mansikoita ja kermavaahtoa vai hernesoppaa ilman sattumia?
Katselin just yle areenalta Eilisen 'Viellä virtaa jakson ja siinä pohdittiin tuotakin hiukan. Pääjuonet olivat ihan muuta.
Minun elämäni on enemmän ollut unelmointia tuosta ekasta ja pääosin tuota toista.
Katselin just yle areenalta Eilisen 'Viellä virtaa jakson ja siinä pohdittiin tuotakin hiukan. Pääjuonet olivat ihan muuta.
Minun elämäni on enemmän ollut unelmointia tuosta ekasta ja pääosin tuota toista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
mutta joskus kakkukahvit sentään juotu.
mansikoille olen allerginen ja hernesoppa yöäk.
unelmista tykkään,ne on Minun:)
oikeasti elän reaalimaailmassa,Valitettavasti:(
En tunne/katso em.ohjelmaa.
tähän ikään mennessä on kauhottu jos jonkilaista soppaa, jos on kermavaahtoakin vatkattu ja mansikoitakin syöty :))
*
*
...jos katsoo koko elämää, niin oon unelmatorttua mutustellut.
Nykyään enimmäkseen hernesoppaa, välillä laimeaa kiiseliä...
Ei kai sitä rohkene mansikoista enää unelmoida, eikä ainaskaan kemavaahdon kera. Voi poijjjat, se olis jo jotakin jos niin kävis :)
Jos pakotettais unelmoimaan...:)....niin olisin tyytyväinen ihan tavalliseen karviaismarjaan (1 kpl), mutta ei semmonen vanha, käynyt, vetelä.
niinkuin Jope Ruonansuu laulaa:Kaurapuuroa ja pontikkaa?
Aivan tasaista kuin teemakkara tanko ja
toisinaan sakeata sekameteli soppaa.:)
on kyllä ollut sattumia ja mansikoitakin on joskus ollut, mutta kermavaahtoa ei ole näkynyt:)
Jos ruuasta puhutaan, niin mansikoita olen ylensyönyt, ja allergiaa niistä saanut. Nykyään on pakko olla kohtuukäyttäjä. Kermavaahtoa olen inhonnut jo ihan lapsesta asti, tosin olin lapsena aika tiukkapipoinen. Hernesoppa on silloin tällöin ihan jees, kunhan se on vegeversio.
Jos aloittaja yrittää napakymmppimäisesti kysyä jotain erityistä salakoodiin piilotettuna, niin ehkä en täysin ymmärrä. Suorat kysymykset ovat selkeämpiä. Vai ujostuttaako niihin vastaaminen?
katselen kun sopiva hetki sattuu.
Kun olemme jo myöhemmässä keski-iässä, on pakostakin soppaan kertynyt sattumia. Kokemustahan niistä tulee, opiksi toivon mukaan.
Mansikat ja kermavaahto kuuluvat nuoruuteen ja tulevasta haaveiluun, kyllä niitä olen saanut myös ja monesta asiasta olen tyytyväinen, että olen ne kohdat saanut elää ja kokea.
Tulkitsinko oikein............
jatkuvalla ruikulilla, jos vain noita mainitsemiasi söisi.
Tuppipottua ja suolasilakkaa, väliin mämmiä kermavaahdolla, pikkukiviä aina isompien lohkareitten välissä.
Vielä virtaa on hieno sarja, iäkkäältä näyttävät ovat oikeasti iäkkäitä, ja sarjassa on jopa sanomaa.
on ihan varma että teini-iässä on eteeni kaatunut Suonenjokinen kuorma-auto ja Mansikka- lastia olen joutunut tallaamaan. Sen perään tömännyt Valion auto kyllä valui kermaa, mutta vähän taisi olla hapanta.
Paljon, paljon tekisin uudelleen ja toisella tavalla.
Einsteinia: Mitä ei voi muuttaa sitä on turha surra.
Eli teit silloin omasta mielestä oikeita päätöksiä, miksi niitä NYT pitäisi muuttaa.
Tässä on selittelyn makua, tiedän tunteen.........