tähän vaivaan. Kokeilin jo. . . . . . . . loppuenlopuksi tuli vaan pahempi olla kun huomasin, että sinua sinua vain rakastan ja haluan. Oikeasti, syvästi.
Laastari
ei auta
29443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
ikinä koskaan ole toiselle laastari.
Mutta kuitenkin, ei kukaan toinen voi muuttaa tätä tunnetta. kun tä on päällimäinen rakkauden tunne kuitenkin.
mutta mussa on kylmät puoleni, myönnän sen.
kaikissa joskus.
ainut joka auttaa, kai se pitää antaa haavat parantua ,ennekuin on valmis mihinkkään uuteen.
tiedän kyllä miltä susta tuntuu .
laastariko muka, se ei ole mikään laastari. Itse lähdit ja löysit jonkun. Meillä ei ollut sen vertaa juttua, että siitä tasan sulle olis mitään arpia tullut. Ainakaan niin aktiivinen et ikinä ollut. Että jos sä joskus ton säälittävän räpellyksen mielessäsi miellät jutuksi, niin se ei ollut katos edes alkusoittoakaan vielä. Taidatsä tietää ihan niinkuin touhusta mitään?
Sun paha olo on ihan itse sun aiheuttamaa. Sä voit valita miten sä elät ja millä valinnoilla. Mä en siihen vaikuta, en voi, enkä edes halua.
Eikä mua sillain kovin konkreettisesti kosketa sun haluamiset, koska ne ei näy mun elämässä tasan mitenkään. Karua mutta totta. Ei mitenkään, ei ole näkynyt, eikä näy nytkään. Vaikka mä voisin olla empaattinen ja kaikkea muuta, mut mä olen myös itsestäni vastuussa. Mä en ala sellaseen leikkin, että leikit jotain, mut minä en aidosti ole välitetty. Aina voidaan puhua kauniita lämpimiksi. Se on ihan eri taso kuin se, mitä se on sit tosielämässä.
Sähän voit rakastaa mua aidosti ja oikeastikin jos haluat. Ei kukaan sitä estä, paitsi sun omat valinnat. Sulla on kaikki mahdollisuudet tehdä mitä haluat. Minä en puutu sun ratkaisuihin. Omasta puolestani teen johtopäätökset siitä, mitä näen ja koen. Nyt se on näin, etten luota sun tunteisiin, enkä tule luottamaankaan näillä näkymin tällä menolla.
Tiedän, että olet tunteellinen ihminen, mutta olen minäkin. Mä myös haluan ihmisen, jonka kanssa se homma pelaa. En ihmistä, joka teoriassa tunteilee, käytännössä ei. Mä haluan kaikki ja enemmänkin.
ei sitä juttua ollut sitä vertaa että ? ,
ei sun ole syytä pitää mitään moraalisaarnaa mistään teoriasta tai realiteetistäkään .
Kaikista vähiten jostain mahdollisuuksista tai ratkaisuista.
Valinnat saa jokainen päättää ja siitä " mitä ruikuttaa ja mitä ei" ,
Sä haluut ja sä haluut enemmänkin -mutta mitä sitten sä vaan haluut -ja siihen se jääkin.
mä en pidä mitään moraalisaarnaa eikä mulla ole siihen tarvetta eikä edes halua. Jos otat tosiasioiden sanomisen moraalisaarnana, se on sinun näkökulmastasi ilmeisesti moraalisesti jotenkin ongelmallinen tilanne vai mikäkö on ongelma?
Mä en tasan ole kiinnostunut kenenkään muiden elämästä ja ratkaisuista, kuin omistani, se riittää mulle hyvin. Mä haluun enemmän, ja se tarkottaa tällä hetkellä sitä, etten haluis elämääni huonoja asioita. En tällä näytöllä koskaan. Katsos se on vaan niin, että kun haluaa tarpeeks hyvää, säästyy monelta huonolta, vaikkei hyvää saiskaan. Ja se on enemmän kuin huonojen asioiden kerääminen elämäänsä.
