Kävin eilen NT-ultrassa, jossa todettiin sikiön kuolleen kohtuun. Viikkoja piti olla 11 5, mut koko vastasi 8 3. Sain lähetteen kohdun lääkkeelliseen tyhjennykseen. Pääsen sinne vasta huomenna ja kyllä on raskasta tämä odottelu...
Olisinkin kysellyt kokemuksia, mitä siellä tapahtuu? Kauanko pitää olla sairaalassa ja päästävätkö yksin lähtemään kotiin sen jälkeen? Kirjoitetaanko yleensä sairaslomaa? Miten kauan vuoto voi kestää ja tuleeko kovat kivut?
Olisinkin kysellyt kokemuksia, mitä siellä tapahtuu? Kauanko pitää olla sairaalassa ja päästävätkö yksin lähtemään kotiin sen jälkeen? Kirjoitetaanko yleensä sairaslomaa? Miten kauan vuoto voi kestää ja tuleeko kovat kivut?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ottavat sisään ja saat todennäköisesti lääkkeet sisäisesti. Itse olin polilla muutaman tunnin, eivät vaatineet saattajaa. Tuokin ehkä riippuu kunnostasi, minulla oli jo 2 tyhjennystä ulkopuoliseen aikaisemmin.
Sairaslomaa saat 2-3 päivää ja soittamalla lisää jos tarve vaatii.
Jos kohdunsuu on kiinni, niin kipua varmaan on luvassa, polilta saat kipulääkettä mukaan. Vuodon määrä/kesto on yksilöllistä, itsellä 12 tyhjennyksen jälkeen vuoto ja supistukset alkoi vasta seuraavana yönä kotona. Särkylääkettä ei kannata pihtailla eikä vuotoa pelästyä. Terve järki kyllä sanoo, mikä on normaalia.
Minulla on sama tilanne. Kävin tänään np-ultrassa rv 11 6, jossa todettiin keskenmeno, vastasi rv 8 3. Rv 8 6 olin käynyt yksityisellä ultrassa, jossa syke vielä näkyi, mutta koska keskenmenosta on ilmeisesti jo 3½ vkoa, kohtu ja sikiö ovat alkaneet jo kutistua.Menen ylihuomenna sairaalaan lääkkeelliseen tyhjennykseen.
Kokemusta on aiemmastakin keskenmenosta, rv 8 4 totesi yksityienen lääkäri ultrassa keskenmenon ja laittoi lähetteen sairaalaan.
Siaraalassa ultrattiin veilä kerran, sain valita otanko sairaalassa, silloin olisi pitänyt palata parin päivän päästä ottamaan lääkkeet sairaalassa, otin lääkkeet kotiin ja ne sai heti mukaan. Nyt suosittelivat kuitenkin, että lääkkeet otetaan sairaalassa, kotiin pääsee kun vuoto on alkanut ja kohtu jo jonkin verran tyhjentynyt. Ilmeisesti ultrataan kun vuotoa on jatkunut jonkin aikaa.
Viimeksi vuoto alkoi kotona n. kaksi tuntia lääkkeiden ottamisen jälkeen (alakautta). Kramppasin ja oksentelin pari kertaa, koska otin kipulääkkeet ilmeisesti liian myöhään, vasta vuodon alettua, jolloin myös kivut alkoivat. Kivut olivat kuitenkin siedettävät, muistuttivat nuoruuden pahoja kuukautiskipuja. Olin odottanut pahempaa. Kivut kuitenkin lakkastivat pian kun sain lääkkeet alas.
Aikuinen saattaja pitää olla hakemassa ja kotona mukana.
Kivut ja vuotoa vaihtelevat, itselläni vuodon määrä vaihteli niukasta todella runsaaseen ja jatkui viikkoja. Toisilla vuoto on runsasta ja kestää vain muutamia päiviä. Lääkkeistä kätilöt sanoivat, että buranaa tms. voi ottaa lisäksi oman tarpeen mukaan. Sairaslomaa en saanut, tosin sain lääkkeet perjantaina viikonloppua vasten. Maanantaina olin fyysisesti jo työkunnossa.
