Hei! Haluaisin mielipiteitä ulkonäköasioista. Tämä ei varsinaisesti ole ainoastaan lesboparien ongelma vaan universaali ilmiö, oletan.
Asiaan siis. Minulla on tyttöystävä, ihana sellainen. Hän ei kuitenkaan ole missityyppiä. MInä olen. Siis en omasta mielestäni vaan saan kuulla ulkonäöstäni kehuja päivittäin. Se ei haittaa minua, olen sinut itseni kanssa, samoin myös tyttöystäväni. Ongelmana ovatkin muut ihmiset. Heille tuntuu käsittämättömältä, miksi minä olen tyttöystäväni kanssa, jopa ystävistäni. Olemme kuulemma eri liigaa, eri tasolla. Saisin kuulemma paremman. Kukaan ei usko että olen tosissani, leikin vaan kuulemma kunnes parempi löytyy.
Nythän voisi sanoa, että mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat, mutta ikävä kyllä sillä on väliä. Ja tietysti idiootit eivät ole ystäviä. Mutta jopa parhaat ystäväni pitävät meitä outona parina. Se satuttaa. Miksi aina pitää katsoa ulkonäköä? Eikö se ole sisin joka merkitsee? Tekisi mieli muuttaa autiolle saarelle, missä ihmistä ei arvioitaisi ulkonäön perusteella tai olla sokea, niin ei tietäisi edes itse miltä näyttää. Tämä on rasittavaa todella.
Onko ihmisessä tärkein ulkonäkö?
Asiaan siis. Minulla on tyttöystävä, ihana sellainen. Hän ei kuitenkaan ole missityyppiä. MInä olen. Siis en omasta mielestäni vaan saan kuulla ulkonäöstäni kehuja päivittäin. Se ei haittaa minua, olen sinut itseni kanssa, samoin myös tyttöystäväni. Ongelmana ovatkin muut ihmiset. Heille tuntuu käsittämättömältä, miksi minä olen tyttöystäväni kanssa, jopa ystävistäni. Olemme kuulemma eri liigaa, eri tasolla. Saisin kuulemma paremman. Kukaan ei usko että olen tosissani, leikin vaan kuulemma kunnes parempi löytyy.
Nythän voisi sanoa, että mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat, mutta ikävä kyllä sillä on väliä. Ja tietysti idiootit eivät ole ystäviä. Mutta jopa parhaat ystäväni pitävät meitä outona parina. Se satuttaa. Miksi aina pitää katsoa ulkonäköä? Eikö se ole sisin joka merkitsee? Tekisi mieli muuttaa autiolle saarelle, missä ihmistä ei arvioitaisi ulkonäön perusteella tai olla sokea, niin ei tietäisi edes itse miltä näyttää. Tämä on rasittavaa todella.
Onko ihmisessä tärkein ulkonäkö?
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei asia sinua haittaa, niin mikäs siinä sitten? turha toisten mielipiteitä on kuunnella. ei se ulkonäkö tee kenestäkään parempaa tai huonompaa. jos itse tykkäät tyttöystävästäsi sellaisena kuin hän on, niin antaa palaa vaan.
se ei ole ihan noin helppoa, jos asiasta saa kuulla jatkuvasti. Alkaa se pikkuhiljaa ottaa päähän.
..selittää/huutaa/karjua tai miten vaan esittää se asia niille ystävillesi, jotka ihmettelee teidän suhdettanne.selitä heille mitä tunnet ja ajattelet koko tästä asiasta. pakko heidän on ymmärtää ja hiljentyä.
se herättää aina ihmetystä kun löytyy "kaunotar&hirviö"-pareja,kunhan oma mielipiteesi ei muutu muita kuunnellessa.
mutta toisinpäin :) Minä itse olen aina se jolla on itseäni kauniimpia tyttöystäviä ja toisinaan se on huvittavaa miten ihmiset jaksavat ihmetellä mitä he minussa näkevät :) Kai se jotain kateutta herättää kun "saan" aina kauniita naisia vaikken itse mikään kaunotar olekkaan, söpö ja suloinen, mutta kaunis en. Minussa kuulemma vaan on sitä "jotain". Se riittää :) Jotkut heistä ovat itsekkin sanoneet etten ole heidän tyyppiään, mutta minuun koukuttuu jotenkin omituisesti, eli en valita.
Sano "ystävillesi" etteivät he tiedä kaikkea ja hymyile salaperäisesti päälle :) Tsemppiä teille molemmille.
..onkin vinkeä aihe..;) Ruma ankanpoikanen ja prinsessa yhdessä..
