Voisitteko kertoa onko tästä vielä ylöstulemista. Olen sairastanut CU:ta vuodesta 2004, välillä pitkiä jaksoja oireettomana. Nyt kuitenkin noin 2kk sitten alkoi oireilemaan pahasti. Monta kertaa vessaan ja pelkkää verta. Olin sairaalassa tiputuksessa kaksi viikkoa sitten 9 pv (tähystivät, 60 cm paksusuolta tulehtunut) ja mikään ei pysynyt sisälläni, heti kun söin tuli lähtö vessaan. Laihduin 10 kg, 176cm/ normipaino ollut noin 75 ja nyt 64-65. Remicade hoito aloitettu yhden kerran ja huomenna toinen kerta...
Kotiin päästyäni tulehdusarvot ovat normalisoituneet mutta hemoglobiini on alhainen niin että antoivat minulle verta.
Tällä hetkellä aamuyön tunnit ja aamut ovat kamalia kun verta sitä vaan tulee. Väkisin ruokaa suuhun aamulla ja kyllä se siellä jokusen aikaa jo pysyy ja uloste on myös hieman tummempaa, mutta epäilen kuitenkin että tummuus johtuu vain siitä ruoasta eikä niinkään verenvuodon vähenemisestä.. voinko olla väärässä? Päivät menevät jo suht. ok mutta sitten taas sama juttu aamuyöntunteina ja aamuna. Leikkausta en haluaisi kokea vaikka lääkäri hieman sitäkin toi esille....
Kotiin päästyäni tulehdusarvot ovat normalisoituneet mutta hemoglobiini on alhainen niin että antoivat minulle verta.
Tällä hetkellä aamuyön tunnit ja aamut ovat kamalia kun verta sitä vaan tulee. Väkisin ruokaa suuhun aamulla ja kyllä se siellä jokusen aikaa jo pysyy ja uloste on myös hieman tummempaa, mutta epäilen kuitenkin että tummuus johtuu vain siitä ruoasta eikä niinkään verenvuodon vähenemisestä.. voinko olla väärässä? Päivät menevät jo suht. ok mutta sitten taas sama juttu aamuyöntunteina ja aamuna. Leikkausta en haluaisi kokea vaikka lääkäri hieman sitäkin toi esille....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et oo kortisonia tohon syönyt? Se vois olla myös kokeilemisen arvonen juttu. Mulla lääkittiin pelkästään kortisonilla ja se autto. Tosin tulin sitten riippuvaiseksi siitä ja aina kun lääkemäärää alennettiin, oireet palasivat(mutta siis harvoille käy näin, vaan suurin osa syö lyhyen kuurin kortsikkaa ja se auttaa). Siis tismalleen samanlaiset oireet kun sulla.
Mutta siis pääpointti mitä halusin sulle sanoa on se, että mä näkisin leikkauksen olevan ainoa vaihtoehto, jonka avulla ei tarvii enää ikinä murehtia CU:ta.
Mulla tehty J-pussi kolme ja puoli vuotta sitten ja voin kertoa että oli sen arvosta. Elämä hymyilee ja oon tyytyväinen että uskalsin niinkin nopeasti mennä leikkaukseen, koska se on ollut suuri apu. Leikkauksen jälkeen ei tarvii enää ikinä pelätä että millon taas seuraava akuutti alkaa, eikä myöskään tarvii myöhemmin pelätä paksusuolen syöpää, kun sen riski on suurempi CU:ssa, kun normaalisti...
Tosin pitänee sanoa että nykyisistä hoitomuodoista en tiedä paljoakaan, joten voihan olla että on joku lääke, joka sulla auttaa ja leikkausta ei tarvitse tehdä.
Tsemppiä kuitenki! Ja ootkos käynyt Crohn ja Colitis Ry:n sivuilla, siellä on paljon hyödyllistä tietoa ja keskustelupalstalla ihmisiä, joilla on täsmälleen samat ongelmat ja mietteet mielessään
Oletko mies vai nainen ja minkä-ikäinen? Miten leikkaus sujui, olitko kauan sairaalassa ja miten siitä toipuminen sujui? Minä olen kortisoonia syönyt mutta ei oikein tunnu auttavan....
Haluaisin mielelläni kuulla leikkauksesta lähtien miten sun elämä on sujunut ja miten vaikuttaa normaaliarkeen..... (monta kertaa vuorokaudessa vessassa käyntejä ja kun moni puhuu että äänekästä touhua tuo vessakäynti) onko vaikuttanut rakkauselämään sun muuhun.....
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1244916426/0#0