olin ennen "kiltti tyttö", elämäni oli helvetin tylsää pari hyvää kaveria, paljon, paljon duunia. kadehdin muita koska heidän elämänsä näytti niin paljon paremmalta, pidin itseäni outona, inhosin elämääni, sillä ei ollut minkään laista suuntaa!
no nyt kun olen sellainen kun muut, joka viikonloppu baarissa, rannalla tai missä vaan juhlimassa! olen todellinen hulttio, kapinallinen vanhemmille... kaikkea muuta kun ennen.
duunissa saatan olla vain kolmena päivänä viikossa, ennen kuutenakin päivänä oli ihan normaalia.
aikaisemmin minulla ei ollut ollut ainuttakaan suhdetta, nyt niitä on jo ollut monta, tällä hetkelläkin.
kaverit ei just koskaan pitäneet yhteyttä, nyt kavereita ja baarituttuja on siellä täällä.
tässä alkaa miettiä että mikä siinä elämässä on oikein tärkeintä? mihin pitäisi panostaa? mitä ideaa elämässä on?
entiset kaverit halveksuvat minua, koska olen nykyään tällanen... en todellakaan halua palata entiseen, mutta jos loppu elämä menee siihen että odottaa aina vaan seuraavaa viikonloppua niin jo on kuiva elämä...
jopas tuli sekava viesti, mutta miten saan elämäni edes jotenkin järjestykseen? olen vihdoin sujut itseni kanssa mutta tuntuu silti ettei ole syytä elää...
no nyt kun olen sellainen kun muut, joka viikonloppu baarissa, rannalla tai missä vaan juhlimassa! olen todellinen hulttio, kapinallinen vanhemmille... kaikkea muuta kun ennen.
duunissa saatan olla vain kolmena päivänä viikossa, ennen kuutenakin päivänä oli ihan normaalia.
aikaisemmin minulla ei ollut ollut ainuttakaan suhdetta, nyt niitä on jo ollut monta, tällä hetkelläkin.
kaverit ei just koskaan pitäneet yhteyttä, nyt kavereita ja baarituttuja on siellä täällä.
tässä alkaa miettiä että mikä siinä elämässä on oikein tärkeintä? mihin pitäisi panostaa? mitä ideaa elämässä on?
entiset kaverit halveksuvat minua, koska olen nykyään tällanen... en todellakaan halua palata entiseen, mutta jos loppu elämä menee siihen että odottaa aina vaan seuraavaa viikonloppua niin jo on kuiva elämä...
jopas tuli sekava viesti, mutta miten saan elämäni edes jotenkin järjestykseen? olen vihdoin sujut itseni kanssa mutta tuntuu silti ettei ole syytä elää...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaikkihan vartoo aina sitä seuraavaa viikonloppua. =) Kuitenkin, sun kannattaa tehä työs kunnolla, et juo viikolla vaan käyt duunissa ja sitten kun tulee vapaapäivä ni sitten voit mennä sen kunniaks bilettämään. MUISTA: ENSIN TYÖT SITTEN VAPAA;D
Elämälle suunta...hmm. Uusia ystäviä on aina mukava saada kunhan myös muistaa millaiset on todellisia ja luotettavia ystäviä. Itse olen myös aika "kiltti tyttö" ja iän myötä saanut tutustua uusiin ihmisiin (hyviä ihmisiä, joilla silti järki mukana :)) paljon erillaisiin kuin itse, jotka ottavat ilon irti juhlimalla ja samalla juomalla.
Jokainen tietää mikä on itselleen hyväksi ja muistetaan että jokainen ihminen on oma persoona. Niin kauan kuin pystyy erottamaan itselleen sen todellisen syyn MIKSI ja MINKÄ takia tekee mitä tekee ja samalla tuntea sen oikeaksi itseään kohtaan ja hyvänä olisi tärkeä muistaa. Ei tule kuitenkaan olla sitä mitä muutkin vaan muistettava olla omaitsensä.
Eivät kaikki sentään vaan juo ja biletä :) Siis "sellaiset kuin muut" ja että heidän elämä näyttää paremmalta siitä ei voi mennä takuuseen. Ihmiset näyttävät onnellisilta vaikkei se aina sitä sano mitä todellisuudessa on. Ihmisen on silti tärkeää osata nauttia elämästä kunhan järki rajoilla mennään :) Nuorempana ehtii tietenkin ehkä paremmin juhliakkin mitä sitten vanhempana.
En ymmärrä miksi pitäisi olla kapinallinen vanhemmille... ??? mikä syy siihen johti... Se että juhlii ei kai tarkoita että pitäisi muuttua kapinalliseksi????!!
Minusta sinulla on todella hyviä kysymyksiä itsellesi. Mikä on sinulle tärkeää ja mihin haluat panostaa...
Jos tuntuu ettei ole syytä elää vaikka on sujut itsensä kanssa niin en usko että olet vielä tyytyväinen elämääsi tällä hetkellä. Siihen on löydettävä tasapaino.
Unelmat,harrastukset,perhe,eläimet,koti,työ..mikä tekee ja antaa elämälle syyn :)
Onneksi maailmassa on paljon erillaisia asioita mitä voi toteuttaa..se riippuu TÄYSIN sinusta itsestä mitä haluat elämältäsi saavuttaa ja tehdä :)
Kun löytää itselleen työn jossa viihtyy, jaksaa itsekkin paremmin. Vaikka työsi ei olisi niin mieluisaa niin kyllä se kannattaa ensin se työ hoitaa ja sitten huvi. :)
Bailatessa rahaa kuluu ja eikös sitä varten kannattaisi sitten tehdä kunnolla töitä.
