miksi mä en kehity olen 12w ja ei ritoja ei karvoitusta ollenkaa.mun luokka kaverit käyttää jo rintsikoita ja niil on kehittynyt kaikki. auttakaa mua miks mä en kehity?? mä tiiän kyl sen et jollain vast 15w.mut mun äitilläkin kehitty jo 11weenä.ei kukaan edes puhu munkaa millaista on kuin on murrosikä ja menkat ja niin edelleen. voiko joku kertoa millaista se on?noloa olla luokan kanssa esim uimahallissa kun mul ei oo mitään ja muil on rantapallot ja pusikot! pliis helppiä?
mä en kehity.......
mä vaan
101201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
itelläkää ei alkan menkat viel ala-asteel, vasta 14- vuotiaan, jouluna. nyt 15 v. ja se kehitys on ihan yksilöllist, jotkuu kehittyy jo nuorena, toiset vasta 15-17 vuotiain. joten älä hätäile. en itekkää oo viel hirveen kehittyny, 167/50/A75. ja esim. rinnat kehittyy monilla naisilla 20 vuotiaiksi asti, joten aikaa on.
olet vielä tosi nuori ton ikäsen ei vielä kuulukkaan olla kehittynyt... itse "kehityin" aikaisin ja nolotti kun muut luokkalaiset eivät... empä usko että luokallasi kaikki muut ovat jo kehittyneitä... ja ole iloinen jos menkkasi eivät ole vielä alkaneet.. sitä tuskaa ei kestä kukaan.. :D elä vielä lapsuuttasi kun voit... muuten kadut sitä myöhemmin..
ai ei muut kehittynyt muka näkisitpä ne muut. mä painan:36kg ja olen 147cm vaikuttaako se jotenkin siihen? voiku menkat alkais niin tuska olisi kohta jo ohi!!!!!!
siis oo onnellinen, ettei sun menkat oo viel alkanu! sillä ne ei oo mitkää mukavat, PÄIN VASTOIN!!! itselläni ainakii on kovat vatsakivut, pahoinvointia, selkäkipuja, ärtyisyyttä, väsymystä ja päänsärkyä aina menkkojen aikaan. tai eihän läheskää kaikil oo mitää kuukautiskipuja, mut mulle näit on siunaantunu vähä turhan paljo... eli nauti niin kauan ku voit, kyl ne menkat sullakii joskus alkaa!
"Kuukautistesi alkamista säätelee eniten painosi. Sinun täytyy saavuttaa ns. kriittinen paino ennen kuin kuukautiset voivat alkaa. Ennen kuin saavutat tämän painon, rasvakudoksen ja lihaskudoksen keskinäisen suhteen täytyy muuttua. Kriittinen paino on keskimäärin 48 kg.
Kun tulet puberteettiin, lihaskudoksen suhde rasvakudokseen on 5:1. Kun kuukautiskiertosi on tasaantunut, sama suhdeluku on 3:1 – rasvakudos on lisääntynyt huimasti vain parissa, kolmessa vuodessa.
Jatkossa sinun täytyy huolehtia, että painosi on aikaisempaa hieman korkeampi, jotta kuukautisesi jatkuvat."
Olet tärkeä lenkki tulevaisuudessa. Laita nyt omat
tuntemuksesi/ kehityksesi yms päiväkirjaan. Voit muutaman vuoden kuluttua autaa muita siinä tilanteessa olevia.
Toivottavasti sun kaverit ymmmärtää. Oman ikäiset ja ehkäpä muutaman vuoden vanhemmat ovat pahempia (voivat kiusata sinua). Me vähän vanhemmat tajuamme
nuo asiat ja tiedämme että sinusta voi kehityä vaikka ...
Mä tiedän tän itekki, mä olin samanlainen 12vuotiaana.
nyt mulla on kyl karvotusta ja menkatkin jotka alko seiskalla, mut rintoja ei pahemmin vielä näy.
se on niin yksilöllistä.Kyllähän sitä sanotaan että äidiltä voi myös periä, mut ei se niinkää aina mee.
Mua haukuttiin siitä mut nyt kukaan ei vaan tiedä mitään mun ongelmasta ni oon aika turvassa.
haukkujille voi vaan haistattaa pitkän paskan!
Ne kun ei sillon tajua et kehitys on yksilöllistä niin ei tarvi välittää jos muodot on vienyt kaiken vähäisen älyn mitä niiden aivoissa on ollu.
Sä et oikeestaan voi muuta kun odottaa sen asian kanssa, mut sä nyt ton tiedätkin jo. :)
mut koita pärjätä asian kanssa, niin ärsyttävältä kuin toi lause kuullostaakin mut kuitenkin!
maailmas on muita samallaisii ihmisii ku sinä, mut ei niitä vaa huomaa usein :)
tsemppiä! :)
Moi sulle!
