Jeesuksen nimessä ja veressä

sellainen vielä unohtui mainita, että jos tuota "Jeesuksen nimessä ja veressä syntisi ovat anteeksi" lausetta aiemmin käytetty samassa merkityksessä kuin nykyään, mikäli se on ollut käytössä vuosikymmeniä?

Tarkoitan, että jos nuo sanat ovat esimerkiksi 100 vuotta sitten olleet todistus katuvalle, että sinun syntisi ovat anteeksi koska kadut ja haluat uskoa. Että tuo lause on vain katuvalle sanottu todistukseksi, että hän uskoisi syntiensä olevan anteeksi annetut.

Nykyäänhän tuo merkitys on ymmärtääkseni se, että kadutaan ja pyydetään syntejä anteeksi ja sitten toinen uskovainen ne anteeksi antaa, jonka jälkeen vasta synnit ovat anteeksi annetut.

>Onko niin, että ne synnit ovat anteeksi sillä hetkellä kun toinen uskovainen sanoo nuo synninpäästön sanat?
Kyllä on.

>Vai onko niin, että uskovaisen synnit ovat automaattisesti anteeksi annettu "Jeesuksen nimessä ja veressä", jos hän katuu tekojaan ja haluaa olla tekemättä syntiä?
Jos tällä tarkoitat, että kun ajatuksissaan katuu ja haluaa olla tekemättä syntiä, niin ei ole anteeksi annettu. Kyseessä on vasta katuminen ja rukous Jumalan puoleen.

>Mitä on tuo syntien anteeksi todistaminen?
Todistaminen on ns kaksisuuntaista. Sinulle tulee todistus siitä että syntisi on Taivaassa anteeksi annettu sekä se että antaja on osallinen elävästä uskosta ja sielusi on Jumalalle kelpaava sekä antajalle todistus siitä että ole osallinen elävästä uskosta ja näin Jumalalle kelpaava.

>Mitä tuo Karitsan veressä peseminen sitten on? Uskoisin sen tarkoittavan sitä uudestisyntymistä, jonka kautta tullaan oikealla tavalla uskomaan.
Karitsan veressä pesemistä on joka kerta kun pyytää omalle kohdalleen armoevankeliumin siunausta. Uudestisyntyminen on kun ja jos saa palaamisen armon elävään uskoon. Kun uskoivaisista puhutaan päivänlapsina tarkoittaa se, että joka aamu on armo uusi. Siis armoevankeliumi kantaa vain päivän kerrallaan. Tätähä kokivat jo Israelin lapset korpivaelluksellaan. Kun Jumala antoi sataa Taivaan mannaa(armoevankeliumia), jota piti kerätä vain sen verran mitä päivän aikaan käytti. Niin alkoi purnaus, että meidän pitää myös lihaa saada maistaa. Tässä on se vaara kun joka ilta uskoivaisessa perheessä kaikki siunaavat toisensa, että siihen saattaa turtua ja sisimmässä menettää armoevankeliumin tarkoituksen, siitä tullen konemainen tapa, ilman ,että sydän on mukana.

Epäilemättä uskominen on sitä lapsen uskoa siitä, että Jumala antoi varmasti kaikki synnit anteeksi ja ne tulivat anteeksi annetuiksi Taivasta myöten. Kun uskovainen julistaa synnit anteeksi, tulevat ne aivan reaaliajassa anteeksi annetuiksi eikä mitenkään jälkeenpäin.

Jos tässä meni jokin väärään niin korjatkoon uskosta osalliset.

Aloittaja, sanoit olevasi uskovainen. Se on hieno asia. Mieti kuitenkin mihin uskot. Onko uskosi kohde Jeesus Kristus vai Laestadiuksen tapainen hörhö?

pohdintaa.

Jeesus opetuksissaa ja apostolit korostivat uskoa Kristukseen Jumalan Poikaan syntien sovittajana. Se usko tuo syntien anteeksiantamuksen.

Raamattu ei kehota missään kohtaa uskomaan synteihin tai syntien anteeksiantamukseen vaan uskon kohde on yksin ja ainoastaan Jeesus Kristus.

Näen vaaran, että joku (sielunvihollinen) yrittää kääntää uskovaisen katsetta pois Kristuksesta muualle ensin pikkiriikkisen ja sitten enemmän.

Se vanha konna yrittää ensin pienellä houkulla siirtää vähän pois uskon kohteesta ja kun ihminen nielaisee syötin antaa suuremman eksytyksen.

Jotkut vl:t väittävät vastoin Raamattua väittävät, että usko Kristukseen ei yksin riitä vaan pitää kuulua juuri heidän laumaansa jne.

Usko Kristukseen omien syntien sovittajana synnyttää rakkkauden tekoja (usko ilman tekoja on kuollut)
ja halun viedä sitä Ilosanomaa eteenpäin.

Lestadius puhuu aloittajan lainaamassa tekstissä ehtoollisesta. Ehtoollisella saa synnit anteeksi avain kuten Lestadius viittaa Lutherin katekismukseen. Nykyisten vanhoillislestadiolaisten joukossa elää jostain syystä monen mielessä usko että ehtoollinen ei anna syntejä anteeksi ( ei tosin annakaan niille jotka eivät sitä usko, ihminen saa sen mitä uskoo omistavansa tässä asiassa). Lestadiuksen oppi on tässä siis syntien anteeksiantamus niin kuin uskotaan monessa muussa lestadiolaisuuden haarassa. Tätä kysyttiin joskus noin vuosi sitten joko tällä palstalla tai esikoisten palstalla ja tulos oli että esikoislestadiolaiset ja rauhansanalaiset uskovat että ehtoollisella on syntien anteeksiantamus.

Sanallinen synninpäästö on eri armonväline kuin ehtoollinen. Synnipäästökin perustuu siihen että ristillä Jeesus sovitti kaikkien maailman ihmisten synnit ja armonvälineiden kautta uskolla tämä lunastus omistetaan omalle kohdalle. (jos nyt osasin oikeilla sanoilla kuvata sen)