Kokemuksia EPS-valuharkoista

Ohjeen mukaan tuetaan 3m välein ja aukkojen kohdilla luonnollisesti oltava tuet. Itse ajattelin vuokrata elementtituet vuokraamosta. Hinnat 0,4€ kpl/vrk. Osan tuista voi tehdä kakkosnelosesta. Ne voi hyötykäyttää myöhemmin uudelleen. Ulkoseinää vasten on tulossa aika vähän kiinnityksiä.

Aloittaja kysyi niiltä, jotka ovat rakentaneet EPS-valuharkoista.

vaikeaa? kirjoitti:

Aloittaja kysyi niiltä, jotka ovat rakentaneet EPS-valuharkoista.

haloo hei.

Objektiivisempi vastaus tulee jos on objektiivisesti tarkkaillut muiden projekteja, eipähän ole mitään omaa lehmää ojassa.

Paksu24 kirjoitti:

Ohjeen mukaan tuetaan 3m välein ja aukkojen kohdilla luonnollisesti oltava tuet. Itse ajattelin vuokrata elementtituet vuokraamosta. Hinnat 0,4€ kpl/vrk. Osan tuista voi tehdä kakkosnelosesta. Ne voi hyötykäyttää myöhemmin uudelleen. Ulkoseinää vasten on tulossa aika vähän kiinnityksiä.

Lue lisää

Naapurustossa on yksi tuollaine styrokis palikoista tehty talo, ihan siistin näköiinen, siihen tuli puuverhous.

Mutta tuosta tukemisesta ja muotitukseseta vaan sen veerran, että se voi kuullostaa helpolta, mutta siinä on oikeasti kova homma.

Mietin vaan että mitenkä tuollaisessa styroksiseinässä muotitetaan esimerkiksi jonkin seinään pääty? Lammin kivessä rakenteen sai ropattua kiinni itse seinään.

Voi olla haaste tuo tiivistäminen, mutta kun itse tekee itselleen on huomattavasti huolellisempi. Ainoa haastava kohta on kevyen yläpohjan höyrysulun liittäminen. Työvaihe on haastava muttei mahdoton.

Paksu24 kirjoitti:

Voi olla haaste tuo tiivistäminen, mutta kun itse tekee itselleen on huomattavasti huolellisempi. Ainoa haastava kohta on kevyen yläpohjan höyrysulun liittäminen. Työvaihe on haastava muttei mahdoton.

Lue lisää

Eikä saanut pinna palaa.

Kun arki koitti niin katosi näkö. Vasen aivopuolisko sylttäsi kun se ei saanut verta, oli niskat niin jumissa. No saikulla ja relaxanteilla siitä selvisi.

Myöskin kivirakenteisessa yläpohjassa jää kohteita joissa saa panna parastaan jotta talosta tulee oikeasti tiivis. Esim piipun ympäryksen saa ja tulee rakentaa täysin ilmatiiviiksi. Sitä ei jotkut rakennusmestaritkaan tajua.
Mutta varmasti tivisteltävää on rajusti kevyttä yläpohjaa vähemmän.

Paksu24 kirjoitti:

Voi olla haaste tuo tiivistäminen, mutta kun itse tekee itselleen on huomattavasti huolellisempi. Ainoa haastava kohta on kevyen yläpohjan höyrysulun liittäminen. Työvaihe on haastava muttei mahdoton.

Lue lisää

detalji kuvatuksia... http://www.harkkokivitalo.fi/fi/Aineistopankki/


terveisin
kaitsu

tutkimuksiin , jossa todetaan, että vuotavat talot ovat huonosti rakennettu. Laste leikkimajoistakin saisi saman huipputieteellisen tutkimustuloksen.

tiivistys kirjoitti:

detalji kuvatuksia... http://www.harkkokivitalo.fi/fi/Aineistopankki/


terveisin
kaitsu

Lue lisää

Mie värkkäsin näin:
http://www.harkkokivitalo.fi/files/files/RT-ohje1.pdf
Noin hyviä kuvia en ollutkaan nähnyt.
Selkeämpiä kuin omani. ;)

Vaan ei siellä tainnut olla mitään ohjetta sen 0.5 kerroksen tiiviiksi tekemiseen, kevytrakenteen tapauksessa, mutta se onkin puutalosivujen asiaa...

raksaaja kirjoitti:

Mie värkkäsin näin:
http://www.harkkokivitalo.fi/files/files/RT-ohje1.pdf
Noin hyviä kuvia en ollutkaan nähnyt.
Selkeämpiä kuin omani. ;)

Vaan ei siellä tainnut olla mitään ohjetta sen 0.5 kerroksen tiiviiksi tekemiseen, kevytrakenteen tapauksessa, mutta se onkin puutalosivujen asiaa...

Lue lisää

tai siis... ei tullut meillä kyprokia tuohon muovin alapuolelle, vaan 5cm villaa ja haltex. Mutta jos uudestaan tekis niin varmasti laittaisin tuon kyprokin ja nauhoittaisin kittaisin vielä kyprokin saumat.

Tuossa tulee samalla vajaa 4000kg lisää varaavaa massaa lämmöneristeen alapuolelle ja sekin on etu. (toki ontelolaatta ois kingi jos haluaa maksimoida varaavuuden (sipo ei toimi varaavana, koska se eristää))

raksaaja kirjoitti:

Mie värkkäsin näin:
http://www.harkkokivitalo.fi/files/files/RT-ohje1.pdf
Noin hyviä kuvia en ollutkaan nähnyt.
Selkeämpiä kuin omani. ;)

Vaan ei siellä tainnut olla mitään ohjetta sen 0.5 kerroksen tiiviiksi tekemiseen, kevytrakenteen tapauksessa, mutta se onkin puutalosivujen asiaa...