Tuo kuulostaa ihan hauskalta asialta, mutta ymmärrän, että on suunnattoman ärsyttävää, kun ympäristö puuttuu kumppanin valintaan. Minulle on käynyt myöskin usein tuo sama, että ystävät eivät ole hyväksyneet valintaani tai kumppanini ystävät eivät ole hyväksyneet minua. Ulkonäöstä ei kylläkään ole ollut kysymys..;)
Voisitteko muuten yhdessä tyttöystäväsi kanssa korostaa hänen persoonallisuuttaan siten, että käyttääkin hänen erikoista ulkonäköään hyväksi ja tekee juuri siitä jotakin erikoista. Stailaajaa ehdottaisin. Ammatti-immeinen tekee ihmeitä..;)
Huh, huh. Onneksi minulla on ihastuttava kumppani, joten meitä kahta kehutaan kilvan missä ikinä liikummekin yhdessä..;)
Tota mä en usko ikinä. Varsinkaan viimeistä lausetta.
Mä uskon siihen että jotkut naiset hakee tietoisesti tai vähemmän tietoisesti toista naista täydentääkseen itseään... Joku asian on omasta mielestään kumppanilla parempi tai halutavampi kuin itsellään, sellasiin on monesti tullut törmättyä ja tossa on vähän samoja piirteitä havaittavissa! Jos TODELLA RAKASTAA ei edes ajattele mitä muut sanoo niistä tulee ilmaa mutta eihän se Sonbeille sovi =) Nothing personal!
En siis oikesti rakasta jos ottaa päähän? Ehkä pitää sitten muuttaa sinne autiolle saarelle. Elämä on vuorovaikutusta, ei muut voi olla ilmaa.
minullakin on aika paljon sama ongelma....
olen vuoden seurustellut yhden tytön kanssa, joka on minua 2,5vuotta nuorempi, minun mielestä hän on kaunis. mutta toiset sanoo muuta. minä olen kuulemma liian hyvä hänelle, henkisesti ja ulkosesti. ja sitten kaikkia mietityttää se että mitä minä (17v) teen hänen (15v) kanssa..??
nooh, sanottu on kaikille että minä rakastan tyttöäni, hän on kaikki mitä oon koskaan halunnu.
kaipa osa sen tajusi, vaikka saanhan mä vielä kuulla kommenttia. mutta se menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
toivottavasti saat asiat selviksi, ja muut ihmiset ymmärtämään että olet tosissas. kaikki ei ole kiinni ulkonäöstä vaan siitä mitä on sisällä!
"ja sitten kaikkia mietityttää se että mitä minä (17v) teen hänen (15v) kanssa..??"
vois minun puolestani lopettaa aikuisten leikkimisen.
Eihän tuo aikuisuus mitenkään ole iästä kiinni! Huomaahan sen jo sinunkin kohdallasi..;D
taas pääsi enska pistään parastaan....!!=)
toi oli tosi valasevaa...kiitos siitä...
yritetään olla olematta "aikuinen"...
jos on kommentit "aikuisilla" on tuota luokkaa, niin taidan lapsena pysyä..=)
Kyllä tästä paistaa ,että on itsetunto onkelmia. Mitä väliä mitä muut sanoo, jos vain itse tykkää..Luulenpa , että kun tulee ikää niin asiat tasoittuu puolin ja toisin ;)..
Ainahan on joku jolla on sanottavaa toisten siipoista... oli se sitten vanhemmat tai kaverit tai vaikka ihan tuntemattomat. Ja vaikka kuinka löytäisit jonkun ällistyttävän kauniin tyttöystävän , se ei kuitenkaan riittäisi kavereille, sit olis kumminkin tytön luonne ihan peestä. Varsinkin seurustelun alkuvaiheessa kaverit saattavat olla sinusta hyvinkin mustasukkaisia eivätkä millään tahtoisi suhteen muuttumista...kyllä kaveruuuden luonne hiukka muuttuu kun toinen alkaa seurustella. Asia on niin, että siippojen ja parhaiden ystävien Ei tarvitse tulla keskenään parhaiksi kavereiksi. On hyvä olla myös ihan omia ympyröitä.
Niin no harvemmin lesbot ovatkaan missi-tyyppiä. Itse olen bi-seksuaali ja minulle on ulkoinen sekä tietty sisäinen kauneus tärkeää. Kauneus on aina katsojan silmissä mutta jos nainen on vastenmielinen eli lihava,liian laiha,huonoihoinen, rasvatukkainen,paksurillinen tai jotakin vastenmielistän niin yksinkertaisesti minä en voi olla hänen kanssaan, enkä edes voi kiinnostua hänestä. Tuntuu että bi-seksuaaleilla on korkemmat ulkonäkökriteerit kuin lesboilla. Mistähän se voi johtua? Vaikka arvostan suuresti sisäistä kauneutta mutta se yksinään ei riitä. En vain rakastu rumiin.
Mielestäni naiset ovat yleensä suhteellisen hyvän näköisiä, mutta miehet ovat aika usein mitäänsanomattoman näköisiä, eivätkä välitä pukeutumisestaankaan.
Kiinnitän huomioni kummankin sukupuolen ulkonäköön, joten en voi millään rakastua myöskään rumaan mieheen.