Kertokaapa mitä ajatuksia teissä herättää tämä Iskolan suurnavettahanke?
ISKOLA,mitä mieltä olette
monen sanojaa
262060
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Suosittelisin suunnittelijoille käytännön talousoppia Pälkäneeltä. Samaan tulokseen tosin pääsee myös taloustohtorin tilastoja tarkasti tutkailemalla, ilman että tarvitsee omia rahojaan panna likoon.
maidon tuottajahinta kansallisine tukineen ihan toinen täällä pohjoisessa,kuin Pälkäneellä.......
http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/talous/suomen-suurin-maitonavetta-sukevalle/218809
sillä pohjoinen tuki irrotetaan tuotannosta jo muutaman 1000 navetan jälkeen, sen verran kiikun kaakun tuo tuki on. Etelä-Suomessa tuota vaaraa ei ole, vaan tuet kyllä jatkuvat maidollla siellä paljon varmemmin kuin täällä, koska maidontuotanto siellä vähenee rajusti.
eikös pälkäneen suurnavetan hommat mee päin honkia...
"Etelä-Suomessa tuota vaaraa ei ole, vaan tuet kyllä jatkuvat maidollla siellä paljon varmemmin kuin täällä, koska maidontuotanto siellä vähenee rajusti."
Niin että tuolla
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
tavallako?
Se on tuo tukiero niin suuri että ohjaa nuo suuret investoinnit tuonne c-alueelle. Valitettavasti...
on kielteistä, maataloutemme kannalta se on myönteistä ja tuotanto etelässä on kannattavampaa kuin pohjoisessa.
"Mikä siinä on kielteistä"
Jos on lukutaitoinen ja ymmärtää perustelut niin tuoltahan
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
se löytyy että vaikkapa
"Jos epäedullisia tuotanto-olosuhteita vastaan tullaan voimakkaasti, tuotanto ei hakeudu edes Suomen sisällä sinne, missä se olisi edullisinta. Kun luonnonolosuhteet muutenkin ovat suomalaista maataloustuotantoa vastaan, pitääkö tätä haittaa vielä itse lisätä sillä, että hylätään viljavat pellot ja raivataan tilalle paljon huonompaa peltoa? Jotka näin tekevät, luottavat mielestäni liikaa anteliaan tukipolitiikan pysyvyyteen. Jos vaikkapa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa päädytään siihen, että teollisuusmaat joutuvat supistamaan maataloustukiaan ja avaamaan kauppaansa, äärioloihin ajettu Suomen maatalous joutuu paljon suurempiin vaikeuksiin kuin joutuisi, juos yrittäisimme itse tehdä maataloustuotannostamme kilpailukykyisempää.
Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto."
Ja kun vähän tuumaatte asiaa niin tajuatte että tämä on jo toteutumassa. On totta että Suomi ei saa maakiintiötään täyteen ja siihen on kaksi syytä. Toinen on että maakiintiötä on reilusti kasvatettu (kun odotellaan kiintiöiden poistoa) ja toinen on ab-alueen supistuva tuotanto. Nyt jo on ongelmana että ab-alueen tuotanto vähenee ja samalla c-alueen tuotanto on ylittänyt c-alueen ns säilyttävän tuen kiintiön eli siellä tuotantoa ei voida kasvattaa. Kiintiöitä on yritetty c-alueella lisätä tai siirtää b-alueelta mutta ulkomaiden ajattelevat neuvottelijat ovat kyselleet että "Mikäs se sellainen säilyttävä tuki on jonka varassa tuotanto kasvaa? Mahtaako olla tuki ylimitoitettu?". Lopputulema on että c-alueen kiintiötä ei voida kasvattaa ja ab-tuotanto alempien tukien ja heikomman kannattavuuden takia hiipuu. Mitä tästä seuraa? No se että ab-alueen hiipuva tuotanto korvautuu tuonnilla. Mitä tästä seuraa? Hintakilpailun takia heikompi kannattavuus myös c-alueella. Eli aika lailla tuo kuvio mitä Soininvaara tuossa tapailee on jo tällä hetkellä toteutumassa. Ja mitään ei tehdä asialle...
esitetetään totena, vielä kerran MITÄ KIELTEISTÄ ON ON SIINÄ POHJOISELLA TUOTTAJALLA ON SAMAT TUOTANTO EDELLYTYKSET KUIN ETELÄN TUOTTAJALLA ???.
Kun tuo menee nurin, kunta joutuu takaajana maksamaan ja seuraava yrittäjä pärjää kun ostaa eurolla konkurssipesältä.
Maito on volyymilaji, joten siinä mielessä sen pitäisi onnistua, jos yittäjien ammattitaito vaan riittää.
mutta alkutuotannossa suurtuotannon etuja ei ole. Sen näkee taloustohtoristakin, jossa kannattavuus lähtee alaspäin tilakokoa suurennettaessa jo hyvinkin kohtuullisista kokoluokista lähtien.
"alkutuotannossa suurtuotannon etuja ei ole. Sen näkee taloustohtoristakin, jossa kannattavuus lähtee alaspäin tilakokoa suurennettaessa jo hyvinkin kohtuullisista kokoluokista lähtien. "
Jos tuo on totta niin silloin on jossakin jotakin vikaa. Ja pahasti. Eikö riitä ammattitaito ottamaan hyötyjä suurtuotannosta vai mistä on kyse?
www.nuorimaaseutuyrittaja.fi/binary/file/-/id/7/fid/34/
”Aloin miettiä, voitaisiinko samalla työmäärällä hoitaa isompikin lukumää-
rä lehmiä.” Navetan laajennus valmistui vuonna 2005 ja seuraava rakennusprojekti tänä syksynä. Nykyiseen kokoon Teppo on tyytyväinen.