Lue lisää

kuvassa on kolme ongelmakohtaa:

1) kylmäsilta kiertää lapitalon palkkiharkon kohdalla

2) jos sähköputki nousee seinästä ylös katkea ilmatiiveys

3) yläjuoksun tulisi olla luokkaa 150... 200 mm maskiharkko 150 mm => eristettä ei juurikaan yläjuoksun ja maskinharkon välissä => kylmäsilta ja mahdollisuus kosteuden tiivistymiseen kylmän maskiharkon sisäpintaan

hyvä, mutta kirjoitti:

kuvassa on kolme ongelmakohtaa:

1) kylmäsilta kiertää lapitalon palkkiharkon kohdalla

2) jos sähköputki nousee seinästä ylös katkea ilmatiiveys

3) yläjuoksun tulisi olla luokkaa 150... 200 mm maskiharkko 150 mm => eristettä ei juurikaan yläjuoksun ja maskinharkon välissä => kylmäsilta ja mahdollisuus kosteuden tiivistymiseen kylmän maskiharkon sisäpintaan

Lue lisää

1) se on vain kevytharkkojen ongelma, samaa ideaahan voi käyttää myös paremmilla harkoilla
2) sähkö ei kulje vielä langattomasti joten "ongelmaa" ei voi sähköistetyssä talossa välttää (paitsi silloin kun LVIS on alaslaskussa, niinkuin se pitää olla)
3) miksi maskiharkko pitää olla nuin paksu? Ei sen tarvitse olla. Ja se saa olla vaikkapa sipoa.
"=> eristettä ei juurikaan yläjuoksun ja maskinharkon välissä => kylmäsilta"
Eristetä tulee puun lisäksi kuitenkin, joten oikeaa kylmäsiltaa ei tule. (esim meillä on 150mm lankku 25mmvilla 50mm EPS maski ja kyseessä on vain 5cm paksu kohta

" ja mahdollisuus kosteuden tiivistymiseen kylmän maskiharkon sisäpintaan"
Se on täysin mahdotonta koska höyrynsulku on katkoton.

t. raksaaja kiireellä

on myös itsellä. Olen hypistellyt passiiviharkkoja ja käynyt yhtä sellaista valun jälkeen katsomassa. Ei ollut valuröppöjä vaikka oli tuet noin 3m välein.

http://www.suomela.fi/unelmaprojekti-rakennamme-matalaenergiataloa.aspx

mihin päin Suomea Tyytyväiset rakensitte talonne?

Mielelläni otan vinkkejä vastaan ja tutustun kohteeseenne. Voit laittaa tietoja [email protected].

"Talvella lämmin ja kesällä viileä."

Tuossa asiassa pitää huomioida että tuohon asiaan vaikuttaa eniten lämmöneristävyys ja lämmitysjärjestelmä talvella. Ja kesällä vaikuttaa ikkunoiden suuntaus räystäät yms. paljon enemmän kuin se onko talo puuta vai jotain muuta.

Muu on kuvitelmaa.

(meilläkin on talvella lämmin ja kesällä viileä kivitalo)

Villaunelma kirjoitti:

mihin päin Suomea Tyytyväiset rakensitte talonne?

Pieneen rannikkokaupunkiin.

raksaaja kirjoitti:

"Talvella lämmin ja kesällä viileä."

Tuossa asiassa pitää huomioida että tuohon asiaan vaikuttaa eniten lämmöneristävyys ja lämmitysjärjestelmä talvella. Ja kesällä vaikuttaa ikkunoiden suuntaus räystäät yms. paljon enemmän kuin se onko talo puuta vai jotain muuta.

Muu on kuvitelmaa.

(meilläkin on talvella lämmin ja kesällä viileä kivitalo)