Mä itse olen 13w ja mulla on alkanut viimeisen vuoden aikana vasta kasvaa rinnat eikä ne ole musta lähelläkään a:kupin kokoa!
ja karvoitus on tosi vähäistä! 11:toista vuotiaana harvoilla on viellä kuukausisia ne alkaa keskimäärin melkein kaikilla 12-16 vuotiaana ja jos ne ei ole 17 ikävuoteen mennessä alkanut niin ei kuin lääkäriin
ja siihenkin on viellä monta vuotta, mulla on vähän samanlainen tunne joskus ja vertailen liikaakin itseäni muihin!
Mulla ei ole alkanut menkat viellä... ja jos haluat kysellä multa jotain tähän asiaan liityvää juttuu niin mailaie mulle!
odottele vain rauhassa... kyllä se kehittyminen alkaa sitten ajallaan..
minäkin täällä odottelen muutosta:)
Ps. painokin liittyy tähän juttuun!
Onhan se tietty ikävä olla ainoa karvaton ja rinnaton ja varsinkin tuossa iässä tytöt osaa olla julmia toisiaan kohtaan. Itse koin tilanteen toisinpäin, olin 11-vuotiaana kesäleirillä ja kun siellä sitten mentiin saunaan, ei kenelläkään muulla ollut vielä rinnannypykkääkään saati karvoja pimppivaon ympärillä. Se ei ollut mukava paikka, seuraavana päivänä jätkätkin (taatusti kaikki pikkupoikia) tiesivät, että minulla oli pimppikarvoja. Varmaan tämä on vaikuttanut siihen, että nykyään ajelen varsin usein karvat kokonaan pois.
Syksyllä koulussa olikin helpotus, kun huomasin parin muunkin tytön luokallamme jo alkaneen pyöristyä naiseksi.
Jos joku luokkatoverisi on todella niin hölmö, että sanoo asiasta jotain, niin voit kyllä hyvin käyttää puolustuksena juuri jotain tässä mainittua pointtia: Eipä vielä oo menkkakipuja eikä tarvi miettiä, ajelisko vain biksurajan vai kokoposlarin.
Vaikea antaa mitään toimintaohjetta. Ne voikkatunnit eivät niitä helpoimpia paikkoja ole...
Itselläni oli vähän samantyyppinen ongelma, vaikka toisenlainen, koska olen kundi. Yläasteella pitäisi olla iso ihminen tai ainakin esittää sellaista. Ja muutenhan se voi onnistuakin, mutta kun tulee voikkatunti ja se riisuutumisen paikka... Kundit tosin eivät suoranaisesti toisiaan tiiraile, siitä voi äkkiä saada "tietynlaisen" maineen ja parhaassa tapauksessa lättyyn.
Mutta traumaattinen tapaus sattui sitten talvilomalla sukulaisten mökillä. Saunassa tietenkin, ei sellaisesta voinut oikein kieltäytyäkään, kun ei ollut mitään "perusteluksi" käyvää syytä. Ja eikös 6-vuotias serkkutyttöni siellä sitten suoraan kysynyt, miksi pippelini on niin pikkuinen. Hänen isosiskoaankin asia selvästi kiinnosti, mutta eihän koululaisen sellaista sovi suoraan kysyä. Olin ilmeisesti jonkinlaisessa shokissa tai vastaavassa, koska en muista tapauksesta muuta. Varmaan yritin olla, kuin en olisikaan, mutta eihän siitä mihinkään päässytkään: Nuoret neidit olivat kokeneet selkeästi ja selittelemättömästi sen tosiseikan, että heidän kolmas-ja seitsemäsluokkalaisten serkkupoikiensa pippelit olivat jotakuinkin samankokoiset...
Seuraavana kesänä olin eräällä toisella mökillä saunassa, pippeli oli vieläkin tuskastuttavan pieni, mutta jotain kehitystä oli sentään alkanut tapahtua. Mutta tämä kerta jäi mieleen siitä, että se oli viimeinen minun ja äitini yhteinen saunareissu. Josta ei ole muuten mitään kerrottavaa...
Seuraavana syksynä sitten kehityin, jopa ällistyttävän nopeasti. Ääni putosi kolmessa kuukaudessa, pituutta tuli vuodessa toistakymmentä senttiä ja siellä jakovälissäkin alkoi ihan uusi elämä. Jota on nyt jatkunutkin jo jonkin aikaa...
Mutta tämän kerroin sinulle rohkaisuksi. Eihän siinä, että kehitys tuntuu junnaavan paikallaan ole mitään hävettävää. Ei sinun kannata ruveta itseäsi suotta peittelemään katseilta, joita ei varmaan edes ole. Pian asiat ovat toisin ja tämä "viimeiseksi lapseksi jääminenkin" voi olla lopulta sinulle itsetuntoa kasvattava kokemus.