”Nyt työvoiman käyttö on navetan sisällä optimikoossa. Yksi työntekijä
pystyy hoitamaan työvuoron ja pystyn tarvittaessa hoitamaan työt yksin.”
Kahdensadan lehmän hoitaminen onnistuu yhdeltä ihmiseltä tekniikan
ansiosta. Kaikki työvaiheet on automatisoitu mahdollisimman pitkälle."
Siinäpä onkin yhdelle henkilölle aikamoinen työ. Lämmittää vasikoille maito ja juottaa ne, hoitaa mahdolliset erilleenlypsettävät, mahdolliset poikimiset, poikimahalvausten hoito muiden navettatöiden lisäksi. Täytyy olla hyvä muisti, että muistaa kaikkien eläinten nimet, jotta voi puhutella nimeltään eläimiä.
Onko tekniikasta apua poikimisiin ja sairaisiin eläimiin?
Tehdä hommat järkevästi ja taloudellisesti... Ehkä ei tuhlaa turhaan aikaa nimien opetteluun ja lehmien puhutteluun?
Toiset taas korostaa oman työnsä paljoutta ja tärkeyttä... Kun menee sitä aikaa...
Tuumaas muuten että 200 lehmää tarkoittaa sitä että hiehot huomioiden lähes joka päivä poikii joku? Että se ei ole "mahdolliset" vaan tapahtuvat... Jotkut on näköjään osanneet järjestää homman niin että homma hoituu. Ja sellaiset jotka sen osaa niin myöskin hyötyvät selkeästi yksikkökoon suurenemisesta eli normaali suurtuotannon edut tulevat näkyviin.
on monia pulmia oloissamme, yksi pahimmista on kannattavuus, se perustuu tukemiseen ja maatalouspolitiikka nyt on mitä on.
Kävittekö avajaisissa?Tunnelmia?
pikkasen särähti korvaan eilisissä alueuutisissa kun TJ kertoi että homman kannattavuus perustuu pohjoiseen tukeen... Eussa kun v*****ntuvat Suomen Eu-politiikkaan lähtee kansalliset tuet pois..
Johtuen tuen haittapuolista
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
niin sen voisi poistaa ihan omillakin päätöksillä...
puolia pohjoisella tuella on.
etelässä on kyllä kannattavampaa kuin pohjoisessa, pohjoinen tuki on eräs onnistuneimpia toimenpitetitä maatalouttamme ajatellen.
maakiintiötään maidosta enää täyteen, raha ja työ valuu ulkomaille, tätä taustaa vasten ajatellen hanke on myönteinen,
Maitotiloilta pitäisi leikata tukia ja siirtää vaikeuksissa oleville sikatiloille.
kun maitotilat joutuu vaikeuksiin niin siirretään sikatiloilta tukea maitopuolelle.
Kyllä tällaisten navetttojen rakentaminen on silkkaa kus....päisyyttä. Tällaisten idioottimaisten investointipäätösten suuri syy taitaa olla näiden yritääjien ego eli täytyyhän Iskolan ja ympäristön asukkaiden tunnistaa kun toimitusjohtaja iltahämärissä on liikkeellä pankin suuntaan vekseliä uusimaan. Toimiston aukioloaikana ei ehdi tai oikeammin ei kehtaa. Muutamanvuoden päästä kun toiminta on loppunut niin saahan sinne ainakin mikroautoradan kylän nuorisolle.
Niin... ehkä nyt sanon kun tuli taas mieleen...
Mielestäni suurtuotannon yksi suuri ongelma on siinä ettei se huomioi ympäristön kantokykyä. Paikallisesti siitä aiheutuu suuri rasitus.
Ajatellaampa tilannetta, jossa on kahdeksan kuudenkymmen lehmän tilaa. Ne kattavat yhteensä huomattavasti laajemman alueen kuin yksi 8x60=480 lehmän tila. Tällöin mm. lannasta aiheutuva kuormitus jakaantuu huomattavasti laajemmalle alueelle ja se tapahtuu helpommin, pienemmin kustannuksin, pienemmällä energialla. Yksi iso tila joutuu kuljettamaan ison osan lannastaan jo aika etäälle.
Vastaavasti sama on rehunteon kanssa. Sitä joudutaan ajamaan pitkältä yhdelle isolle tilalle.
Niin ja sitten tämä "ilmainen" metsänhoito asia. Metsät pusikoituu kun niitä ei käytetä. Ja nykyään metsiä myös lannoitetaan. Mikä tuntuu turhalta.
Mitä useammalle tilalla ja siten suuremmalla alueella eläimet saadaan metsälaitumille niin sitä paremmin edellisiin asioihin saadaan luonnollinen ratkaisu.
Toinen, tai monesko liekkään, suurtuotannon ongelma on mielestäni toiminnan muuttuminen teolliseksi tuotannoksi. Mikä tarkoittaa että yksittäinen, tässä tapauksess lehmä, on yhä merkityksettömämpi ja saa vähemmän huomiota. Tässä tulee vastaan samat ongelmat kuin ihmisten kanssa. Olipa kyse koulusta tai kaupungista niin pienemmässä yksilö otetaan paremmin huomioon.
...Kyläkauppassa on mukavampaa kuin automarketissa.
Voi kumpa näitä inhimillisiä asioita arvostettaisiin enemmän. Kumpa täällä suomessa kaikki ei olisi vain niin insinöörimaisen järkevää ja tehokasta vaan myös tunteet ja inhimilliset tarpeet ymmärrettäisiin. Tällöin voitaisiin mielestäni nykyistä tehoajattelua enemmän parantaa ja kehittää meidän kaikkien hyvinvointia.