Lue lisää

Olen rakentanut useampia taloja Malanderin harkoista ja voisin sanoa että tiiveys on kyllä tekijän käsissä.
Yleisin tapa on ollut kääntää yläpohjan höyrynsulku 200 mm sisäpuolen Gyprock levyn alle, joka mielestäni on idioottivarma rakenne. Rakenteen voi myös lisäksi tiivistää Sikaflexilla harkkoa vasten. Kuivaan ja lämpimään harkkoon kiinnittyy erinomaisesti. Kuitenkin tulee Eps-pinta tietysti ensi harjata puhtaaksi.
Yhteen taaloon teimme höyrynsulun alimmaiseksi Uretaanilevyllä, jossa alumiinifolio sisäpinnassa ja levyn reunat tiivistettiin joustavalla Uretaanilla. Lopuksi levyn päälle tuli 600 mm puhallusvillaa, joen ei varmasti karkaa lämpöä eikä ilmaa. Kivirakenteisen katon kylmäsillat puuttuivat kokonaan.
Parissa kohteessa on kattorakenne toteutettu suljetulla kattojärjestelmällä, joka tuuletaan vasta aluskatteen yläpuolelta, tämä myöskin parantaa kattorakenteen ilmatiiveyttä merkittävästi.
On tietysti totta että erittäin vähän energiaa kuluttavien talojen suunnittelu vaatii paneutumista aiheeseen enemmän ja rakentaessa poikkeuksellista huollellisuutta.
Mielestäni rakentaminen solupolystyreenisillä muoteilla on erittäin kustannustehokasta ja nerokasta. Edellä mainittu tukemisen tarve on yllättävänkin vähäistä, eikä aiheuta merkittäviä kustannuksia. Valamme pääsääntöisesti 3 metrin valukorkeuksilla, joka helposti säästää tukemisen tarpeen kustannukset, mutta valaa voi metrin kerroksinakin jolloin tukemista ei käytännössä pahemmin tarvita.
Meillä on käytössä omat metalliset tuet, vantiiruuvilla varustettuna, jolloin tukihommat pienevät merkittävästi. Eps-muoteilla rakentaminen on kuitenkin mielestäni ammattilaisen hommaa ja vähänkin taitojaan epäilevän kannattaisi käyttää osaavaa urakoitsijaa. Olen huomannut että tee se itse miesten rungoissa voi näinkin helpossa materiaalissa olla monenlaisia ongelmia, joiden korjaaminen tulee monasti kalliiksi.
Joku arvosteli kiinnityksien pituutta edellä, josta näkyy hyvin amatöörirakentajan huonot tiedot. Ainakin Malanderilta löytyy kiinnikket joka lähtöön ja hyvin vähän niistä kiinnitetään enää kylmäsiltoina betonirunkoon.
Luulisin suurimman ongelman olevan harkkotoimittajien tietotaidossa, jolla he rakentajiaan palvelevat. Ainakin yhden Eps-muotin toimittajan saaminen puhelimeen tai asiallisen vastauksen saaminen on aivan mahdotonta. 90 % ajasta tai jopa enemmän menee kilpailijoiden haukkumiseen.
Muuten ei Eps-muoteista ole pahaa sanottavaa, työ on inhimillistä ja lopputulos mitä ilmeisemmin vähän lämmitysenergiaa kuluttava ja pitkäikäinen.
Muihin kivitaloihin verratessa en ole nähnyt ainoatakaan halkeamaa, niin sisä- kuin ulopuolellakaan, joten haleamattoman kivitalonkin pystyy toteuttamaan.

Useampia rakentanut kirjoitti:

Olen rakentanut useampia taloja Malanderin harkoista ja voisin sanoa että tiiveys on kyllä tekijän käsissä.
Yleisin tapa on ollut kääntää yläpohjan höyrynsulku 200 mm sisäpuolen Gyprock levyn alle, joka mielestäni on idioottivarma rakenne. Rakenteen voi myös lisäksi tiivistää Sikaflexilla harkkoa vasten. Kuivaan ja lämpimään harkkoon kiinnittyy erinomaisesti. Kuitenkin tulee Eps-pinta tietysti ensi harjata puhtaaksi.
Yhteen taaloon teimme höyrynsulun alimmaiseksi Uretaanilevyllä, jossa alumiinifolio sisäpinnassa ja levyn reunat tiivistettiin joustavalla Uretaanilla. Lopuksi levyn päälle tuli 600 mm puhallusvillaa, joen ei varmasti karkaa lämpöä eikä ilmaa. Kivirakenteisen katon kylmäsillat puuttuivat kokonaan.
Parissa kohteessa on kattorakenne toteutettu suljetulla kattojärjestelmällä, joka tuuletaan vasta aluskatteen yläpuolelta, tämä myöskin parantaa kattorakenteen ilmatiiveyttä merkittävästi.
On tietysti totta että erittäin vähän energiaa kuluttavien talojen suunnittelu vaatii paneutumista aiheeseen enemmän ja rakentaessa poikkeuksellista huollellisuutta.
Mielestäni rakentaminen solupolystyreenisillä muoteilla on erittäin kustannustehokasta ja nerokasta. Edellä mainittu tukemisen tarve on yllättävänkin vähäistä, eikä aiheuta merkittäviä kustannuksia. Valamme pääsääntöisesti 3 metrin valukorkeuksilla, joka helposti säästää tukemisen tarpeen kustannukset, mutta valaa voi metrin kerroksinakin jolloin tukemista ei käytännössä pahemmin tarvita.
Meillä on käytössä omat metalliset tuet, vantiiruuvilla varustettuna, jolloin tukihommat pienevät merkittävästi. Eps-muoteilla rakentaminen on kuitenkin mielestäni ammattilaisen hommaa ja vähänkin taitojaan epäilevän kannattaisi käyttää osaavaa urakoitsijaa. Olen huomannut että tee se itse miesten rungoissa voi näinkin helpossa materiaalissa olla monenlaisia ongelmia, joiden korjaaminen tulee monasti kalliiksi.
Joku arvosteli kiinnityksien pituutta edellä, josta näkyy hyvin amatöörirakentajan huonot tiedot. Ainakin Malanderilta löytyy kiinnikket joka lähtöön ja hyvin vähän niistä kiinnitetään enää kylmäsiltoina betonirunkoon.
Luulisin suurimman ongelman olevan harkkotoimittajien tietotaidossa, jolla he rakentajiaan palvelevat. Ainakin yhden Eps-muotin toimittajan saaminen puhelimeen tai asiallisen vastauksen saaminen on aivan mahdotonta. 90 % ajasta tai jopa enemmän menee kilpailijoiden haukkumiseen.
Muuten ei Eps-muoteista ole pahaa sanottavaa, työ on inhimillistä ja lopputulos mitä ilmeisemmin vähän lämmitysenergiaa kuluttava ja pitkäikäinen.
Muihin kivitaloihin verratessa en ole nähnyt ainoatakaan halkeamaa, niin sisä- kuin ulopuolellakaan, joten haleamattoman kivitalonkin pystyy toteuttamaan.

