Ajattelin kysästä täältä kokemuksia siitä, että nainen on se reilusti vanhempi. Onko muilla ollut sellasta ja miten on onnistunut?
Itse olen siis mies ja olen jo kauan tuntenut yhden naisen. Tapasimme töissä ja välillämme on joku sanaton kemia. Tultiin heti juttuun ja jo ekan viikon aikana tän naisen katse löi kun salama lävitseni. Ihan käsittämätöntä. En ole kenestäkään seonnut koskaan samalla tavalla. Nyt me ollaan käyty välillä ulkona kavereina ja olen vihdoin ottanut kissan pöydälle. Hänellä oli samoja fiiliksia, mutta hän empii ja pelkää meidän ikäeron takia. Hän pyysi, että antaisin hänelle aikaa, mutta haluaa ehdottomasti tavata mua kokoajan. Hän pelkäs, että mitä meidän ystävyydelle käy, jos ruvetaan suhteeseen. Pää hajoaa!
Itse olen siis mies ja olen jo kauan tuntenut yhden naisen. Tapasimme töissä ja välillämme on joku sanaton kemia. Tultiin heti juttuun ja jo ekan viikon aikana tän naisen katse löi kun salama lävitseni. Ihan käsittämätöntä. En ole kenestäkään seonnut koskaan samalla tavalla. Nyt me ollaan käyty välillä ulkona kavereina ja olen vihdoin ottanut kissan pöydälle. Hänellä oli samoja fiiliksia, mutta hän empii ja pelkää meidän ikäeron takia. Hän pyysi, että antaisin hänelle aikaa, mutta haluaa ehdottomasti tavata mua kokoajan. Hän pelkäs, että mitä meidän ystävyydelle käy, jos ruvetaan suhteeseen. Pää hajoaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siis kuinka paljon sitä ikäeroa on teidän välillänne, 5 vaiko 20 vuotta. Vastaan sitten.
Noh sanotaan että yli 10. Se ei kuitenkaan näy meidän jutuissa. Olen huomannut että saan hänet nauramaan ja hän saa myöskin mut. Ymmärretään toisiamme tai oikeastaan ymmärsimme jo heti aluksi. Nyt ei olla enää samassa paikassa töissä eikä muitakaan esteitä olis enää
En osaa sanoa, mut jos sä olet 20 ja nainen 30 niin voi tietysti jossain vaiheessa olla ongelma tai sitten ei. Lähinnä siinä, että te elätte erilaista elämänvaihetta.
Mutta, eihän se kokeilematta selviä. Jos molemmat ovat vapaita ja kiinnostuneita.
Niin no mä uskon kyllä että näin voimakkailla tunteilla ei ole muuten mitään merkitystä ja aika näyttää. Hän sanoi mulle että nauttii tunteesta täysin siemauksin mutta pelkää sitä muuta jos julkistettaisiin suhde. Niin meillä ei siis ole vielä suhdetta mutta molemmat hulluina toisiimme kyllä. Hän empii mutta enköhän mä sulata sen jään vielä. Me nähdään viikonlopulla, joten saa nähdä.
Itselläni oli 10v. vanhempi mies.Se ei kuitenkaan erottanut vaan muu asia.
Oikeastaan et voi tehdä tällä hetkellä mitään muuta, kun tunnustella, miltä sinusta itsestäsi tuntuu yhdessäolonne.
Nainenhan miettii asiaa nyt omalta aholtaan, senkään vuoksi ei ole mitään tehtävissä. Jos kyselet taas meidän muiden mieipidettä, tulee niitä puolesta ja vastaan. Se tuskin auttaa sinua nyt juuri.
Mitään yhtä oikeaa vastausta ei ole. Riippuu niin tästä parista itsestään, toimiiko.
Kuuntele itseäsi ja luota omaan vaistoosi.
hommaa näin päin: Mitä teillä on menetettävänä jos antaudutte suhteeseen? Tietty se, että jos homma ei toimkaan niin pystyttekö ajan myötä palaamaan ystäviksi? Toisaalta jos ystävyytenne pohjana on "hyvät kemiat" ja flirtti saattaa ystävyyskin kuolla siihen, ettette uskalla katsoa hommaa loppuun. Ikäänkuin näivettyy kasaan koko homma.
Muutama juttu sitten, mitä kannattaa miettiä ja ehkä psyykata itseänne: Kehtaatko kävellä keskellä päivää kadulla vanhempi nainen kainalossasi? Tai hän nuoremman miehen kainalossa? Miltä tuntuu jos ihmiset katsovat ihmetellen tai joku juntti kommentoi ikävästi? Entä jos vanhempasi pillastuvat?
Mun mielestä homma on ok, en itse kannata suuria ikäeroja periaatteessa, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että ihmiset (minä mukaanlukien) mokaavat monta upeaa juttua elämästään siksi, etteivät uskalla antautua tunteelle. Etenkin kun molemmat olette vapaita niin katsokaa miten homma etenee älkääkä painako jarrua pelkojen vuoksi.
Parisuhteessa on avoin keskustelevuus muutenkin niin tärkeää niin jutelkaa ja spekuloikaa asioita leikin varjolla, sillä lailla niitä mörköjä häivytellään mielestä tai todetaan, että jostain ei päästä yli eikä ympäri ja homma menee jähin. Itse en ole ollut suuren ikäeron suhteessa, mutta tunnen yhden parin jossa mies on nuorempi, mutta alle 10v nuorempi. Kuuluvat niihin harvoihin pareihin, jotka eivät ole eronneet ensimmäisissä vaikeuksissa, vaan iloisesti menevät eteenpäin. Ehkä just se, että asetelma on hieman eri kuin totuttu teki sen, että suhde perustuu aitoon välittämiseen toisesta ja aitoon haluun olla toisen kanssa ja on heidän onnistumisensa salaisuus?
tilanteessa, mutta olen se nainen. Ei olla ihan noin pitkällä tutustumisessa, mutta on tosi hyvät fiilikset tän miehen kanssa ja sitä miettii, että uskaltaako viedä hommaa pitemmälle kuin ystävyys. Jotenkin tosi mutkatonta meidän kanssakäyminen ollut alusta asti, vaikka molempia selvästi jännittää tilanne, minua varmaan enempi kuin miestä, sähköä on niin valtavasti ilmassa aina kun kohdataan... Mä en pelkää ympäristön paineita, mutta pelkään särkeväni sydämeni hänen kanssaan, ainoa syy miksi epäröin.
tuli yks hauska juttu mieleen, mutta pitää elää, ettei sitten kadu elämättä jättämistä. Luvut on lukuja ihmiset tekee sen elämän:)