Ja jos valitat todellisten tunteiden näyttämisestä, niin kysehän on ylipäätään aluksi ihan vaikka niinkin haastavasta asiasta kuin normaali toisen huomiointi tai ihan perusystävällisyys. Jos siihenkään ei ole, on ihan utopistista mitään tunteita haaveillakaan. Saatikka edes, et normaali ystävyyssuhde tai mikään sellasta kestäs. Jos ei ihan normaalit pienet tavalliset asiat onnistu, on turha yrittää mitään isompaa tai enempää.
tulkita sun näkemyksen tavalla ,jossa katsot toista ihmistä kuin "esinettä" ,onko hän tarpeeksi hyödyllinen sinulle ,mitää huonoa puolia siinä ei saa olla ,sen pitää olla virheetön ja miellummin hyvin yksinkertainen ja helppo.
Miten sä voit ketään ihmistä päästää lähellesi ,jos sen pitää olla virheetön mutta sä etsit siitä koko ajan kuitenkin vaan huonoja puolia ?
Miten sä luulet että sä selviät esim. parisuhteessa toiseen ihmiseen ,kun sä haluut säästyä vaan kaikelta ongemilta joita ennemmin tai myöhemmin tulee eteen. Ikävä kyllä en satu olemaan mikään täydellisyys vaan olen ihminen joka ,hyväksyy hyvät ja huonot puolet toisessa .
en jaksa paneutua syvemmin tähän ,mutta minusta ystävyydessäkin pitää ottaa huomioon joskus toinen ,eikä odottaa että ystävä "yksin"aina muistaisi .
Sä selvästikin vähättelet toisen ihmisen tunteita. Toiset ovat herkempiä ja arvet tulevat herkemmin. Se tapahtuu silloin, kun toinen uskaltaa näyttää tunteensa, mutta toinen ei halua nähdä eikä kuulla. Ei siinä mitään touhuja tarvitse, että tuntee aidon tunteen. Miksi pitää olla heti seksi mielessä, kun rakkaus on paljon enemmän?
Kerrot vaan viestilläsi, miten vähän välitit tuosta ihmisestä. Sinua ei kosketa mikään, mitä tuo ihminen tekee. Sinulle on siis aivan sama, mitä hänelle tapahtuu. Noin kylmää ja laskelmoiva välinpitämättömyyttä kohtaa harvemmin. Kun se on vielä noin analysoitu, niin kylmät väreet menee selkää pitkin. Tuossa ei ole mitään inhimillistä. Toivon etten koskaan kohtaisi sinunlaistasi tunnekylmää ihmistä.
Teorian tunteilut yleensä muuttuu käytännöksi siinä vaiheessa, kun siihen toinen "antaa luvan".
niin siitä voi päätellä, ettet voi olla kovin empaattinenkaan. Et ole valmis kohtaamaan ns. huonoja ihmisiä. Pelkäät epätäydellisyyttä. Et kai sitten tule koskaan näkemään, että niitä hyviä sydämiä, jotka löytyvät epäkelvon kuoren alta. Aitoja tunteita et edes sinä saa vähätellä. Jossain muodossa tämä sinulle vielä selviää, kunhan elät tarpeeksi pitkään. Nauti nyt vaan täydellisistä ihmisistä lähelläsi.
huonolla tarkoitan hyvää mulle, sopivaa, se on eri asia kuin täydellisyys, mutta mulle sopiva on mulle täydellinen, jos ymmärsit. Että ei tarvitse suostua sellaiseen, josta tietää jo lähtiessä, ettei tää ole hyvä, ei sopiva. Ei se tarkota mitään ihmisten sinänsä laittamista paremmuusjärjestykseen, mutta itsensä tuntemista ja sitä että tietää itsestä ne asiat. Olen kiinnostunut ihmisistä, mutta se ei tarkoita, että haluan suhteeseen ihmisten kanssa.