Lue lisää

"Kivirakenteisen katon kylmäsillat puuttuivat kokonaan."
Ihmettelen tuota kovasti.
Miksi kivirakenteisessa yläpohjassa pitäisi tehdä kylmäsiltoja?

Useampia rakentanut kirjoitti:

Olen rakentanut useampia taloja Malanderin harkoista ja voisin sanoa että tiiveys on kyllä tekijän käsissä.
Yleisin tapa on ollut kääntää yläpohjan höyrynsulku 200 mm sisäpuolen Gyprock levyn alle, joka mielestäni on idioottivarma rakenne. Rakenteen voi myös lisäksi tiivistää Sikaflexilla harkkoa vasten. Kuivaan ja lämpimään harkkoon kiinnittyy erinomaisesti. Kuitenkin tulee Eps-pinta tietysti ensi harjata puhtaaksi.
Yhteen taaloon teimme höyrynsulun alimmaiseksi Uretaanilevyllä, jossa alumiinifolio sisäpinnassa ja levyn reunat tiivistettiin joustavalla Uretaanilla. Lopuksi levyn päälle tuli 600 mm puhallusvillaa, joen ei varmasti karkaa lämpöä eikä ilmaa. Kivirakenteisen katon kylmäsillat puuttuivat kokonaan.
Parissa kohteessa on kattorakenne toteutettu suljetulla kattojärjestelmällä, joka tuuletaan vasta aluskatteen yläpuolelta, tämä myöskin parantaa kattorakenteen ilmatiiveyttä merkittävästi.
On tietysti totta että erittäin vähän energiaa kuluttavien talojen suunnittelu vaatii paneutumista aiheeseen enemmän ja rakentaessa poikkeuksellista huollellisuutta.
Mielestäni rakentaminen solupolystyreenisillä muoteilla on erittäin kustannustehokasta ja nerokasta. Edellä mainittu tukemisen tarve on yllättävänkin vähäistä, eikä aiheuta merkittäviä kustannuksia. Valamme pääsääntöisesti 3 metrin valukorkeuksilla, joka helposti säästää tukemisen tarpeen kustannukset, mutta valaa voi metrin kerroksinakin jolloin tukemista ei käytännössä pahemmin tarvita.
Meillä on käytössä omat metalliset tuet, vantiiruuvilla varustettuna, jolloin tukihommat pienevät merkittävästi. Eps-muoteilla rakentaminen on kuitenkin mielestäni ammattilaisen hommaa ja vähänkin taitojaan epäilevän kannattaisi käyttää osaavaa urakoitsijaa. Olen huomannut että tee se itse miesten rungoissa voi näinkin helpossa materiaalissa olla monenlaisia ongelmia, joiden korjaaminen tulee monasti kalliiksi.
Joku arvosteli kiinnityksien pituutta edellä, josta näkyy hyvin amatöörirakentajan huonot tiedot. Ainakin Malanderilta löytyy kiinnikket joka lähtöön ja hyvin vähän niistä kiinnitetään enää kylmäsiltoina betonirunkoon.
Luulisin suurimman ongelman olevan harkkotoimittajien tietotaidossa, jolla he rakentajiaan palvelevat. Ainakin yhden Eps-muotin toimittajan saaminen puhelimeen tai asiallisen vastauksen saaminen on aivan mahdotonta. 90 % ajasta tai jopa enemmän menee kilpailijoiden haukkumiseen.
Muuten ei Eps-muoteista ole pahaa sanottavaa, työ on inhimillistä ja lopputulos mitä ilmeisemmin vähän lämmitysenergiaa kuluttava ja pitkäikäinen.
Muihin kivitaloihin verratessa en ole nähnyt ainoatakaan halkeamaa, niin sisä- kuin ulopuolellakaan, joten haleamattoman kivitalonkin pystyy toteuttamaan.

Lue lisää

yläpohjan tiivistäminen niin vaikea pala ole kun tarkemmin miettii. Yksi talo on harjoiteltu. Tuli pitkästä tavarasta ja nyt on tarkoitus kokeilla eps-valuharkoista rakennettua taloa. Vaikka seinät on vain 150mm ja 50mm mineraalivillaa ristiinkoolauksella, maanvaraisen laatan alla 200mm eps:ää ja yläpohjassa 100mm villalevy ja 300mm ekovillaa, niin sähköä on kulunut 127/172m^2 talossa nelihenkisellä perheellä noin 17000 kwh/vuosi. Mukana on kaikki sähkö, lämmitys ja käyttösähköt. Talossa osittaivaraava sähkölämmitys, kosteissa tiloissa ja eteisaulassa suorasähkölämmitys, ILP ja 2000kg varaava takka. Ihan kohtuu edullista on ollut asua nykyisessäkin. En epäile yhtään etteikö olisi edullisempi ja parempi asua eps-harkoista tehdyssä talossa. Uuteen taloon on suunnitteilla ilma-vesilämpöpumppu (vesikiertoinen lattialämpö) takka ILP. Jos on tarve lämmittää enemmän niin sähkövastukset päälle ja sillä lämmitysvesi lämpöiseksi. Käyttövesi esilämmitys vilp:llä ja loppukuumennus sähkövastuksin. Pitäisi päästä kohtuu edullisiin lämmityskuluihin.

raksaaja kirjoitti:

"Kivirakenteisen katon kylmäsillat puuttuivat kokonaan."
Ihmettelen tuota kovasti.
Miksi kivirakenteisessa yläpohjassa pitäisi tehdä kylmäsiltoja?

jos yläpohjan tekee kivestä niin en ymmärrä mihin siinä tulisi kylmäsiltoja (ainakaan normaalissa harkkotalossa)

(ehkä EPS talossa tulisi kylmäsiltaa? no ei kai siinäkään)

paksu33 kirjoitti:

yläpohjan tiivistäminen niin vaikea pala ole kun tarkemmin miettii. Yksi talo on harjoiteltu. Tuli pitkästä tavarasta ja nyt on tarkoitus kokeilla eps-valuharkoista rakennettua taloa. Vaikka seinät on vain 150mm ja 50mm mineraalivillaa ristiinkoolauksella, maanvaraisen laatan alla 200mm eps:ää ja yläpohjassa 100mm villalevy ja 300mm ekovillaa, niin sähköä on kulunut 127/172m^2 talossa nelihenkisellä perheellä noin 17000 kwh/vuosi. Mukana on kaikki sähkö, lämmitys ja käyttösähköt. Talossa osittaivaraava sähkölämmitys, kosteissa tiloissa ja eteisaulassa suorasähkölämmitys, ILP ja 2000kg varaava takka. Ihan kohtuu edullista on ollut asua nykyisessäkin. En epäile yhtään etteikö olisi edullisempi ja parempi asua eps-harkoista tehdyssä talossa. Uuteen taloon on suunnitteilla ilma-vesilämpöpumppu (vesikiertoinen lattialämpö) takka ILP. Jos on tarve lämmittää enemmän niin sähkövastukset päälle ja sillä lämmitysvesi lämpöiseksi. Käyttövesi esilämmitys vilp:llä ja loppukuumennus sähkövastuksin. Pitäisi päästä kohtuu edullisiin lämmityskuluihin.

Lue lisää

Kun rakennetaan Eps-muoteilla tulee taloista erittäin tiivis ja todella hyvin lämmöneristetty. Ei ole kannattavaa investoida monimutkaisiin lämmityslaitteisiin, kun lämmitystä ainakin Etelä-Suomen ilmastossa tarvitaan reilun kuukauden.
Paljon suurempi ongelma on rakennuksen ylilämpiäminen, kun toteutetaan Passiivitaloja tai lähes Passiivi taloja.
Jos talo kuluttaa 20-30 kWh neliölle vuodessa, alkaa varaavista massoista olla haittaa, niihinkään ei kannata isommin investoida.
Ilmatiiveys on avainsana luotaessa vähän energiaa kuluttavia taloja ja Eps-muoteilla saa kyllä ilmatiivistä aikaan, kunhan edes on aavistuksen huolellinen.
Rakennettaessa todella vähän kuluttavia taloja, on myös kosteustekninen toimivuus syytä ottaa suunnittelussa huomioon, koska ulommaiset pinnat jäähtyvät merkittävästi.

Useampia raklentanut kirjoitti:

Kun rakennetaan Eps-muoteilla tulee taloista erittäin tiivis ja todella hyvin lämmöneristetty. Ei ole kannattavaa investoida monimutkaisiin lämmityslaitteisiin, kun lämmitystä ainakin Etelä-Suomen ilmastossa tarvitaan reilun kuukauden.
Paljon suurempi ongelma on rakennuksen ylilämpiäminen, kun toteutetaan Passiivitaloja tai lähes Passiivi taloja.
Jos talo kuluttaa 20-30 kWh neliölle vuodessa, alkaa varaavista massoista olla haittaa, niihinkään ei kannata isommin investoida.
Ilmatiiveys on avainsana luotaessa vähän energiaa kuluttavia taloja ja Eps-muoteilla saa kyllä ilmatiivistä aikaan, kunhan edes on aavistuksen huolellinen.
Rakennettaessa todella vähän kuluttavia taloja, on myös kosteustekninen toimivuus syytä ottaa suunnittelussa huomioon, koska ulommaiset pinnat jäähtyvät merkittävästi.

Lue lisää

>Jos talo kuluttaa 20-30 kWh neliölle vuodessa, alkaa varaavista massoista olla haittaa, niihinkään ei kannata isommin investoida.

Juu, juu. Ei investoida ei. Mutta mitä haittaa siitä muka voisi olla?

VTT:n mukaan passiivitalossa varaava massa on yksi osatekijä energiankulutuksen minimintiin.

Äläs höpäjä ilman faktoja. Tai kerro lisää/tarkemmin.

raksaaja kirjoitti:

>Jos talo kuluttaa 20-30 kWh neliölle vuodessa, alkaa varaavista massoista olla haittaa, niihinkään ei kannata isommin investoida.

Juu, juu. Ei investoida ei. Mutta mitä haittaa siitä muka voisi olla?

VTT:n mukaan passiivitalossa varaava massa on yksi osatekijä energiankulutuksen minimintiin.

Äläs höpäjä ilman faktoja. Tai kerro lisää/tarkemmin.

Lue lisää

rakennettua passiivitaloa vtt on tutkinut?

suomessa kirjoitti:

rakennettua passiivitaloa vtt on tutkinut?

kun ei asiasta tiedä mitään voi huudella mitä vaan

miksi livetä aiheesta kirjoitti:

kun ei asiasta tiedä mitään voi huudella mitä vaan

kenellä täällä on kokemuksia passiivitalosta jossa varaavaa massaa on suosittu (vtt:n arvauksien pohjalta)? kaiken järjen mukaan varaavat massat sopivat kyllä matalaenegiataloihin mutta passiivitaloihin eivät välttämättä sovikkaan.

