypäivänä ihmisen pitää olla niin tehokas, 'kaunis ja rohkea' ja kaikkihan ei täytä näitä vaatimuksia. Ihmisten mollaaminen ja arvostelu saa herkimmät masentumaan. Nuoriso joka näkyy ja kuuluu, näyttää herättävän jatkuvaa närästystä kanssaihmisissä.
rakentaa tuonne satakariin puliukkojen lepokodin.
viikottain vietäs ruoka ja juomat sinne,
juomaksi kossua jokaiselle 5 pulloa.
koiranmakkaraa ruuaksi.
ei venettä jos jaksaa uida villeskään niin saa tulla
muuten joutavat sinne jäämään
kippura nenän....
Puhumme yleisesti ottaen kemiallisesta riippuvuudesta.
PERINNÖLLISYYS
Alkoholismiin johtavia perintötekijöitä on pystytty todentamaan sitä mukaa kuin geenitutkimus on edistynyt. Tunnetuimmat alkoholismia aiheuttavat poikkeamat ovat geeneissä GABRA2 ja ADH4. Mitä sitten ovat nämä ”alkoholismigeenit”, mikä on näiden geenien tehtävä ja ennen kaikkea, miten geeninpoikkeaman omaavat ihmiset kokevat päihteen verrattuna ns. normaaligeenien omaaviin?
GABRA2 geenin mutaation johdosta alkoholin vaikutus aivoissa on voimakkaampaa, jolloin tunneperäinen ”koukkuun” jääminen syntyy nopeasti. Ei ole merkitystä otetaanko ensihumala 12- vai 50-vuotiaana, rakastumisen tunne päihteeseen alkaa ohjaamaan elämää.
Geenissä ADH4 oleva poikkeama aiheuttaa normaalia paremman alkoholin sietokyvyn. Tämä mahdollistaa suuremmat annokset päihteitä ”kontrollia menettämättä”.
Alkoholismin perinnöllisyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt on saatu aikaan näkyviä tuloksia. Tutkimukset jotka johtivat GABRA2:n ja ADH4:n löytöön kestivät yli 10v ja niissä tutkittiin yli 12000 ihmistä. Nyt tiedetään, että ”alkoholismigeenejä” on useita eikä vain muutama. Geenit sinänsä eivät sairastuta ja muuta ihmisen kohtaloa vaan toimivat ikään kuin ”resepteinä” keskushermoston rakentumisessa. Geenien tehtävänä on antaa koodit solukon rakentumiselle ja niiden pitää myös vastata evoluutiollisiin haasteisiin, jotta ihminen tai kasvi pysyisi hengissä siinä ympäristössä missä se elää. Geenien luenta tai toiminto voi muuttua ympäristön vaikutuksesta, vaikka itse DNA-rakenne ei muuttuisi. Puhumme myös ns. epigenetiikasta.
Ihminen saa perimässään ehdottomia (norm. esim. 5 sormea/käsi) geenejä, mutta myös geneettisyyttä joka joustaa ympäristö/perintötekijöiden mukaan. Kun tarkastellaan alkoholismiin johtavia geenejä voimme todeta, että valmiit, perityt geenipoikkeamat muokkaavat aivojemme hermosolurakenteita siten, että ne ovat valmiit vastaanottamaan päihteen vaikutukset ”sinne kuuluvina”. Eli emme peri ainoastaan vanhempiemme ja isovanhempiemme ulkoisia piirteitä vaan myös sisäisiä rakenteita (mm. sisäelinten koko ja toiminta).
Milloin sitten voi määritellä, että ihminen on kemiallisesti riippuvainen? Onko ihmisiä, jotka ovat syntyjään alkoholisteja vai tullaanko alkoholisteiksi vain juomalla viinaa? Tähän voisi vastata, että voimakkaimmankin geneettisen alttiustason toteamiseksi tarvitaan aina myös päihdettä. Millään muulla tavalla ei henkilö eroa ns. normaali ihmisestä, mutta päihteitä saadessaan hänellä puhkeaa ennemmin tai myöhemmin krooninen sairaus. Kroonisista päihderiippuvaisista n. 70% on kokenut voimakasta mielihyvää jo ensimmäisistä juomiskerroista lähtien. Heillä on myös lähes poikkeuksetta lähisukulaisissa alkoholisteja ja voidaankin todeta, että jo alkujaan voimakkaan päihteistä koetun tunne-elämyksen takana on valmiiksi päihteille ehdollistunut hermosto. Ei ole harvinaista, että kroonisilla alkoholisteilla on ollut turvattu, hyvä lapsuus ja sosiaalinen asema yhteiskunnan hierarkiassa. Sairaus ei siis katso, kehen se iskee. Yksi sairauden oireista, sosiaalisen aseman huononeminen, on monasti seurausta päihteiden käytöstä.
Alkoholismin geneettinen periytyvyys on voimakkaampaa kuin skitsofrenian tai diabeteksen, mutta useat tahot pitävät sairautta perusteettomasti ”selkärangattomuutena” tai mielenterveydellisenä ongelmana. Suunnilleen joka 10. suomalainen sairastuu päihteiden käytön alettua, halusi hän sitä tai ei ja toiset 10% ovat riskiryhmässä sairastua. Lopuilla 80%:lla on ”vaikeuksia” saavuttaa hermostollinen tila, missä juominen on muuttunut pakonomaiseksi.
Päihderiippuvaisen hermoston kyky sietää ja tarvita etanolia on ylittänyt kroonisen rajan, jota myös ”veteen piirretyksi viivaksi” kutsutaan...jne...
kannatetaan:)