Viime kerralla en päässyt pyynnöstäni huolimatta jälkiseurantaan julkisella puolella, nyt samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan sairaalan lääkäsi ihmetteli ja totesi, että kyllä jälkitarkastus "kuuluu protokollaan"...
Osaisin viime kerran perusteella vähän pelätäkin, että taas käy näin, ihan täytenä shokkina ei siis tullut. Nyt on lähinnä aika tyhjä olo, en edes ole jaksanut itkeä paljon.
Viime viikon lopulla olin sairaalassa saamassa tyhjennyslääkkeet. Vuoto oli alkanut jo edellisemnä iltana spontaanisti, mutta kätilön mukaan ei ollut vielä tarpeeksi voimakasta, joten lääkkeet olivat paikallaan.
Kätilö jutteli kanssamme enen lääkitystä, viime kerralla olin tyrmistynyt kuinka tyly lääkäri oli poliklinikalla, ei montaa lausetta sanontu, ei tervehtinyt tullessa tai hyvästellyt lähtiessä. Nyt kätilö oli hieman liiankin lähelle tuleva; hän tivasi moneen kertaan miltä tuntuu eikä tuntunut olevan oikein tyytyväinen, kun sanoin, että aiempien huonosti päättyneiden raskauksien perusteella olin osannut hieman varautua huonoihin uutisiin ja että voin olosuhteisiin nähden hyvin. Ensimmäinen kohdun ulkopuolinen raskaus oli kaikkien rankin, koska en ollut osannut valmistautua siihen henkisesti yhtään.
Kun asia on akuutti, nuolen haavat mieluummin rauhassa ja tukeudun puolisooni kuin puhun asaista paljoa juuri nyt. Olen tyytväinen, ettemme kertoneet raskaudesta kenellekään, olisi ollut raskasta vastailla raskauden etenemiskyselyihin. Kun aikaa on kulunut, pystyn käsittelemään asiaa paremmin ja puhumaankin siitä lähimpien ihmisten kanssa.
Muuten koko "lääkkeet sairaalassa"-periaate jäi hieman hämäräksi. Sain lääkkeet ja särkylääkkeet, tapasin lyhyesti lääkärin, joka kysyi kuinka voin ja onko vuoto alkanut. Muuten vain istuskelimme ja odottelimme, hoitaja laittoi minulle vähän välipalaa. Jossain vaiheessa pyysin lisää kipulääkettä, kun kipua tuli ja alkoi tulla myös huono olo. Sian lisää särkylääkettä ja sitten taas odoteltiin vähän aikaa, kunnes hoitaja toi sairaslomatodistuksen ja epikriisin. Sitten saatiin lähteä kotiin. Kotimatkalla (10 km) tuli huono olo, sain sen jotenkin pidettyä aisoissa avaamalla ikkunan ja pitämällä päätä puoliksi ulkona, kun ilmastoinnin puhalluskaan ei tuntunut tarpeeksi raikkaalta. Otin vielä yhden Buranan kotona ja huono olo hellitti. Mieluummin olisin ottanut lääkkeet kotona kuten viime kerralla kuin vain istuskellut sairaalassa. Saattaja oli kyllä tuon pahoinvoinnin takia paikallaan.
Vuoto lähti kyllä reippaammn käyntiin kuin viimeksi ja tuntuu tyhjentyneen myös paremmin, joten toivon, että vuoto ei tällä kerralla jatku viikkoja.
Sairaalassa sain myös vahvistuksen sille, että olin saanut väärät ohjeet edellisellä kerrall jälkitarkastuksesta. Viimeksi minulle sanottiin, että normaalisti jälkitarkastuksia ei tehdä, halutessani voin mennä yksityiselle. Kun vuoto vain jatkui viikkoja, soitin uudestaan sairaalan poliklinikalle, jossa minua kehotettiin vain odottelemaan, kun kuumetta tai kipuja ei ole ja jos olen huolestunut, voin mennä yksityiselle. Sairaalasta olisi pitänyt kuulemma alunperinkin kehottaa menemään omaan terveyskeskukseen jälkitarkastukseen 4-6 vkoa tyhjennyksen jälkeen joka tapauksessa. Poliklinikalle meni nyt kuulemma huomautus asiasta.