Passiivitaloissa "pelataan" niin pienillä lämpötilaeroilla, että mikään mitä ei voi täysin hallita ei voi sopia passiivitaloihin.

mutta loppupeleissä kirjoitti:

kenellä täällä on kokemuksia passiivitalosta jossa varaavaa massaa on suosittu (vtt:n arvauksien pohjalta)? kaiken järjen mukaan varaavat massat sopivat kyllä matalaenegiataloihin mutta passiivitaloihin eivät välttämättä sovikkaan.

Passiivitaloissa "pelataan" niin pienillä lämpötilaeroilla, että mikään mitä ei voi täysin hallita ei voi sopia passiivitaloihin.

Lue lisää

onko jossain päin todistettavasti havaittu haittaa siitä jos seinät on lämpöä varaavat?

( siitä on todisteet että massiivisuus säästää lämmityskuluissa >= 4% )

mutta loppupeleissä kirjoitti:

kenellä täällä on kokemuksia passiivitalosta jossa varaavaa massaa on suosittu (vtt:n arvauksien pohjalta)? kaiken järjen mukaan varaavat massat sopivat kyllä matalaenegiataloihin mutta passiivitaloihin eivät välttämättä sovikkaan.

Passiivitaloissa "pelataan" niin pienillä lämpötilaeroilla, että mikään mitä ei voi täysin hallita ei voi sopia passiivitaloihin.

Lue lisää

http://www.betoni.com/download.aspx?intFileID=1973&intLinkedFromObjectID=10653

Tuolla on kohtalainen artikkeli betonisesta passiivitalosta.
Huikea ilmatiiveys puurakenteisella yläpohjalla jne..

ihmettelevä uuno kirjoitti:

onko jossain päin todistettavasti havaittu haittaa siitä jos seinät on lämpöä varaavat?

( siitä on todisteet että massiivisuus säästää lämmityskuluissa >= 4% )

nuo todisteet, että passiivitalossa massiivisuus säästää lämmityskuluisssa >=4% ?

samalla myös miten/mitä massiivisuutta on käytetty, että on tuo 4% vielä saatu säästöön passiivitalon ennenkin jo matalasta lämmitysenergiatarpeesta...

... uuno kirjoitti:

http://www.betoni.com/download.aspx?intFileID=1973&intLinkedFromObjectID=10653

Tuolla on kohtalainen artikkeli betonisesta passiivitalosta.
Huikea ilmatiiveys puurakenteisella yläpohjalla jne..

Lue lisää

http://www.salomaat.fi/pages/viewpage.action?pageId=1507448

Tälläkertaa Lammi "syypäänä". heh.

mistä löytyy kirjoitti:

nuo todisteet, että passiivitalossa massiivisuus säästää lämmityskuluisssa >=4% ?

samalla myös miten/mitä massiivisuutta on käytetty, että on tuo 4% vielä saatu säästöön passiivitalon ennenkin jo matalasta lämmitysenergiatarpeesta...

Lue lisää

arvot vaihtelee 4-10% välimaastossa, normaalitaloissa. mitä parempi lämmön eristävyys, sen suurempi vaikutus.

... uuno kirjoitti:

http://www.salomaat.fi/pages/viewpage.action?pageId=1507448

Tälläkertaa Lammi "syypäänä". heh.

Lue lisää

salomaille tulee lammin ulkopuolelle 200mm epsiä pintaan...

mutta missä tuolla on varaavista massoista juttua?

ihmettelevä uuno kirjoitti:

onko jossain päin todistettavasti havaittu haittaa siitä jos seinät on lämpöä varaavat?

( siitä on todisteet että massiivisuus säästää lämmityskuluissa >= 4% )

Jo ennen vanhaan ihmiset muuttivat pois kaupungin kivitaloista, jotka kuumenivat kesällä viileämpiin puutaloihin maalle.
Passiivitalossa ei todellakaan kannata eikä voida varata lämpöä kiviseiniin, koska se lämmittää taloa edelleen lisää, kun periaatteessa pitäisi jäähdyttää.
Varaavia tulisijoja ei tarvita tai 200 mm paksuja lattioita.
Hukkalämpöäkin tulee jo liikaa ja lämpötila huoneistossa nousee.
Markkinoiden massiivinen myy tulevaisuudessa huonosti, kun asia oivalletaan ja sille ei voi mitään.

VTT asiantuntija kirjoitti:

Jo ennen vanhaan ihmiset muuttivat pois kaupungin kivitaloista, jotka kuumenivat kesällä viileämpiin puutaloihin maalle.
Passiivitalossa ei todellakaan kannata eikä voida varata lämpöä kiviseiniin, koska se lämmittää taloa edelleen lisää, kun periaatteessa pitäisi jäähdyttää.
Varaavia tulisijoja ei tarvita tai 200 mm paksuja lattioita.
Hukkalämpöäkin tulee jo liikaa ja lämpötila huoneistossa nousee.
Markkinoiden massiivinen myy tulevaisuudessa huonosti, kun asia oivalletaan ja sille ei voi mitään.

Lue lisää

>Jo ennen vanhaan ihmiset muuttivat pois kaupungin kivitaloista, jotka kuumenivat kesällä viileämpiin puutaloihin maalle.