Viikolla kannattaa tehdä työt ja nähdä vaikka niitä ns. "kilttejä ystäviäsi" ja viikonloppuna voit sitten ottaa vähän irti arjesta ja bailata baarituttujesi yms. kanssa. :)
Hei
Näin aluksi on pakko sanoa, että tekstistäsi saa kuvan, että olet siirtynyt hetkessä ääripäästä toiseen ja se varmaan hämmentää jollain tavalla. Sinuna yrittäisin varmaan löytää jonkinlaisen keskitien juhlimisen ja töiden väliltä.
Miksi kapinoit vanhempiasi vastaan?
Kuitenkin vanhempien neuvoista voi olla hyötyä, vanhemmat kun yleensä yrittävät ajatella vain lastensa parasta, niin tuskin heidän mielipiteidensä kuuntelemisesta ja niiden punnitsemisesta on mitään haittaa. Päin vastoin, kun saat aikaan rakentavan keskustelun vanhempiesi kanssa, niin ehkä hekin oppivat ymmärtämään sinua.
Itsekin mietin noita elämän asioita nuorena, mutta näin vanhempana olen tullut siihen tulokseen, että elämän tarkoitus on yksinkertaisesti eläminen.
Tee asioita, jotka kiinnostavat sinua itseäsi. Yritä löytää se oma juttusi, mikä ajaa sinua eteenpäin, unelmoi eri asioista ja pyri toteuttamaan haaveitasi.
Esim. toiveammattiin pyrkiminen voi olla hyvä tavoite. Silloin kun saa tehdä jotain sellaista, mikä oikeasti innostaa, niin ei elämän mielekkyys ole pelkästään viikonlopusta kiinni.
Se, että on paljon kavereita on vain hyvä asia, mutta loppujen lopuksi tärkeintä on ne oikeat kaverit, joille voi puhua lähes mistä vain ja jotka jaksavat tukea tarpeen vaatiessa. Ja niihin hyviin ihmissuhteisiin kannattaa panostaa, niitä kun tuskin on koskaan liikaa.
Mutta kuitenkin kun olet vielä nuori, niin en sinuna miettisi näitä asioita liikaa, vaan keskittyä elämään ja kokemaan asioita.
Jos et todellakaan mitään innostavaa nyt lähikuukausina löydä nii älä ny itsaria ainakaan mieti. mitä järkee riistää oma elämä pois, kun tavallaan elämä on kuin lahja, mitä vain mukavaa voi vielä tapahtua. Eli ajattele että ei ole mitään järkeä tuhota elämän lahjaa. jos niin tekisit nii mitähän sen jälkeen tapahtuisi?
T: Tsemppiä :D
Elämälle löytää melko huomaamattomasti merkityksen kun antaa sen vain tulla. Ihminen on onnellinen kun on tehnyt jotain hyvää, joka on ihan loogista... Kokeileppa joskun ihan vain huvin vuoksi. Ei sen hyvä teko tarvitse olla opettajien mainostamaa asiaa, että mennään auttamaan kiusattua, annetaan rahaa köyhille afrikan lapsille jne. ei sen hyvän teon tarvitse olla sen isompi kuin, että esim. auttaa jotakuta keskustelupalstoilla hänen ongelmissaan. Kunhan oppii haluamaan tehdä hyvää muille niin elämänlaatu, asenne ja oikeastaan melkein kaikki elämässä muuttuu omissa silmissä. Ja yhtäkkiä huomaa olevansa tyytyväinen itseensä kun on antanut vanhukselle istumapaikain täydessä bussissa tai auttanut äitiä ruuanlaitossa.
Sen aloittaminen saattaa tuntua vastenmieliseltä ja ehkä ne vähän kovemmat kaverit siellä baarissa saattaa halveksuakkin, mutta se on sitten taas mielipidekysymys: elääkkö onnellisena ja tyytyväisenä itseensä, vai jokseenkin tasavertaisena ryyppyporukassa itsemurha mielessä. Sitäpaitsi, jos annat juopuneelle kaverille kyydin kotiin, on hänkin varmaan kiitollinen siitä seuraavana päivänä.
Enkä todellakaan tarkoita, että sinusta pitäisi tulla taas "kiltti tyttö", vaan että löytäisit jonkunlaisen onnen elämään. Mitä nyt olen yleisesti huomannut on, että ne jotka tekevät hyvää saavat paljon kavereita ja ne jotka vain härnäävät toisia, niin heistä kaveriporukoissa puhutaan paskaa.
tuosta sainkin paljon lisää mietittävää...
joku kyseli tuota vanhempia vastaan kapinoimisen syytä, luulen että pää syy siihen on että meillä on erilaiset uskon käsitykset, he uskovat jumalaan ja parempaan tulevaisuuteen ym. kuten itsekin ennen, kun en enään olen ulkopuolinen ja hyljeksitty... isän kanssa välit ovat huonot, koska hän on vain ryypännyt koko ikäni ajan...ei kuuntele ikinä miltä musta tuntuu.
voisin kyllä tosiaan yrittää tehdä vähän paremmin duunia, vaikka se maistuukin ihan puulta, ja ehkä vähän vähentää juhlimista, mutta tällä viikollakin taas pitäisi keskiviikkona lähteä bilettämään, en osaa sanoa ei... ja sitten taas pe,la,su kunnon putki päälle... :/
luulen että musta on tullut jotenkin läheis riippuvainen kavereille, en kestä olla yksin edes yhtä päivää, muutan muutaman kuukauden päästä pois kotoa, kaverin kanssa kimppakämppään... saapa nähdä miten homma toimii
toivon että saan joskus jonkun järjestyksen tälle elämälle, ehkä joskus mullakin on oma perhe, ehkä lapsiakin...
elä vaan jätä sitä