En todellakaan pelkää epätäydellisyyttä. Kaikkea muuta. Miksi oletat noin selvästi ja olet olettamuksista varma? Minä en vähättele aitoja tunteita, mutta arvostan aitoja tunteita niin paljon, etten ole valmis ryvettään niitä turhien kun en nyt parempaakaan saa- ihmisten kanssa, jos tiedän, että tunteet ei ole sitä, mitä niiden kuuluisi. En todellakaan vähättele tunteita, ehkä arvostan liikaakin, mutta en halua sotkea niitä ihmisiin ja asioihin, mihin ne ei tule luonnostaan. Ei se ole kellään sen erilaisempi tilanne. En pysty pakottamaan itseäni tuntemaan jotakin, mitä en tunne enkä pysty pakottamaan olematta tuntematta, jos tunnen. Eikä minun tarvitsekaan.
siiinäpä se onkin kun ei ole sitäkään vähää, mitä voisi edes vähätellä tai paisutella. Ei pienintä elettä siihen, että tajuais edes tulleensa huomatuksi tai kuulluksi. Voi tulla arpia, mutta tyhjästä ei tule edes arpia luulen. Ainakin se tuntuis vähän hassulta.
Minä en kertonut mitään mitä välitän ihmisestä, mutta ymmärrän sen, että jos joku ei mitenkään noteeraa, tai yleensäkään mitään reagoi, ei se kannata sitten edes alkaa arvailla, miten asiat vois olla tai mennä. Jos ei kommunikaatio toimi, niin tunteilla ei ole merkitystäkään. Jonkun mielestä se voi olla kylmää ja laskelmoivaa, minä koen sen niin, että jos joku ei todella halua välittää tai edes vastata, se on sitten niin. Ehkä ne teotkin tai tekemättä jättämiset puhuu puolestaan. En ole ajatustenlukija, minun ei tarvitsekaan, enkä voikaan olla.
Teoriat muuttuu käytännöksi, varmaan silloin joo kun toinen antaa luvan, mut jos sä et pääse tasan mihinkään inhimilliseen kanssakäymiseen, inin savumerkeilläkö tässä pitäis lupaa kysyä? Se on niin kakspuolinen juttu. Ei itsestä kiinni. Sellanen tunteilu ilman tosiasiallisia realistisia asioita on vähän turhaa kuitenkin. En mä ole enää sen ikäinen, että mulla kolahtas joku roikoskeleminen asioissa, mitkä ei lämpene yhtään.
saa olla oma itsensä eikä tarvitse pelätä, että toinen sen takia hylkää. Esim. aito ystävyys kyllä kestää, mutta se ei ole aitoa, se ei kestä tunteenpurkauksia. Mitä ihmettä niiden tunteiden sitten kuulusi olla? Ei kai ihminen voi päättää, että nyt tunnen näin tai näin? Ei sinun tarvitse tunteitasi pakottaa, mutta et myöskään saa vähätellä toisen tunteita, vaikka ne eivät sinun mittapuun mukaan tulee juuri oikeassa paikassa ja kohdistu oikeisiin ihmisiin. Ihmiset ihastuu vähän väliä eikä niitä tunteita tarvitse lähteä toteuttamaan sen kummemmin. Usein riittää, että ne saa ilmaista ulos. Se voi olla tunteensa koko elämän ajan tukahduttaneelle vaikea asia kestää.
että viesti ei olisi juuri hänelle tarkoitettu........
varmaan, että noi samat sanat voi sanoa suoraan sulle takaisin. Toivottavasti suuntasit ne myös itsellesi. Ihan yhtälailla ansaitset kuulla ne. Omista valinnoistasi.