Aivan. Kerrostalot kuumenevat koska aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisään ja jos akkunat on auki tulee paska sisään.

>Passiivitalossa ei todellakaan kannata eikä voida varata lämpöä kiviseiniin, koska se lämmittää taloa edelleen lisää, kun periaatteessa pitäisi jäähdyttää.

Idiootit ei koskaan tajua tasaisen lämpötilan periaatetta. Massiivisuus auttaa pitämään lämpötilan tasaisena. Eli kun seinät on varautuneet 22 asteeseen, ne pyrkivät pysymään siinä. Eli jos huone yrittää lämmetä (tai jäähtyä) yhden asteen, seinät estävät sen, aivan ilmaiseksi. Eli massiivisuus antaa säädölle aikaa toimia. Säätelyt vain aina syö sähköä. Siksi massiivisuus aina parempi.

>Varaavia tulisijoja ei tarvita

Etenkin passiivitaloissa pitää olla massiiviset varaavat tulisijat ettei ylilämpöä tulisi.
Massiivisessa, raskaassa passiivitalossa voisi pärjätä kevyellä kamiinalla.

> 200 mm paksuja lattioita.

LOL! Passiivitalossa lattian paksuuus onkin alkaen 500mm. :-P

>Hukkalämpöäkin tulee jo liikaa ja lämpötila huoneistossa nousee.

Niin. Onkos passiivitaloeristeissä siis mitään järkeä? ;)

Jos seinissä on massaa, se ylilämpö absorboituu sinne ja vapautuu yöllä. Siinä se massiivisuuden energiasäästötaika.

>Markkinoiden massiivinen myy tulevaisuudessa huonosti, kun asia oivalletaan ja sille ei voi mitään.

Et tajua fysiikasta mitään. Sori.

t. entinen uuno

raksaaja kirjoitti:

>Jo ennen vanhaan ihmiset muuttivat pois kaupungin kivitaloista, jotka kuumenivat kesällä viileämpiin puutaloihin maalle.

Aivan. Kerrostalot kuumenevat koska aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisään ja jos akkunat on auki tulee paska sisään.

>Passiivitalossa ei todellakaan kannata eikä voida varata lämpöä kiviseiniin, koska se lämmittää taloa edelleen lisää, kun periaatteessa pitäisi jäähdyttää.

Idiootit ei koskaan tajua tasaisen lämpötilan periaatetta. Massiivisuus auttaa pitämään lämpötilan tasaisena. Eli kun seinät on varautuneet 22 asteeseen, ne pyrkivät pysymään siinä. Eli jos huone yrittää lämmetä (tai jäähtyä) yhden asteen, seinät estävät sen, aivan ilmaiseksi. Eli massiivisuus antaa säädölle aikaa toimia. Säätelyt vain aina syö sähköä. Siksi massiivisuus aina parempi.

>Varaavia tulisijoja ei tarvita

Etenkin passiivitaloissa pitää olla massiiviset varaavat tulisijat ettei ylilämpöä tulisi.
Massiivisessa, raskaassa passiivitalossa voisi pärjätä kevyellä kamiinalla.

> 200 mm paksuja lattioita.

LOL! Passiivitalossa lattian paksuuus onkin alkaen 500mm. :-P

>Hukkalämpöäkin tulee jo liikaa ja lämpötila huoneistossa nousee.

Niin. Onkos passiivitaloeristeissä siis mitään järkeä? ;)

Jos seinissä on massaa, se ylilämpö absorboituu sinne ja vapautuu yöllä. Siinä se massiivisuuden energiasäästötaika.

>Markkinoiden massiivinen myy tulevaisuudessa huonosti, kun asia oivalletaan ja sille ei voi mitään.

Et tajua fysiikasta mitään. Sori.

t. entinen uuno

Lue lisää

>Jo ennen vanhaan ihmiset muuttivat pois kaupungin kivitaloista, jotka kuumenivat kesällä viileämpiin puutaloihin maalle.

Aivan. Kerrostalot kuumenevat koska aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisään ja jos akkunat on auki tulee paska sisään.

LISUKE:
Eli maalla kasvillisuus varjostaa taloja.
Esim anopin talon (rintsu) takaa kaadettiin suuri mänty, olohuoneen kesälämpötila nousi noin 5 astetta!!!!!!!

Meillä kotosalla niin ikään on viileä vanha talo. Sen taika on pienet ikkunat ja MASSIIVISUUS (seinistä ja ikkunoista on 45% eteläänpäin). Eli paksut hirsiseinät (ulkoa lautaverhoiltu) varaavat yön viileyden (ja kosteuden) ja päivällä "luovuttavat" sen viileytensä (ja kosteuden haihtuminen sitoo energiaa). Vieressä oleva kevytrakenteinen, modernimmin eristetty talo on sietämättömän kuuma kesäkuusta elokuuhun (vaikka sen seinistä vain 1/8 osa on etelään). Asensin sinne äipälle lämpöpumpun joka viilentää.

Tapaukset on yöttömän yön alueella.

syypäänä kirjoitti:

salomaille tulee lammin ulkopuolelle 200mm epsiä pintaan...

mutta missä tuolla on varaavista massoista juttua?

uuno voitti

Valubetonia massiivisempaa ei vielä ole olemassa.

Pointina vain se että passiivitaloissa massiivisuus on aina ollut etu ja tulee aina olemaan. Sen tulevat näyttämään myöskin nuo suomeen rakennetut passiivitalot.
Time will tell. Kuten sanotaan.


