Esikoislestadiolaiset ry
EL Lahti
Toiminta-alue: Eno, Heinola, Helsinki, Hämeenlinna, Imatra, Joensuu, Jämsä, Heikinsuo, Keitele, Kotka, Lahti, Lammi, Lappeenranta, Lieksa, Mikkeli, Oulainen, Oulu, Padasjoki, Pihtipudas, Pori, Tampere, Teuva, Turku.
Tiivistelmä: Lestadiolaisuus on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike, joka sai alkunsa Ruotsin Lapissa kirkkoherrana toimineen Lars Leevi Laestadiuksen (1800-1861) toiminnasta. Liike levisi nopeasti myös Suomen ja Norjan pohjoisosiin. Lestadiolaisuus oli aluksi pitkälti saamelainen liike, mutta levisi aikaa myöten myös etelään. Lestadiolaiselle uskonkäsitykselle on ominaista syntien tunnustamiselle ja synninpäästölle annettu keskeinen asema. Pukeutumisessa askeettisuus.
1900-luvun vaihteessa lestadiolaisuus jakaantui kolmeen pääsuuntaukseen: vanhoillislestadiolaisuuteen, uusheräykseen ja esikoislestadiolaisuuteen. Esikoislestadiolaisuus on lestadiolaisuuden suuntauksista konservatiivisimpia ja se on puhtaasti maallikkojohtoinen liike. Naiset vaiennettu liikkeessä.
Yhdistyksen nimi oli aiemmin lestadiolaiskristillinen yhdistys ry. Yhdistys rekisteröitiin 26.7.1978. Nimi vaihtui nykyiseksi 31.7.1990. Liikkeeseen arvioidaan kuuluvan 11 000 – 12 000 kannattajaa. Liikkeen hengellinen koti on
Jellivaarassa lapissa, mistä uskotaan oikean uskon ja ymmärryksen tulevan. Liikkeen hengellistä johtoa kutsutaan nimellä lapinvanhimmat.
EL Lahti
Toiminta-alue: Eno, Heinola, Helsinki, Hämeenlinna, Imatra, Joensuu, Jämsä, Heikinsuo, Keitele, Kotka, Lahti, Lammi, Lappeenranta, Lieksa, Mikkeli, Oulainen, Oulu, Padasjoki, Pihtipudas, Pori, Tampere, Teuva, Turku.
Tiivistelmä: Lestadiolaisuus on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike, joka sai alkunsa Ruotsin Lapissa kirkkoherrana toimineen Lars Leevi Laestadiuksen (1800-1861) toiminnasta. Liike levisi nopeasti myös Suomen ja Norjan pohjoisosiin. Lestadiolaisuus oli aluksi pitkälti saamelainen liike, mutta levisi aikaa myöten myös etelään. Lestadiolaiselle uskonkäsitykselle on ominaista syntien tunnustamiselle ja synninpäästölle annettu keskeinen asema. Pukeutumisessa askeettisuus.
1900-luvun vaihteessa lestadiolaisuus jakaantui kolmeen pääsuuntaukseen: vanhoillislestadiolaisuuteen, uusheräykseen ja esikoislestadiolaisuuteen. Esikoislestadiolaisuus on lestadiolaisuuden suuntauksista konservatiivisimpia ja se on puhtaasti maallikkojohtoinen liike. Naiset vaiennettu liikkeessä.
Yhdistyksen nimi oli aiemmin lestadiolaiskristillinen yhdistys ry. Yhdistys rekisteröitiin 26.7.1978. Nimi vaihtui nykyiseksi 31.7.1990. Liikkeeseen arvioidaan kuuluvan 11 000 – 12 000 kannattajaa. Liikkeen hengellinen koti on
Jellivaarassa lapissa, mistä uskotaan oikean uskon ja ymmärryksen tulevan. Liikkeen hengellistä johtoa kutsutaan nimellä lapinvanhimmat.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jos on iso ja paljon.