Toi on täyttä paskaa, että ei muka vaikuta toisen oloon tai elämään. Ymmärrän että siihen vastuuttomuuteen on kiva lipua, mutta et sä tosielämää pakoon pääse. Kyllä toinen AINA vaikuttaa. Vaikka niillä omilla valinnoillaan. Toiselle voi tulla olo, että millään ei ole mitään merkitystä kun toinen elää noin. Siis sama olo, mikä sulle on nyt tullut. Ja sen seurauksena tehnyt omat päätelmänsä. Ja tiedätkö, on todella tuskaista elää tietynlaisten tietojen kanssa.
Vaikutit. Ja ihminen vaikuttaa toisen elämään myös positiivisesti. Aina voi sanoa, että haluan että olet kunnolla tms. Kertoa että välittää sellaisista asioista. Sitä samaahan sanot tuossa. Mutta et ilmeisesti itsekään tee elettäkään, että sä tai sun tunteet näkyisi konkreettisesti toisen elämässä.
Okei, jos ei luota toisen tunteisiin, ei sitten luota. En mäkään luota sun. Mutta älä ala vähätellä niitä. Tiedät ihan hyvin ettei kyse ole mistään leikistä, missä puhellaan kauniita lämpimiksi. Susta tulee yksi niistä. Niistä, jotka sanoo, että "sun sisällä ei ole mitään". Onko sulle koskaan sanottu niin? Mulle ainakin on, ja nyt sinäkin sanoit omalla tavallasi niin.
Ja kun sanot noista sanoista ja teoriassa tunteilusta, niin et sä elä mun elämää. Et tiedä mun elämästä mitään jos en kerro sulle. Et tiedä miten mun tunteet käytännössä ilmenee. Vai teetkö johtopäätöksiä sen pohjalta, että omasi eivät ilmene mitenkään? Niin.
Voisin kertoa paljon asioita mutten halua. Osaksi tuntuu varmaan samalta kuin susta. Tuntuu etten tällä menolla voisi ikinä luottaa sun tunteisiin. Tuhoaa tulevaisuutta.
Mä en puhu kauniita lämpimiksi. Joskus sitä vaan pystyy kerämään itseensä enemmän rohkeutta, että voi avautua ja sitten joskus taas tuntuu ettei voi luottaa ja sulkeutuu. Kahden ihmisen väliset asiat ovat kahden ihmisen välisiä. Riippuvia toisesta tai tilasta joka tunteille on luotu. Yleensä kun saattaa tarvita toisen apua siinä, että voi pitää sydäntään auki.
Jos susta ei tunnu, että olet aidosti välitetty niin ei sitten kai tunnu. Mutta et näe mun sisään. Enkä todellakaan ole niin vahva tai kokonainen, että voisin antaa kaikkien tunteiden tulla ulos tällaisessa tilanteessa. Et säkään ole.
Ja se näkyykö asiat konkreettisesti on ihan yhtä kiinni susta kun musta.
Ei ehkä kannata toivoa tuota tunteilua, siinä tulee kaikki mukana, mikään tunne ei ole hallinnassa. Kaikki ei kestä sitä.
En tiedä, ehkä se toimisi, ehkä ei.
vaan lähti ja löysi toisen ,joten ymmärrän tuon sun pettymyksen joka on tuottanut tuon tuskan joka on nyt muuttunut kylmyydeksi häntä kohtaan .
Itselläni on melkein samanlaiset ajatukset ,koska ei juttu edennyt ,silloin ei ole syytä roikkua hänessä ja voivotella joistain laastareista täällä, se vain on niin että ,jokainen ottaa oman vastuun omista teoistaan .
Kyllä omia tunteita pitää arvostaa sen verran että ,ei toinen voi pitää minua ihan kynnysmattona ja selitellä että . välitin kyllä susta mut ei tää homma nyt oiken pelaa ja yritin unohtaakin "laastarin kanssa" mut en vaan voi unohtaa.