Terkut ihanan viileestä massiivitalosta (jonka kokonaisenergiankulutus on rajusti alle passiivitalojen) ja jossa noin puolet akkunoista on eteläänpäin, eikä puut varjosta, vaan räystäs/parveke.

raksaaja kirjoitti:

uuno voitti

Valubetonia massiivisempaa ei vielä ole olemassa.

Pointina vain se että passiivitaloissa massiivisuus on aina ollut etu ja tulee aina olemaan. Sen tulevat näyttämään myöskin nuo suomeen rakennetut passiivitalot.
Time will tell. Kuten sanotaan.


Terkut ihanan viileestä massiivitalosta (jonka kokonaisenergiankulutus on rajusti alle passiivitalojen) ja jossa noin puolet akkunoista on eteläänpäin, eikä puut varjosta, vaan räystäs/parveke.

Lue lisää

piti siis möläyttää
"(jonka kokonaisenergiankulutus on rajusti alle passiivitalojen raja-arvon)"

raksaaja kirjoitti:

piti siis möläyttää
"(jonka kokonaisenergiankulutus on rajusti alle passiivitalojen raja-arvon)"

"raksaajia" :)...
itse massiivisuudesta ei ole hyötyä (enemmän haittaa) passiivitaloissa. usein vain hyvin eristetyistä tulee myös massiivisia... Se pitää vaan ottaa huomioon ja suunnitella niin, että massiivisuudesta ei tule haittaa. esim. huolehtimalla ettei aurinko pääse lämmittämään sisätiloja kesällä. (toi puiden kasvattaminen ikkunoiden eteen oli aika hyvä vitsi)

kaikkihan tietävät, että energiatodistuksen ET-luku on laskennallinen ja vain harvassa (jos missäään) energiaa kuluu niin paljon kuin laskelma osoittaa. Eli kun vertaillaan energiakulutusta sen voi tehdä ainoastaan laskennallisilla arvoilla, sehän on selvää, eikös?

siperia opettaa kirjoitti:

"raksaajia" :)...
itse massiivisuudesta ei ole hyötyä (enemmän haittaa) passiivitaloissa. usein vain hyvin eristetyistä tulee myös massiivisia... Se pitää vaan ottaa huomioon ja suunnitella niin, että massiivisuudesta ei tule haittaa. esim. huolehtimalla ettei aurinko pääse lämmittämään sisätiloja kesällä. (toi puiden kasvattaminen ikkunoiden eteen oli aika hyvä vitsi)

kaikkihan tietävät, että energiatodistuksen ET-luku on laskennallinen ja vain harvassa (jos missäään) energiaa kuluu niin paljon kuin laskelma osoittaa. Eli kun vertaillaan energiakulutusta sen voi tehdä ainoastaan laskennallisilla arvoilla, sehän on selvää, eikös?

Lue lisää

lämmöneriste ei ole masiivinen, jonka oleellisena osana on massa (kg)

se alkeista.

"(toi puiden kasvattaminen ikkunoiden eteen oli aika hyvä vitsi)"

Missä niin sanottiin?

Maalla se vaan on niin että puiden varjostus on monasti viileyden syy. Minäkin luulin että rintsu ois viileä. No eihän se oo jos puut kaadetaan pois.


"Eli kun vertaillaan energiakulutusta sen voi tehdä ainoastaan laskennallisilla arvoilla, sehän on selvää, eikös?"

LOL!

raksaaja kirjoitti:

lämmöneriste ei ole masiivinen, jonka oleellisena osana on massa (kg)

se alkeista.

"(toi puiden kasvattaminen ikkunoiden eteen oli aika hyvä vitsi)"

Missä niin sanottiin?

Maalla se vaan on niin että puiden varjostus on monasti viileyden syy. Minäkin luulin että rintsu ois viileä. No eihän se oo jos puut kaadetaan pois.


"Eli kun vertaillaan energiakulutusta sen voi tehdä ainoastaan laskennallisilla arvoilla, sehän on selvää, eikös?"

LOL!

Lue lisää

täällä joka viestissä kämpästään... mut LOL

eli speksit kehiin, ketään ei kiinnosta kämpän kulutus... toisessa keskustelussa todettiin kesämökkienkin olevan passiivitaloluokítuksen alle...

että LOL!

huutelooo kirjoitti:

täällä joka viestissä kämpästään... mut LOL

eli speksit kehiin, ketään ei kiinnosta kämpän kulutus... toisessa keskustelussa todettiin kesämökkienkin olevan passiivitaloluokítuksen alle...

että LOL!

Lue lisää

Nimestä päätelleen se olet sinä joka huutelet.

"eli speksit kehiin, ketään ei kiinnosta kämpän kulutus... toisessa keskustelussa todettiin kesämökkienkin olevan passiivitaloluokítuksen alle..."

Se ei mene peksiin jos mökki on kylmillään puoli vuotta.
Ota pää pois pebasta ja ota selvää.

raksaaja kirjoitti:

Nimestä päätelleen se olet sinä joka huutelet.

"eli speksit kehiin, ketään ei kiinnosta kämpän kulutus... toisessa keskustelussa todettiin kesämökkienkin olevan passiivitaloluokítuksen alle..."

Se ei mene peksiin jos mökki on kylmillään puoli vuotta.
Ota pää pois pebasta ja ota selvää.

Lue lisää

hih humoristi :)

entäs jos ko. kesämökki on lämmin huhtikuusta lokakuuhun. mitäs siihen sanot?