Tunteita ei voi piilottaa ,mutta itse voi aina vaikuttaa siihen ,miten mua kohdellaan.
paskaläjää, jolla on kyllä itsellään paljon odotuksia, mut ei munaa tehdä itse mitään. Teoriassa ja teoriassa, mitäs itse olet tehnyt edes livessä? Et mitään!! Ei, tosiaankaan miedän juttu ei tulisi toimimaan. Olen mäkin jotain tässä matkan varrella oppinut. Tunnen itseni, en sua! Ei ole sen kummempaa täälläkään päässä enää kiinnostusta!
Miksi sinä tosiaan haluaisit edes parisuhdetta kun et olisi siihen kykeneväinen, tuollainen tunnekylmä rakkautta vaille jäänyt lapsi. Aina kun olisi vähän vaikeaa tai esim. riitaa, voisit sanoa että "hei, sä päätät itse omista valinnoistasi", sillä ei kuule pestä käsiä kaikesta!
ps.Ootkos joku äitis hylkäämä äpärä vai mikä on noin vaikeeta?
mikä pärähdys... mitä tähän nyt sanoisi edes... rakastan ja olen tilanteiden mukaan yrittänyt sen kertoa edes jollain tavalla. En ikinä ole sanonut, että tein sen oikein. Mutta oli se oikein tai väärin yritin ilmaista rakastavani ihmistä.
Tekoihin en voi ryhtyä jollen saa mahdollisuutta.
Jos sua helpottaa mennä sekstailemaan jonkun kanssa niin go for it... mua se ei helpota eikä muuta mitään. Enkä mä lähtenyt jonkun mukaan, itse työnsit mut pois. Ne on kaksi eri asiaa. Nyt ei jaksaisi kinata ja olla niin mustasukkanen ja raivota ja ÄSH mikset voi vaan olla mun kaa kun en halua ketään muuta? Kyl tätä on mietitty ja vatvottu jo tarpeeksi:)
sen suhteen sun kanssa:)
etkä oo. Rakastat muka. Sehän on nähty mitä sä rakastat, vaikka et sä kyllä sitäkään rakasta. Ja koska mä en pysty vetään ketään luokse, mä en pysty ketään poiskaan työntämään. piste.
Ja tätä ei tasan oo vatvottu mitään. Jos häävin edes päivää pystyy sanoon, eikä aina sitäkään, niin älä sä puhu vatvomisista mitään. Se olis melkoinen suoritus, olisin todella otettu sellasesta. Seksit voit unohtaa, päätä särkee sun kanssas muutenkin.
mulle tuli paha mieli. meen peiton alle murjottamaan nököttämään.
mulle tuli paha mieli. meen peiton alle murjottamaan nököttämään.
rakastat?
mutta sitä on joskus vaikea myöntää itsellekään, hakkaa päätä seinään ja yrittää kaikki temput, että unohtaisi ja hups, kohta on taas alkuasetelmassa.
Mihin tarvitsit laastaria...unohtamiseenko...mitä pelkäät?
tosin hän ei ole mulle laastari ja mä en jäänyt paskaa märehtimään, sillon pääse yllättävän kepeesti yli!
laastaria siihen että pääset märehtimästä siitä minkä vuoksi märehdit.
jookos:). Viellä ei ole oikea sana, se on vielä. Ja toisekseen en tarvitse. Toin vain sellaisen seikan esiin, että kannattaa jättää vanha paska taakseen, niin voi rakastua hetikin. Kunhan vaan oikea tyyppi on vastapuolella
kirjoitan miten mä haluaan ja se on sun ongelma tajuutko vain et :P , siis mäkin vain mietin että minkälainen kasa sitä paskaa sit on ,ja kuinka paljon pitää olla laastareita ennenkuin voi taas rakastua seuraavaan paskakasaan..ei muuta ,hyvästi .
noinkin voi olla.. :)
sitten multa, koska minen ole katkera :)